23214 | MAT 1:1 | Kukŋuä tä, Jisasi Kraisi Iqueqä kaqä-kawäkauŋqe. Iqu häŋeqä Dewiti iquesaŋi, itaŋga Dewiti iqu häŋeqä Aprähamä iquesaŋi. |
23215 | MAT 1:2 | Aprähamä iqu, Aisakä iqueqä kanique. Itaŋga Aisakä iqu, Jekopä iqueqä kanique. Jekopä iqu, Jutä iqueqätä, käŋguäkauqätä kanique. |
23219 | MAT 1:6 | Jesi iqu, ämaqä naqä Dewiti iqueqä kanique. Dewiti iqu, Solomonä iqueqä kanique. Kiqä känai, hiŋuiqänäŋi Yuraya iqueqä apäkä emiŋqe. |
23222 | MAT 1:9 | Yusiya iqu, Jotamä iqueqä kanique. Jotamä iqu, Ahasi iqueqä kanique. Ahasi iqu, Hesekiya iqueqä kanique. |
23224 | MAT 1:11 | Josiya iqu, Joakinä iqueqätä, käta-käŋguäkauqätä kanique. Iŋgaŋi, mäkä-huŋqä hŋqua Israitqä iquauŋi, Bapilonä iuŋqä ätuma äwäpu, iquauqä yäpä imä äpmuatekuwi. |
23230 | MAT 1:17 | Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqu Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä Ique. Iŋi Aprähamä iquesa, ämaqä 14 iquau eqiyämaŋguwitaŋi, Dewiti iqu ekqe. Itaŋga Dewiti iquesa, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, mäkä-huŋqä iqua Israitqä iquauŋi Bapilonä iuŋqä ätuma äukuwi. Itaŋga Bapilonä iuŋqä äukuwitaŋi, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, Jisasi Kraisi Ique ämikqe. |
23232 | MAT 1:19 | Iiyqä qokä Josepä iqu, ii äwqä-täŋi etaŋgi näqŋqä ämeqe, ämaqä jänäŋu eä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqiŋi, ii womba iŋqä meqäŋqe mäwiŋgaŋgi, hiŋuinä qunäwatmätä ikqe. |
23233 | MAT 1:20 | Iqu iiŋä imäkätŋqä kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, wätqä iuŋi Goti Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “Josepä Dewiti iqueqä kawiquki, Mäliya matŋqä diŋqe, si kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä. Ymeqä äwqä imä ämnäŋqä Iqu, Dŋä Äŋguä Iqu änyueqeqä. |
23234 | MAT 1:21 | Itaŋga ii Ymeqä Qokä Hŋqu nyuäŋqiyä. Iqu Iqueqä qokä-apäkä iuqä suqä quvqetaŋi, häŋä imäkäqumuatäniqeqä. Iŋi si Iqueqä yoqe, ‘Jisasi Iqukiyä’ nyuättŋqeqä” ätukqe. |
23235 | MAT 1:22 | Nätmatqä eeqänäŋä tä ätimäukqe, Goti Naqä Iqueqä kukŋui, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Naqä Iqu hiŋuä-tqä hŋque kukŋui tiiŋä äwikqe. |
23236 | MAT 1:23 | “He qätä wipiyä. Apäkä, qokätä hiqaqä mäwiqä hui, äwqä-täŋä eätä, ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä. Qu iqueqä yoqe, ‘Imanueli iqueqä’ nyuätpnuwäŋqeqä. Yoqä tqueqä quati, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, nesä anä äpmenä.” |
23237 | MAT 1:24 | Itaŋga Josepä iqu, hiqaqä äwämiŋqe ivatuwänäqe, Naqä Iqueqä ynaunjqä iqu ätukqä-pa imäkätä, iqueqä apäki qe ämakqe. |
23238 | MAT 1:25 | Iqu apäki ae ämakqä-qe, ii Ymeqä Qokä Ique ae nyquaŋgqäŋgaŋqä, iisä hiqaqä anä mäwiqä imiŋqe. Ga iqu Iqueqä yoqe, “Jisasi Iqukiyqä” änyuätkqe. |
23239 | MAT 2:1 | Ämaqä naqä Heroti iqu qua Jutiya iu mitqätaŋga, Mäliya Jisasi Ique aŋä-himqä Betlemä iu ämikqe. Qänakndaŋi ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä näqŋqä-täŋä iqua, Jerusälemä iuŋqä äyappiyi, yatŋqä hiŋginäwa ikäkuwi. |
23242 | MAT 2:4 | Iiŋä hitaŋgi, Heroti iqu hiqäva-imäkqä naqä iquautä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, eeqänä tääqä ätuätumetä, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqeu mitŋqä Ique atäuŋuä ikqä Iqu, aŋä äsqisa timäutŋqäwä?” ätukqe. |
23243 | MAT 2:5 | Iqu yatŋqä i vqaŋga, qu kimaŋi tii qe ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä Betlemä, qua Jutiya iuta timäutŋqeqä. Hiŋuä-tqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui ätätä, bukä iu tiiŋä äqäkqeqä. |
23244 | MAT 2:6 | ‘Qua Jutiya iuŋi, aŋä-himqä Betlemä iquki, huizi iquauqä yäpakä iquki manä. Ämaqä sitaŋä hŋqu, huiziquau miqä timäuniqeqä. Iqu Ŋqä ämaqä Israitqä iquau miqäŋqä pmeniqeqä,’ ätätä äqäkqeqä” ätukuwi. |
23245 | MAT 2:7 | Heroti iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä näqŋqä iquau tääqä maqŋqä ätuätumeqe, yatŋqä vqaŋga, qu, “Qätäqueqä iqu hea iŋga ätimäuqeqä” ätukuwi. |
23246 | MAT 2:8 | Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.” |
23247 | MAT 2:9 | Qu ique qätä äwipiyi, qe äukuwi. Wätqätaŋguwäŋgaŋi, qätäqueqä mäptqä timäuqä iŋgi äquŋguwä iqu, iquauŋi hiŋuiqä äwimamiŋqe. Itaŋga iqu äwätä, aŋä Ymeqä Iqu witaŋgqä iu, haqä yätqä äpmakqe. |
23249 | MAT 2:11 | Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi. |
23250 | MAT 2:12 | Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu wätqä ävätä, “Heroti iquenyqä aŋgumä mäwqä pambiyä” tquaŋga, iqua quwqä aŋämqä hänaqä hui-mända qe äukuwi. |
23251 | MAT 2:13 | Iqua ae uwqaŋguwäŋgaŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique wätqeu äwimetä ätukqe. “Heroti iqu, Ymeqä Tquenyqä qävqä itä, päsätŋqä iqiyä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä, känäutä itmetnä, itaŋga Isipä iuŋqä zä ätuma äwätnä, pmatŋqeqä” ätukqe. “Nyi si aŋgumä ktqaŋgmdqäŋgaŋqäuä.” |
23252 | MAT 2:14 | Itaŋi heatqäŋga, Josepä iqu ivatuwänäqe, Ymeqä Iquesä, känäutä Isipäŋqä qe ämitimäukqe. |
23253 | MAT 2:15 | Iqu iu yqänä pmetaŋga, Heroti iqu qe äpäkoŋgqe. Nätmatqä tä ätimäukqe, Naqä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä hŋque ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. “Ŋqä ymeqä ique, Isipä buta ätuma äpkqeqä” ätkqe. |
23254 | MAT 2:16 | Heroti iqu, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iqua, ique awä mätquä, hänaqä hui-mända ämäwqätäukuwiŋqä näqŋqä ämeqe, iqueqä äwqe tnäŋä wiŋgaŋga, ämaqä hui Betlemäŋqä ändowatätä ätukqe. “Betlemä iutä, aŋä-himqä qäqiqi ämätnäŋqä iutäŋi, he ymeqä qokä quväukuä hŋquaqu mämäwqätäuqä iquauŋi, pizqä päkpiyä.” Iqu näqŋqe, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iquauta ämeqe, ymeqä quväukuä iiŋi mämäwqätäuqä iquauŋqä ätukqe. |
23255 | MAT 2:17 | Qu ymeqä i äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqu imäkätä, hiŋuä-tqä Järämai ique ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. |
23256 | MAT 2:18 | “Aŋä-himqä Lama iuŋi, Lesoqä kaqäua ymeqä iquauŋqe, kŋuä äqiyäpu pmapqä iqaŋguwäŋga, qu qätä äwikuwi. Ymeqe mäpmeqä itaŋguwiŋqä, qokä-apäkä huizi iqua iuauqä äwqe jänä iwimäkpŋqä diŋqe, mäwiŋqä imiŋqe.” |
23257 | MAT 2:19 | Heroti iqu ae äyä päkoŋgaŋga, Isipä iuŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique äwimetä tiiŋä ätukqe. |
23261 | MAT 2:23 | Iu ätimäuqe, iqu aŋä-himqä “Nasäretqävqä” ätmiŋuwä iu qe äpmakqe. Iqinyqä äukuwi, hiŋuä-tqä iquauqä kukŋui qäyunä qe ätimäukqe. “Qu iquenyqe, ‘ämaqä Nasäretqätaŋä-queqä’ tupnuwiqä.” |
23262 | MAT 3:1 | Itaŋi quväukuä hui ae äpäwqaŋga, Jonä asŋä-qäyqä iqu Jutiya iu änyä qe ätimäutä, aŋä avqŋqä iu äpme, ämaqeu kukŋuä awä tii ätumiŋqe. |
23263 | MAT 3:2 | “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.” |
23264 | MAT 3:3 | Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqe, ii Jonä iquenyqe. Ii tiinji. “Aŋä avqŋqä imdaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe, näwinyä jänänä imäkepiyä.’” |
23265 | MAT 3:4 | Jonä iqueqä qäki, kametqä aa äyäuä, itaŋga yaqueqä huiwi, aquvä ämuäsämäumiŋqe. Itaŋi peŋuätä, wiyä-makŋuä aŋitä ätetä äŋgmanmiŋqe. |
23268 | MAT 3:7 | Iŋgaŋi Jonä iqu, Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä, asŋä mapŋqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, iqu tiiŋä ätukqe. “He qämakä quvqä iquauqä ymeqä-quenjqä. ‘Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä äpäŋqiyä. He zä upiyä-qe,’ tqu hitqaŋgikä? |
23269 | MAT 3:8 | Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä. |
23270 | MAT 3:9 | ‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä. |
23271 | MAT 3:10 | Zä-häukuä äŋguä mäwiqaŋgutqä iquauŋi, tä täuvepŋqä diŋqe, japiŋi zä-quatä iqi ae äwinä” ätukqe. |
23272 | MAT 3:11 | “Hiqä kŋui äkunmäknäpu, ‘suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä’ motquapŋqe, nyi asŋi eqetänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Nyi Iqueqä yukä ämuasmäŋqe mamqe, ämaqä äŋguä-qunä ma, quvqunji. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä heqiyäŋqiyä. |
23273 | MAT 3:12 | Iqu pokä a äqätänä, kuä pa huätä ämatnämäutä, kuä naqe, aquvä äqiyätä kiqä aŋiu pŋqä maeniŋqeqä. Itaŋga kuä pai, tä maisquä du tnämäuniqeqä” ätukqe. |
23277 | MAT 3:16 | Jisasi Iqu asŋä ae ämeqe, eqä bu äväma äyapqaŋga, maqänäŋi qäukui qŋqaŋä eŋqä-pa qe äutäŋgqe. Itaŋi Iqu, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äquvepätä, Iqueä huiwä iu pmeqaŋgi hiŋuä äquŋgqe. |
23278 | MAT 3:17 | Iŋgaŋi qäukuä yätutaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä äqäŋgqe. “Ämaqä Tqu, Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqueqä. Ŋqä äwqä imdaŋi, Iquenyqä aquvänä änyinätqänä” ätukqe. |
23280 | MAT 4:2 | Iqiŋi Iqu hiunjitä, heatqetä 40, buayä maŋqä äpmeqe, buayäŋqä dä äwikqe. |
23281 | MAT 4:3 | Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe. |
23282 | MAT 4:4 | Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä. ‘Qokä-apäki buayä dutanä pmeqä hmanjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä eeqänäŋä iutanä pmeqeqä,’ ätä äqänänä” ätukqe. |
23283 | MAT 4:5 | Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä. |
23284 | MAT 4:6 | ‘Goti Hanjuwä Iqu iqueqä eŋätqä iqua äŋguänä mikipŋqä ätuäŋqiyä. Tqä yuki hikä iu hui matävqä isŋqä diŋqe, iqua hipae hevqä mäkiqutäpŋqäuä.’ ” |
23286 | MAT 4:8 | Itaŋi Setänä iqu aŋgumä, qoqoŋä haqä naqä ziimäŋä hŋquenyqä ätuma äyäqe, aŋä-himqä eeqänäŋä qua täuŋitä, iquauqä nätmatqä äŋguä eeqänäŋä itä ämotquakqe. |
23287 | MAT 4:9 | Ga iqu tiiŋä ätukqe. “Si qoŋä änäuktäutnä, nyaqä yoqe haqeqä manmäuqaŋgtqe, nyi eeqänäŋä tä Si ktapmqänä.” |
23288 | MAT 4:10 | Jisasi Iqu tii ätukqe. “Setänä iquki, huätä päuvä! Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä, ‘Si qoŋä äwoktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä.’” |
23291 | MAT 4:13 | Itaŋi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä iuŋi ävämaŋi, aŋä-himqä Kapänamä buŋqä äwitä äpmakqe. Kapänamäŋi, eqä-huäŋä Galili-täŋä qäqiqi eä, Seplonä, Näptali gueqiyqä hueqä-himqä iquauqä qua iuvi. |
23292 | MAT 4:14 | Iqu e imäkätä, kukŋuä hŋqu Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iu ätimekqeuŋi, qäyunä timäutŋqä ikqe. |