23229	MAT 1:16	Jekopä iqu, Josepä iqueqä kaniqu ekqe. Josepä iqu, Mäliyaqä qokique. Mäliyai, Jisasi Iqueqä känaiyi. Iquenyqe, qu tii ätätqäŋuwi. “Ämaqä Tqu, Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iquvi.”
23231	MAT 1:18	Jisasi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqueŋi, Iqueqä känai ämikqeŋqä kukŋui, tiiŋi. Iqueqä känai Mäliya, qu Josepä iquenyqä tuwakŋä ae äunyqaŋguwäŋga, iqu mämeqä änä etaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu iiyqä äwqä imda imäkqaŋgi, ii äwqä-täŋä emiŋqe.
23232	MAT 1:19	Iiyqä qokä Josepä iqu, ii äwqä-täŋi etaŋgi näqŋqä ämeqe, ämaqä jänäŋu eä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqiŋi, ii womba iŋqä meqäŋqe mäwiŋgaŋgi, hiŋuinä qunäwatmätä ikqe.
23236	MAT 1:23	“He qätä wipiyä. Apäkä, qokätä hiqaqä mäwiqä hui, äwqä-täŋä eätä, ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä. Qu iqueqä yoqe, ‘Imanueli iqueqä’ nyuätpnuwäŋqeqä. Yoqä tqueqä quati, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, nesä anä äpmenä.”
23237	MAT 1:24	Itaŋga Josepä iqu, hiqaqä äwämiŋqe ivatuwänäqe, Naqä Iqueqä ynaunjqä iqu ätukqä-pa imäkätä, iqueqä apäki qe ämakqe.
23242	MAT 2:4	Iiŋä hitaŋgi, Heroti iqu hiqäva-imäkqä naqä iquautä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, eeqänä tääqä ätuätumetä, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqeu mitŋqä Ique atäuŋuä ikqä Iqu, aŋä äsqisa timäutŋqäwä?” ätukqe.
23243	MAT 2:5	Iqu yatŋqä i vqaŋga, qu kimaŋi tii qe ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä Betlemä, qua Jutiya iuta timäutŋqeqä. Hiŋuä-tqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui ätätä, bukä iu tiiŋä äqäkqeqä.
23249	MAT 2:11	Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi.
23250	MAT 2:12	Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu wätqä ävätä, “Heroti iquenyqä aŋgumä mäwqä pambiyä” tquaŋga, iqua quwqä aŋämqä hänaqä hui-mända qe äukuwi.
23255	MAT 2:17	Qu ymeqä i äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqu imäkätä, hiŋuä-tqä Järämai ique ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe.
23256	MAT 2:18	“Aŋä-himqä Lama iuŋi, Lesoqä kaqäua ymeqä iquauŋqe, kŋuä äqiyäpu pmapqä iqaŋguwäŋga, qu qätä äwikuwi. Ymeqe mäpmeqä itaŋguwiŋqä, qokä-apäkä huizi iqua iuauqä äwqe jänä iwimäkpŋqä diŋqe, mäwiŋqä imiŋqe.”
23260	MAT 2:22	Iu ätimäuqe, Akelausi iqu kanä Heroti iqueqä aŋä ämetä, Jutiya iu mitqätaŋgqeŋqä qätä äwiyäqe, iqu zä wiŋgaŋgi iuŋqä mäwqä ikqe. Iiŋä etaŋgi Goti Hanjuwä Iqu wätqeuta kŋuä vqaŋgi, iqu qua Galilisäŋä iŋgisaŋqä äukqe.
23264	MAT 3:3	Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqe, ii Jonä iquenyqe. Ii tiinji. “Aŋä avqŋqä imdaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe, näwinyä jänänä imäkepiyä.’”
23268	MAT 3:7	Iŋgaŋi Jonä iqu, Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä, asŋä mapŋqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, iqu tiiŋä ätukqe. “He qämakä quvqä iquauqä ymeqä-quenjqä. ‘Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä äpäŋqiyä. He zä upiyä-qe,’ tqu hitqaŋgikä?
23269	MAT 3:8	Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä.
23270	MAT 3:9	‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.
23271	MAT 3:10	Zä-häukuä äŋguä mäwiqaŋgutqä iquauŋi, tä täuvepŋqä diŋqe, japiŋi zä-quatä iqi ae äwinä” ätukqe.
23272	MAT 3:11	“Hiqä kŋui äkunmäknäpu, ‘suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä’ motquapŋqe, nyi asŋi eqetänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Nyi Iqueqä yukä ämuasmäŋqe mamqe, ämaqä äŋguä-qunä ma, quvqunji. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä heqiyäŋqiyä.
23276	MAT 3:15	I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Qäyä eenä. Täŋgaŋi Nyi äktqä-pa, ii imäkiyä. Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi qäyunä timäutŋqe, ye suqä ii imäkeŋqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi Jonä iqu kukŋuä duŋi qänaknä ikqe.
23280	MAT 4:2	Iqiŋi Iqu hiunjitä, heatqetä 40, buayä maŋqä äpmeqe, buayäŋqä dä äwikqe.
23281	MAT 4:3	Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.
23282	MAT 4:4	Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä. ‘Qokä-apäki buayä dutanä pmeqä hmanjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä eeqänäŋä iutanä pmeqeqä,’ ätä äqänänä” ätukqe.
23283	MAT 4:5	Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä.
23284	MAT 4:6	‘Goti Hanjuwä Iqu iqueqä eŋätqä iqua äŋguänä mikipŋqä ätuäŋqiyä. Tqä yuki hikä iu hui matävqä isŋqä diŋqe, iqua hipae hevqä mäkiqutäpŋqäuä.’ ”
23285	MAT 4:7	Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqe inä äqänänä. ‘Si Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, yamwiqä mävqä panä.’”
23288	MAT 4:10	Jisasi Iqu tii ätukqe. “Setänä iquki, huätä päuvä! Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä, ‘Si qoŋä äwoktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä.’”
23292	MAT 4:14	Iqu e imäkätä, kukŋuä hŋqu Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iu ätimekqeuŋi, qäyunä timäutŋqä ikqe.
23297	MAT 4:19	Iqu iquaqui hiŋuä äqunäqe, “Nyi qänaki nyivänjinyqä. Ämaqä-piqeŋqe ämäqesquamqänänyä” ätukqe.
23306	MAT 5:3	“Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23307	MAT 5:4	Ämaqä, suqä quvqeŋqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä iwimäkätŋqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23309	MAT 5:6	Ämaqä, suqä jänäŋiŋqä äwa ipu, ique mapŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu jänä imäkpŋqä qäyunä väniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23310	MAT 5:7	Ämaqä, huizi iquauŋqä qeqä äwimänätä yätamäkqä ävätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu quŋqe asä inä wimänäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23311	MAT 5:8	Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23312	MAT 5:9	Ämaqä, äkasuwä-mäkä mändi kittqäpŋqä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Ŋqä ymeqä-quaiqä’ tuäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23313	MAT 5:10	Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23316	MAT 5:13	“Qua täu qui maqänä mimäkŋqä, äpakänä witätŋqe, he hakä eŋqä-paŋuenjqä. Haki ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä? Oeyqä. Aŋgi wäuŋuä miqä iqaŋguti, ämaqe bi ätnämäupu, qonjqä ipŋqäuä.
23317	MAT 5:14	Qua täuŋi, he we-huŋqä eŋqä-paŋuenjqä. Aŋä-himqä hŋqu qoqoŋä iu ämätnäŋqe, zä mamätŋqä itäŋqiyä.
23319	MAT 5:16	Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”
23321	MAT 5:18	Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.
23323	MAT 5:20	Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”
23326	MAT 5:23	Iiŋiŋqe, si hiqäva äma äpätnä, hiqäva-imäkqä ttawä iu ätqäutŋäŋgaŋi, tqä sämaquenyqe, ‘Iqu nyitä kukŋuä-täŋueqä’ kŋuä indqäŋgŋi, tqä hiqäva iqi pŋqä eätnä, iquenyqä äwätnä, äwqä naqä-hŋqunä ganä nyiyŋqeqä. E ae imäknyiyi, si äwätnä, tqä hiqävae Goti Hanjuwä Ique iŋganä wisŋqeqä.
23328	MAT 5:25	Ämaqä hŋqu si kukŋuä miktätŋqä iqaŋgutqe, itaŋi iqutä sitä kukŋuä tqä aŋiuŋqä hänaqä iu qaŋä anä äwäsiyäŋgaŋi, si maqänäŋi ique äwqä haŋuä iwimäkätnä, iqutä jänä imäkiyŋqeqä. Si e mimäkqä iqaŋgtqe, iqu ämaqä jänä imäkqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, jänä imäkqä iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu miqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, itaŋga iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu mäqumuatekiyäniqeqä.
23337	MAT 5:34	I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä.
23338	MAT 5:35	Itaŋga quaeŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qua iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä yuki qutatä haqeqi äui äpmeŋqeyqä. Itaŋga Jerusälemäŋqä matqä pambiyä. Ii tiinji. Jerusälemäŋi, Ämiqä Kiŋganäŋä Iqueqä aŋä-himqeqä.
23340	MAT 5:37	Hiqä kukŋui, ‘Auäqä’ ätäpu, ‘Oeyqä’ tpŋqeqä. Ii qäyuvqä. Kukŋuä haqä nändi ätätqäŋuwi, quvqä imäkqä iquesanjqä.”
23347	MAT 5:44	Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä.
23348	MAT 5:45	He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä.
23349	MAT 5:46	Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä.
23350	MAT 5:47	Iiŋä etaŋgqä-qe, he hiqä hita-hiŋguäkaunä yeeqä äväpu itmapqe, ämaqä huizi iquauŋi äänä mäwqätäupŋqäwä? Suqä käta-kŋguäkauŋqänä äwiŋqä ii, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua-pqe inä imäkätqäŋuwiqä.
23352	MAT 6:1	“He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.
23357	MAT 6:6	Iŋi si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätŋäŋgaŋi, aŋä hiqŋqä ämaqä maeqä iŋgisa äwätnä, qŋqaŋä ämäyeŋi, zä äpmanä tääqä tquätŋqe. Si iiŋä imäkqaŋgŋäŋgaŋi, tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu tqä suqä iutaŋi, kima ktapäniqeqä.
23358	MAT 6:7	He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tääqä kuapänä hiŋginäwa, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua ätätqäŋuwä-pa, matqä iqäpŋqeqä. Ämaqä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi. ‘Ne Iquenyqä tääqe, quäuqänä ätquque, Goti Iqu qätä neyäŋqiyä.’ Iŋäqe, oeyqä.
23362	MAT 6:11	Täŋgaŋi Si buayä hiunji tquenyqe, änätaptŋqeqä.
23368	MAT 6:17	Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä.
23374	MAT 6:23	Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. Iŋi we-huŋqä tqä huiwä imä äwiŋqä ii hea witaŋgutqe, pisqukuinänjqä.
23375	MAT 6:24	Ämaqä hŋqu, ämiqä hŋquaquiyqä yäpä iŋgisa mäpmeqä yäŋqiyä. Iqu hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqä mäwiŋqä yäŋqiyä. Itaŋga iqu kukŋuä qäte, hŋquenyä äwiyätä, hŋqueŋi qätä mäwiyqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu mbqäŋqä äwiŋqä iuŋi, yäpä iqi imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqiŋi mäpmeqä yäŋqiyä.
23381	MAT 6:30	Qätaqä hutqe, täŋga hiŋginäwa ätqäwäŋqe, awiŋgaŋi yäuä piqaŋguti, qu ätäupu tä du tnämäupŋqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu huvä-quayuŋuä iwimäkätqänä. Iqu heŋi asä inä emäkäŋqutiyä, memäkqä yäŋqutiyä? He Iquenyqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenä, Iqu heŋi haqä nändi emäkäŋqiyä.
23383	MAT 6:32	Ii tiiŋiqä. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, äwäwa ipu qävqä itqäŋäuä. Itaŋgi he äŋguä pmapŋqeŋqe, nätmatqä ii mapŋqä diŋqe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu näqŋqä ae eänä.
23384	MAT 6:33	Itaŋgi kiŋganäŋi he Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu äpmepu, Iqueqä suqä jänäŋi mapŋqe, qävqä ipŋqeqä. Itaŋgaŋi he nätmatqä huiziŋqä äwäwa itqäŋuwi, Iqu eeqänä inä hitapäŋqiyä.
23385	MAT 6:34	Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”
23386	MAT 7:1	“Ämaqä hŋquauŋqe, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ ätäpu, miwäsäuqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu suqä asä iiŋä di, he-pqe inä emäkqäŋqäuä.
23387	MAT 7:2	Ii tiinjqä. He ämaqä hŋquauä suqe iwäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu heyaqe, inä iwäsäutäqäŋgaŋi, asä e iwäsäuniqeqä.
23391	MAT 7:6	He nätmatqä Goti Hanjuwä Iquenyqä ätä äwiŋqä iuŋi ämepu, hiveqä quvqä iquau mävqä pambiyä. Iqua nätmatqä iiŋi, hiŋuinä ämäquŋgua hiquaŋä hitäpŋqäuä. Itaŋga wimŋä äŋguänäŋi, yaqueqä iquau matnämäuqä pambiyä. Iqua qonjqenä ipŋqäuä.”
23392	MAT 7:7	“He tääqä ätuäpu, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqäpŋqeqä. Iqu etapäŋqiyä. He qävqä iqa uwqäpŋqeqä. Goti Iqu he ämäqumuapŋqeŋqä yätamäkqä hiyäŋqiyä. He qŋqaŋi ptqä qäyqäpŋqeqä. Goti Iqu qŋqaŋä euteyäŋqiyä.
23407	MAT 7:22	Hiunji Goti Iqueqä kukŋuä mitqä naqä iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi tii dpnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä, ne hiŋuä-tqä wäuŋui imäkätanä, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätanä, ämaqä mimäkqänäŋä iuŋi imäkätanäŋgaŋi, Tqä yoqetanä imäkmiŋqueqä.’
23408	MAT 7:23	Iquauŋi, Nyi kimaŋi tii tumniqeqä. ‘Nyi tutqä qäpu henyŋqe änyä maqŋqä eäŋänä. He ämaqä suqä quvqä kuapänä imäkquenjqä. Huätä upiyä!’”
23422	MAT 8:8	E tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Naqä Iquki, Si nyaqä aŋä täŋgisaŋqä yaptŋqe, nyi ämaqä äŋguänäŋä-qunä hmanjqä. Iŋi Si kukŋuinä tqaŋgti, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä iqu äŋguä imänänä.
23423	MAT 8:9	Nyi-pqe inänji. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä ämaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgundqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgundqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgundqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.
23426	MAT 8:12	Iŋäqe Israitqä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu pmepŋqä atäuŋuä kiŋganä ikqä iquauŋi, Goti Iqu hiawiqä iŋgisaŋqä huätä dowatäniqeqä. Iqiŋi qu kŋuä kuapänä äqiyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä.”
23431	MAT 8:17	Iqu iiŋä imäkätä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqä hŋque, qäyunä imäkqaŋgi ätimäukqe. “Iqueqä-kiuäŋi, neqä yaqä huitaŋä-huitaŋi ämetä, huätä ämamäuqeqä.”
23434	MAT 8:20	Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Hiveqä hiqiyqä iqua, iquauqä aŋä-täŋiqä. Yŋŋä iqua, aŋä-täŋiqä. Iŋäqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä aŋä hiqaqä wiqe, hmanjqä.”
23443	MAT 8:29	Ique äwimayi, zääqä yäŋänäqŋqä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquki, squä nemäktŋqäwä? Hea qäyuŋi matimäuqä qäyä etaŋgi, Si qui nemäktŋqä äpinyä?”
23451	MAT 9:3	Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, Iqu e tquaŋgi äwipiyi, quwqä kŋuä indqäŋqä imnä tiiŋä indqäŋguwi. “Ämaqä Tqu Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa timäutŋqä iqiyä.”
23453	MAT 9:5	Nyi iqueŋi, ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ ätuätmä imäkmqe, yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Itaŋga Nyi iqueŋi, ‘Si ävautnä qaŋä uvä’ ätuätmä imäkmqä-pqe yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Qäquaqu asänäŋi.
23461	MAT 9:13	Nyi äpqe, ämaqä jänäŋä iquau tääqä tuätumamqä äpqä hmanjqä. Oeyä. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tuätumamqä äpqeqä. Iiŋiŋqe he Goti Hanjuwä Iqueä bukä iu tiiŋä äqänäŋqe, näqŋqä mapiyä. ‘He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä.’”
23465	MAT 9:17	Tiiŋi iinänjqä. Ämaqä hŋqu wainqä-eqä änyä-häŋä hui yaqueqä huiwä yäuä du mequatimäuqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä yäuä iqueŋi äpisätä, qua bu hiquatäuŋqiyä. Yaqueqä huiwä-pqe, qui inä imäknäŋqiyä. Wainqä-eqä änyä-häŋi, qu yaqueqä huiwä häŋä iu iquatimepŋqäuä. Iŋi qäquaqu äŋguänäŋäŋqeqä.”
23485	MAT 9:37	E äqunäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä yäuä kuapänä iinä, iŋä etaŋgi ämaqä wäuŋuä iqe, hmbnänjqä.
23488	MAT 10:2	Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä dowatätŋqä 12 iquauqä yoqe, tiinji. Kiŋganäŋi Saimonä, iqueqä yoqä huizi Pitä iquvi. Itaŋga käŋguequ, Endru iquvi. Itaŋi Sepri iqueqä hikŋä iquaqu, Jemisi iqutä Jonä iqutänji.
23498	MAT 10:12	He iqueqä aŋiu äpaquväpiyäŋgaŋi, iqi pmamitpqä iquauŋi, ‘Goti Hanjuwä Iqu äŋguänä emäkäŋqiyä’ tquäpŋqä.
23501	MAT 10:15	Nyi naqä-qakuä etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kukŋuä mitäniqäŋgaŋi, qokä-apäkä aŋä-himqä iquesaŋi iquauqä kimaŋi haŋä-iqe, Sotomä iutä Gomora iutä äpmamiŋuwä iquauqeuŋi, aaŋä ämäwqätäuniqeqä.”