23219	MAT 1:6	Jesi iqu, ämaqä naqä Dewiti iqueqä kanique. Dewiti iqu, Solomonä iqueqä kanique. Kiqä känai, hiŋuiqänäŋi Yuraya iqueqä apäkä emiŋqe.
23221	MAT 1:8	Asa iqu, Jeosapatä iqueqä kanique. Jeosapatä iqu, Jeolamä iqueqä kanique. Jeolamä iqu, Yusiya iqueqä kanique.
23222	MAT 1:9	Yusiya iqu, Jotamä iqueqä kanique. Jotamä iqu, Ahasi iqueqä kanique. Ahasi iqu, Hesekiya iqueqä kanique.
23233	MAT 1:20	Iqu iiŋä imäkätŋqä kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, wätqä iuŋi Goti Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “Josepä Dewiti iqueqä kawiquki, Mäliya matŋqä diŋqe, si kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä. Ymeqä äwqä imä ämnäŋqä Iqu, Dŋä Äŋguä Iqu änyueqeqä.
23234	MAT 1:21	Itaŋga ii Ymeqä Qokä Hŋqu nyuäŋqiyä. Iqu Iqueqä qokä-apäkä iuqä suqä quvqetaŋi, häŋä imäkäqumuatäniqeqä. Iŋi si Iqueqä yoqe, ‘Jisasi Iqukiyä’ nyuättŋqeqä” ätukqe.
23236	MAT 1:23	“He qätä wipiyä. Apäkä, qokätä hiqaqä mäwiqä hui, äwqä-täŋä eätä, ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä. Qu iqueqä yoqe, ‘Imanueli iqueqä’ nyuätpnuwäŋqeqä. Yoqä tqueqä quati, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, nesä anä äpmenä.”
23238	MAT 1:25	Iqu apäki ae ämakqä-qe, ii Ymeqä Qokä Ique ae nyquaŋgqäŋgaŋqä, iisä hiqaqä anä mäwiqä imiŋqe. Ga iqu Iqueqä yoqe, “Jisasi Iqukiyqä” änyuätkqe.
23240	MAT 2:2	“Ymeqä, ämaqä Jutiya pmeqä iquau mitŋqä, täŋga änyquä Iqu, äŋgi winä? Ne Iqueqä qätäqueqä ique, mäptqä timäuqä mäŋgisa äqunätanä, Iquenyqä qoŋä woktatuŋquä äyapqunä.”
23246	MAT 2:8	Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.”
23247	MAT 2:9	Qu ique qätä äwipiyi, qe äukuwi. Wätqätaŋguwäŋgaŋi, qätäqueqä mäptqä timäuqä iŋgi äquŋguwä iqu, iquauŋi hiŋuiqä äwimamiŋqe. Itaŋga iqu äwätä, aŋä Ymeqä Iqu witaŋgqä iu, haqä yätqä äpmakqe.
23249	MAT 2:11	Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi.
23251	MAT 2:13	Iqua ae uwqaŋguwäŋgaŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique wätqeu äwimetä ätukqe. “Heroti iqu, Ymeqä Tquenyqä qävqä itä, päsätŋqä iqiyä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä, känäutä itmetnä, itaŋga Isipä iuŋqä zä ätuma äwätnä, pmatŋqeqä” ätukqe. “Nyi si aŋgumä ktqaŋgmdqäŋgaŋqäuä.”
23252	MAT 2:14	Itaŋi heatqäŋga, Josepä iqu ivatuwänäqe, Ymeqä Iquesä, känäutä Isipäŋqä qe ämitimäukqe.
23256	MAT 2:18	“Aŋä-himqä Lama iuŋi, Lesoqä kaqäua ymeqä iquauŋqe, kŋuä äqiyäpu pmapqä iqaŋguwäŋga, qu qätä äwikuwi. Ymeqe mäpmeqä itaŋguwiŋqä, qokä-apäkä huizi iqua iuauqä äwqe jänä iwimäkpŋqä diŋqe, mäwiŋqä imiŋqe.”
23258	MAT 2:20	“Ämaqä, Ymeqä Ique pizqä päsanä-tpu ikuwä iqua, ae äpäkoŋguwiqä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä känäutäŋi itmetnä, qua Israitqäŋqä aŋgumä upŋqeqä.”
23263	MAT 3:2	“Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”
23278	MAT 3:17	Iŋgaŋi qäukuä yätutaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä äqäŋgqe. “Ämaqä Tqu, Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqueqä. Ŋqä äwqä imdaŋi, Iquenyqä aquvänä änyinätqänä” ätukqe.
23281	MAT 4:3	Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.
23283	MAT 4:5	Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä.
23295	MAT 4:17	Iŋgaŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iu kukŋuä awä ätipäqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi äwiŋqä-qae, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”
23306	MAT 5:3	“Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23313	MAT 5:10	Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23319	MAT 5:16	Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”
23322	MAT 5:19	Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä.
23323	MAT 5:20	Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”
23348	MAT 5:45	He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä.
23351	MAT 5:48	Iŋi Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu ikikinyäŋä äpmeŋqä-pa, he-pqe ikikinyäŋä iiŋä pmepŋqeqä.”
23352	MAT 6:1	“He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.
23360	MAT 6:9	Iŋi he tääqe, tiiŋä tqäpŋqeqä. ‘Neqä Apä Qäukuä Yätu Äpmeŋä Iquki, Tqä yoqe huiziquau ämäwqätäuä, naqänäŋä äqonäŋinyä.
23364	MAT 6:13	Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä. Ämaqä quvqä imäkqä iqueqä hipa iuta aŋgu inätmetnä, metäuku neyä.’
23365	MAT 6:14	He iiŋä ätquwi, ii tiiŋiqä. He ämaqeuqä suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäkŋgaŋgpqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Haqä Yätutaŋä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, hiqä suqä quvqe huätä maitnämäuŋqiyä.
23371	MAT 6:20	Iiŋiŋqe he nätmatqä äŋguänäŋä aquvi, qäukuä yätutaŋi qäpŋqeqä. Yätuŋi, imätaŋuä maquvqä itä, kukuiŋuä miqä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqe, täkŋä mäpnasqä ipu, quwä mämeqä da ipnuwi.
23376	MAT 6:25	Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä.
23377	MAT 6:26	He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä.
23383	MAT 6:32	Ii tiiŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, äwäwa ipu qävqä itqäŋäuä. Itaŋgi he äŋguä pmapŋqeŋqe, nätmatqä ii mapŋqä diŋqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu näqŋqä ae eänä.
23396	MAT 7:11	Kaniquenä, suqä quvqä kuapänä imäkäpiyä-qe, hiqä ymeqä iuŋi, nätmatqä äŋguänäŋi äyä ämuayätqäŋuwiqä. I etaŋgi hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iquenyqä näqŋqä äŋguänäŋi mapŋqeqä. Iquenyqä tääqä tquaŋguwä iquauŋi, nätmatqä äŋguänäŋi väŋqiyä.
23406	MAT 7:21	Ämaqä Nyiŋi, ‘Naqä Iqukiyqä’ ändätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä tiiŋä maeyqä pa inä, ‘Qu eeqänäŋi Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä epnuwiqä.’ Ämaqä Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä imitpqä iquanä hipnuwiqä.
23414	MAT 7:29	Quwqä ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua ämotquamiŋuwä-pa, mämotqueqä itä, Yoqä-täŋä-qu eä, ämotquakqe.
23425	MAT 8:11	Tiiŋä-pqe etqänä. Ämaqä kuapänäŋi mäptqä yapqä iŋgisatä, mäptqä wiqä iŋgisaŋä iqua, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeu ätimäupu, Aprähamä iqutä, Aisakä iqutä, Jekopä iqutä buayä anä bŋqä quamä pmapnuwiqä.
23434	MAT 8:20	Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Hiveqä hiqiyqä iqua, iquauqä aŋä-täŋiqä. Yŋŋä iqua, aŋä-täŋiqä. Iŋäqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä aŋä hiqaqä wiqe, hmanjqä.”
23439	MAT 8:25	Iiŋqe qu äwäpu, Ique ämeŋä äväpu tii ätukuwi. “Naqä Iquki, ne qui imäknatŋqä iqunä. Yätamäkqä neyä.”
23441	MAT 8:27	Iŋgaŋi ämaqä iqua yäuŋuä ipu, tii ätŋguwi. “Ae! Ämaqä Tqu äkitaŋä änääŋukä? Yuŋuä iqutä, eqä iqutä, Iqueqä kukŋui qätä äwiyqiyiuä.”
23443	MAT 8:29	Ique äwimayi, zääqä yäŋänäqŋqä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquki, squä nemäktŋqäwä? Hea qäyuŋi matimäuqä qäyä etaŋgi, Si qui nemäktŋqä äpinyä?”
23444	MAT 8:30	Yaqueqä kuapänäŋi kiŋä näŋi ätqäupu, ymisaŋä änmiŋuwi.
23454	MAT 9:6	Iŋi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua täuŋi suqä quvqe huätä mamäuŋqiyä-qe, he näqŋqä mapŋqä änyiŋgiyä.” E ätuäqetaŋi, yäŋä ŋŋuä-täŋä iqueŋi, “Si pämä ätqäutnä, yquvaŋä ämetnä, tqä aŋä iuŋqä uvä” ätukqe.
23465	MAT 9:17	Tiiŋi iinänjqä. Ämaqä hŋqu wainqä-eqä änyä-häŋä hui yaqueqä huiwä yäuä du mequatimäuqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä yäuä iqueŋi äpisätä, qua bu hiquatäuŋqiyä. Yaqueqä huiwä-pqe, qui inä imäknäŋqiyä. Wainqä-eqä änyä-häŋi, qu yaqueqä huiwä häŋä iu iquatimepŋqäuä. Iŋi qäquaqu äŋguänäŋäŋqeqä.”
23493	MAT 10:7	He äwäpu kukŋuä awi, ‘Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeqä’ tupŋqeqä.
23509	MAT 10:23	Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋi quvqä etqueqaŋgpqe, he ävämepu, aŋä-himqä hŋquenyqä zä uwqäpŋqä. Nyi naqänä etqänä. He Israitqä iquauqä aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi änyä mikiqäŋga, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäniqeqä.
23515	MAT 10:29	He näqŋqeqä. Yŋŋä wäŋqä isuauŋqe, ämaqe, qu hnjuaquinyqä mbqä wäŋqä hŋqunä itqäŋä. Iŋäqe hiqä Hiniqu, isuau äŋguä ämitäqetaŋi, Iqu hiŋuinä mäquŋquä iqaŋgutqe, isuautaŋä hmbu qua mäŋi mapäkŋqä iŋqiyä.
23518	MAT 10:32	Ämaqä hŋqu, ämaqä iuŋi, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunjqä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Ŋqeqä’ tumniqeqä.
23519	MAT 10:33	Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunä manä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Nyitaŋu manä’ tumniqeqä.
23533	MAT 11:5	‘Ämaqä hiŋuä pisqä iqua, hiŋuä äŋguä äqäŋgäuä. Yukä quvqä iqua, qaŋä äŋguä äwqäuä. Wänyimäŋqä-täŋä iqua, äŋguä imäŋgäuä. Qätä äyqä iqua, qätä äwiyqäuä. Ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi ävauqäuä. Nätmatqä maeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui qätä äwiyqäuä.’
23539	MAT 11:11	Itaŋgi Nyi he naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä eeqänäŋä iutaŋi, Jonä asŋä-qäyqä ique ämäwqätäutŋqe, aaŋqeqä. Iŋäqe Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä yäpakä quvqä äpmeŋqä iqu, Jonä iqueŋi ämäwqätäunä” ätukqe.
23540	MAT 11:12	“Jonä asŋä-qäyqä iqu kukŋuä awä ätumiŋqäŋgaŋi, ämaqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iu paqupŋqeŋqe, qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipŋqä ipäqäkuwi. Täŋgaŋi qu wäuŋuä iiŋi yqänä imäkäpu, Goti Iqueqä miqeuŋi haŋä-iqä kuapänä ävätqäŋäuä.
23544	MAT 11:16	“Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iuŋqe, Nyi änäänyä tmqäwä? Tiiŋuaiqä. Ymeqä ququawä aquväqŋqä iu quamä äpmapu, ymeqä huizi iquauŋqä tääqä tiiŋä ätätqäŋuwä-paŋä-quaiqä.
23547	MAT 11:19	Iŋäqe Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäqetaŋi, buayätä eqätä gaŋgqäŋga, qu tii ätqäuä. ‘Ämaqä buayä eqä yaqäpiqä itä änätä, wainqä-eqä kuapä ŋqueqä. Itaŋga ämaqä mbqä motauqä iquauqätä, suqä quvqä imäkqä iquauqätä näueqä-queqä’ inä ätqäuä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauqä wäuŋui, tiiŋä motquapnä. Iqueqä kŋuä indqäŋqe, ii aaŋä naqä-qakuiqä” ätukqe.
23555	MAT 11:27	Tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatänä, Apiquenyqä näqŋqä eäŋäuä” ätukqe.
23566	MAT 12:8	Iiŋä etaŋgi he iqueqä quatiŋqä maqŋqä epu, Nyaqä ämaqä iquauŋi haŋä-iqä hiŋgi ävätqäŋä. Nyi iiŋä etqe, tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Sämbatqä hiunji hapä pmeqä iuŋi ämitqänä. Nyi tä qäqunjqä” ätukqe.
23590	MAT 12:32	Ämaqä hŋqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä suqä quvqä di, huätä mamäuŋqiyä. I etaŋgi ämaqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iquenyqä kukŋuä ququvqä di tqaŋgutqe, Goti Iqu, iqueqä suqä quvqä huätäŋi, täŋga mämamäuqä yäŋqiyä. Ga qänakndaŋä-pqe, mämamäuqä yäniqeqä.”
23598	MAT 12:40	Jona iqu hiunji hŋquaqui-hŋque, heatqä hŋquaqui-hŋque, hämapäkä naqänäŋä iqueqä äwqä yäpä iŋgisa äpmakqä-pa, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu asä inänjqä. Hiunji hŋquaqui-hŋque, heatqä hŋquaqui-hŋque, qua yäpä iŋgisa pmeŋqiyä.
23608	MAT 12:50	Ii tiinjqä. Qokä-apäkä, Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä äwiŋqä iu qänaknä imitpqä iqua, qu Nyaqä tasi-guäka, nanyi-napqa, itaŋga nipaqätänjqä” ätukqe.
23619	MAT 13:11	Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeŋqä kukŋuä qakui zä witaŋgqä-qe, he näqŋqä mapŋqe, Iqu henyä etapqiyä. Iŋäqe ämaqä huizi iquauŋi, mävqä itŋqe.
23627	MAT 13:19	Ämaqe, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä kukŋui qätä äwiyäpu, kiqä qakuiŋqä näqŋqä mämeqä itqäŋuwä iqua, qu kuä uwqä hänaqä iqi äpäkŋgqä-paŋä-quaiqä. Setänä iqu äwimetä, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu quwqä kŋuä indqäŋqeu hiqaŋgqe, huätä maqänä ämotautŋqe.
23632	MAT 13:24	Iqu ämaqeuŋi, kukŋuä ktqä huizi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä iu kuä uwqä äŋguinä ätnämäwäwqä-paŋä iiŋiqä.
23639	MAT 13:31	Iqu kukŋuä ktqä huizi tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii zä-guawä piikä, ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä iu vowä ämäutŋqä eŋqä-paŋä iiŋiqä.
23641	MAT 13:33	Itaŋga Iqu kukŋuä ktqä hŋqu-mända inä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii nätmatqä änyuämäuqä eŋqä-paŋiqä. Apäkä hui nätmatqä änyuämäuqe, hmbunä ämetä, kuä-witqä kuapänä ämetä naqä-huinyä imäkänä, buayä pälawä eeqänäŋi änyuämäutŋqä diŋqeuä” ätukqe.
23645	MAT 13:37	Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä kuä uwqä äŋguänäŋi tnämäwäwqä iqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä.
23646	MAT 13:38	Wäuŋui, ii qua tqueqä. Kuä uwqä äŋguänäŋi, qokä-apäkä Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iutaŋä iquaiqä. Qätaqä quvqe, Setänä iqueqä ämaqä iquayqä.
23649	MAT 13:41	Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä eŋätqä iquau dowatqaŋga, Iqueqänä miqä iutaŋi, nätmatqä ämaqeuqä quuvqä heqiyqä qui iwimäkqä iutä, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquautäŋi, eeqänäŋi huätä mamäupnuwiqä.
23652	MAT 13:44	“Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, mbqä pŋqä wiqä ipŋä imäkäpu, wäuŋuä iu qua zä äptekuwä eŋqä-paŋiqä. Ämaqä hŋqu mbqä ipŋä ique ämäqumuetä hiŋuä äqunäqetaŋi, iqu ‘Nätmatqä iiŋi mbqeuŋi ämäwqatäunä’ kŋuä indqänätä, hiŋuä qunämapenä yeeŋqiyä. Iŋgaŋi iqu aquvänä itä, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi aquvä ämaqiyätä, ämaqä hŋquququa mbqä ipŋqä imäkäŋqiyä. Mbqä iiŋi ae ämeqe, iqu äwätä wäuŋuä iqueŋi mbqä iŋqiyä” ätukqe.
23653	MAT 13:45	“Aŋgumŋi, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ämaqä hŋqu mbqä wäuŋuä imäkätä, wimŋä äŋguänäŋiŋqä qävqä ikitŋqä-paŋiqä.
23655	MAT 13:47	“Aŋgumŋi, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ii tiiŋiqä. Hämapäkä qa, qu eqä-huäŋä bu ätnämäupu, hämapäkä huitaŋä-huitaŋä äqupuiquwä eŋqä-paŋiqä.
23657	MAT 13:49	“Itaŋga qua tqueqä hiunji yäpakäŋgaŋi, asä iiŋäŋqeqä. Ynaunjqä iqua äpäpu, ämaqä quvqä iqua, jänäŋä iquauqä awä iqi pmetaŋguwä iquauŋi itmapnuwiqä.
23660	MAT 13:52	I ätuäqetaŋi, tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Iiŋä etaŋgi ämaqä Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquataŋä hŋqua, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeŋqä näqŋqä ämepu qänaknä imipqä iqua, qu aŋä naqä hŋqueqä kaniqu eŋqä-paŋä hipnuwiqä. Iqu iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä pŋqä wiqä iu äpaquväqe, nätmatqä änyä-häŋitä yäuetä qäsä äma päŋqiyä” ätukqe.
23663	MAT 13:55	“Ne Ämaqä Tquenyqe, näqŋqeqä. Iqu ämaqä aŋä imäkqä iqueqä Ymeqä Iqueqä. Itaŋga Mäliya ii, Iqueqä känaiyqä. Iŋi Jemisi ique, Josepä ique, Saimonä ique, Jutasi ique, iqua Iqueqä käŋgukuayqä.
23684	MAT 14:18	Iŋgaŋi Iqu “Ymisaŋä iiŋi, Nyinyqä ämappiyä” ätukqe.
23693	MAT 14:27	Itaŋgi maqänäŋi, Iqu iquauŋi ätukqe. “He zä miqä pambiyä! Yäŋänäqŋqä pmapiyä! Ii Nyinjqä.”
23699	MAT 14:33	Iŋgaŋi ämaqä yimba iu äpmamiŋuwä iqua, qu Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäupu tii ätkuwi. “Naqä-qakuiqä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäqukiyqä.”
23715	MAT 15:13	Itaŋi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu wäuŋuä-täŋueqä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä Iqu vowä mikqä ikqä iuŋi, hukä qäsä äyauniqeqä.
23742	MAT 16:1	Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä Jisasi Ique äwimapiyi, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä wäuŋuä imäkquki etaŋgutqe, si wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hŋqu imäkätnä mänätquayä.”
23754	MAT 16:13	Jisasi Iqu aŋä-himqä Sisariya-Pilipai-täŋä iŋgisaŋqä äwäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, yatŋqä äwikqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, qokä-apäki kŋuä äänä indqänätqäŋuwäwä? Iqu tqukä?”
23757	MAT 16:16	Saimonä Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä. Si Goti Häŋä Pmeqä-täŋä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukqe.
23758	MAT 16:17	Itaŋi Jisasi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Jona iqueqä ymeqä Saimonä iquki, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikimäkqeqä. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, kukŋuä tä si mämäktqueqä iqeqä. Oeyä. Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqunä si ämäktqueqeqä.
23760	MAT 16:19	Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqetaŋä qŋqaŋä hutäuqe, Nyi si ktapmniqeqä. Nätmatqe, si qua täuŋi pmua imäkqaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä inä imäkäŋqiyä. Itaŋga nätmatqä qua täuŋi hiŋuinä quŋgaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä asä e imäkäŋqiyä” ätukqe.
23768	MAT 16:27	Nyi iiŋä etqäqe, kiqä quati tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Kaniqueqä yäŋänäqŋqe ämetä, Iqueqä eŋätqä iquatä quvepäniqeqä. Itaŋga Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu suqä imäkmitpqeŋqe, kimaŋi iŋga väniqeqä.
23769	MAT 16:28	Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä täqi pämä ätqäuŋuwä hŋqua, mapäkoŋqä änä yqänä pmetaŋguwäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, ämiqä naqä eŋqä-paŋä-qu pqaŋgi qumbnuwiqä” ätukqe.
23774	MAT 17:5	Pitä iqu kukŋuä änä tätqätaŋga, qaquvqä wenyä-huŋqä hŋqu iquauŋi qe äpatqäkqe. Itaŋi qaquvqä iqueqä yäpä imdaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä ätukqe. “Tqu Ŋqä Ymeqä Nyi kuapänä änyinätŋqä Iqueyqä. Iquenyqe, Nyi aquvänä kiiŋä itqäŋänä. He Iqueqä kukŋui qätä wipŋqeqä” ätukqe.
23778	MAT 17:9	Itaŋga qu qoqoŋä yätuta äpäwipiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä he hiŋuä äqunäŋuwiŋqe, ämaqä hŋque mätquä pambiyä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua äptepqetaŋi ävämetä, aŋgumä ävauqaŋgutqäŋgaŋqäuä” ätukqe.
23781	MAT 17:12	Itaŋgi Nyi tiiŋä hitmqeqä. Laisa iqu ae äquvepkqeqä. Itaŋga ämaqä iqua qu iquenyqä maqŋqä eäpu, iquauqä äwiŋqä dunä imäkäpu, suqä huitaŋä-huitaŋä itquamiŋuwiqä. Itaŋgi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, iquauqä huiqä iutaŋi, asä iiŋä meŋqiyä” ätukqe.
23786	MAT 17:17	Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he quuvqä maeqiyqä itqäŋuwiqä. Hiqä kŋuä indqäŋqetä, suqetäŋi, jänä hmanjqä. Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmamqäwä? Ä, hesaŋi haŋä-iqä squäŋgaŋqä meqämqäwä? Ymeqä iqueŋi, ätuma bpiyä” ätukqe.
23791	MAT 17:22	Jisasi Iqutä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, qua naqä Galili iu aquvä äqämbiyi, Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Hea hatŋä mäpäwqaŋga, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi ämaqä iquauqä hipa iu wipŋqäuä.
23797	MAT 18:1	Iŋgaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Ique äwimepu, yatŋqä tii äwikuwi. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeu äpmeŋuwä iquautaŋi, huizi iquau mipŋqe, yoqä naqä tqukua mapnuwäŋqäwä?”
23798	MAT 18:2	I tquaŋguwäŋga, Iqu ymeqä hmbi tääqä ätuätumeqe, iquauqä awä iqi pämä ämatqätetä, tii ätukqe. “Nyi naqä-qakuänä etmqänä. He hiqä kŋuä äkunmäknäpu, ymeqä täpu eŋqä-pa matimäuqä iqaŋgpqe, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋi, mäpaquvqä ipnuwiqä.
23800	MAT 18:4	Ämaqä hŋqu iqueqä-kiuä mändi äkittqänätä, ymeqä täpu eŋqä-pa ätimäutqe, iqu yoqä naqä ämetä, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋi, huizi iquau ämäwqätäuŋqiyä.
23802	MAT 18:6	Ymeqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä täutaŋä hmbu, ämaqä hŋqueuä suqä imäkqaŋgqä du hiŋuä äqunätä, asä iiŋi imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi wimenä. Ämaqä hŋqua hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäueqaŋgpqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Haŋä-iqä ique wimeniqä iqu, tqueŋi aaŋä naqänäŋä ämäwqätäunä.
23806	MAT 18:10	Ymeqä wäŋqä isuauä awä iqisaŋä hmbinyqe, ‘Ipu nätmatqä hiŋginäwaŋqeqä’ kŋuä miqä pambiyä. Kŋuä iquenyqe, he äŋguänä wimasipiyä. Nyi he tii hitmqeqä. Ynaunjqä qäukuä yätuŋä ymeqä tquau ämitqäŋuwä iqua, qu Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä hiŋuä iqi ätqäuŋäuä.”