23214 | MAT 1:1 | Nonei teka u tubur e Iesu Kristo. E Iesu e tubunen e Devit, na e Devit a hatutubunei tere Abraham. |
23215 | MAT 1:2 | E Abraham e hatuhanei e Aisak. Ne Aisak e hatuhanei e Jekop. E Jekop e hatuhaner ere Juda mera u toulanen. |
23216 | MAT 1:3 | Ne Juda e hatuhaner ere Peres mere Sira. E tsinaren e Tamar. Ne Peres e hatuhanei e Hesron. Ne Hesron e hatuhanei e Ram. |
23217 | MAT 1:4 | Ne Ram e hatuhanei e Aminadap. Ne Aminadap e hatuhanei e Nason. Ne Nason e hatuhanei e Salmon. |
23218 | MAT 1:5 | Ne Salmon e hatuhanei e Boas. E tsinana e Boas e Rehap. Ne Boas e hatuhanei e Obet. E tsinana e Obet e Rut. Ne Obet e hatuhanei e Jesi. |
23219 | MAT 1:6 | Ne Jesi e hatuhanei e Devit a king. Ne Devit e hatuhanei e Solomon. E tsinana e Solomon a tahol tere Uraia. |
23220 | MAT 1:7 | Ne Solomon e hatuhanei e Rehaboam. Ne Rehaboam e hatuhanei e Abitsa. Ne Abitsa e hatuhanei e Asa. |
23221 | MAT 1:8 | Ne Asa e hatuhanei e Jihosapat. Ne Jihosapat e hatuhanei e Joram. Ne Joram e hatuhanei e Usaia. |
23222 | MAT 1:9 | Ne Usaia e hatuhanei e Jotam. Ne Jotam e hatuhanei e Ahas. Ne Ahas e hatuhanei e Hesekia. |
23223 | MAT 1:10 | Ne Hesekia e hatuhanei e Manase. Ne Manase e hatuhanei e Amon. Ne Amon e hatuhanei e Josaia. |
23224 | MAT 1:11 | Ne Josaia e hatuhaner ere Jekonaia mera u toulanen. Na tara pöata teka a tei Israel i lu meralei i Babilon, tina karabusien. |
23225 | MAT 1:12 | Nori i lu meralei i Babilon, be Jekonaia ena hatuhanena e Sieltiel. Be Sieltiel e hatuhanena e Serubabel. |
23230 | MAT 1:17 | E markato uana teka, a man mun tamana hoboto ti taniama tere Abraham batemi noa ria tere Devit, nori i antunaia turu töa u maloto na tohats tara man mun tamana. Ba man mun tamana te taniama tere Devit batemi noana tara pöata ti lu mera leien i Babilon, u töa u maloto na tohats u mun tamana noahas. Na man mun tamana te taniama tara pöata ti lu mera leien i Babilon batemi noana tara pöata te butuia e Mesaia, nori u töa u maloto na tohats noahas u mun tamana. |
23231 | MAT 1:18 | E Iesu Kristo i mar posa menai teka. E Maria i hopö kap bei tego tölo menaien e Josep. Kaba nori ima soho gono noai, be Maria e pikana turu Namnamei u Göagono. |
23232 | MAT 1:19 | E Josep a tson tere Maria e poei, e Maria e pikaia tara tana tson. Na nonei a katuun a matskö koru na nonei e raman hamatsingolein e Maria i matar u katuun tego markato uen teka, ba nonei e katsin la momous ba tuun nena e Maria. |
23233 | MAT 1:20 | E Josep e hakhakats noa hasin a ka teka, ba töa angelo tara Tsunono e butuna i tanen turu sinasoho me poeiena, “O Josep, a hatutubunei tere Devit, alö goma matout ii tego lu menai lö e Maria a tahol i tamölö. Taraha, nonei e pikana turu Namnamei u Göagono. |
23234 | MAT 1:21 | Nonei e pose nou a pien tson, balö te ngöe moien e Iesu, e mar mouna uana teka, A Katuun a Hihitaguhu. Nonei e taguhu ranou u katuun i tanen bate luba nanou a man markato a man omi i taren.” |
23239 | MAT 2:1 | E Iesu i poseia i Betlehem i Judia tara pöata te king ia e Herot. Na tara pöata ti posa hakapeia e Iesu, ba palair u tson atei tara pala te butu nama a pitala e la uarima i Jerusalem memi rangatar, “Ime te kana a pien ti posa sile ii ega kingir u Jiu? Alam u tarema a pitopito i tanen tara makum te roron butu nama a pitala, ba lam e la sile muma tegomi hatsunono uu lam i tanen.” |
23241 | MAT 2:3 | Pöata te hengo naia e King Herot u ranga teka, ba nonei e toku koruna. Na u katuun hobotor i Jerusalem i toku koru has. |
23247 | MAT 2:9 | Ba nori e hengoer u raranga tere king ba nori e lar. Na pitopito ti röto mam me len tara pala te roron butu nama a pitala e mam raien, mena ka hamatianan töana tara makum te kaia a pien. |
23250 | MAT 2:12 | Nori i hakopis pouts uala i han i taren me sila lila tara tana maroro. Taraha, turu sinasoho i taren e Sunahan e ranga meraien, nori gima tatei la pouts uai tere Herot. |
23255 | MAT 2:17 | Nonei a mar maroro teka e hatara hamana nena u raranga te ranga naia e Sunahan tere propet Jeremaia. |
23256 | MAT 2:18 | Nonei e mar ranga uu teka, “A nitaatagi pan e butuna tara han i Rama. U katuun e ku hapan koru mer te tabe hataatagi uaren. E Retsel e tabe hataatagi sil koru reiena a galapien i tanen. Na nonei ema ngilenei tegi hasokolei menaien. Taraha, a galapien i tanen i mate hakapa nitöa.” |
23260 | MAT 2:22 | Kaba e Josep e hengoen te lu menai e Akelaus a makum tere tamanen e Herot, me king nena a provins i Judia. Be Josep e matout koruna. Na turu tana u sinasoho e Sunahan e hateien nonei goma la uai i Judia, ba nonei e la uana tara provins i Galili. |
23261 | MAT 2:23 | Ba nonei ena kana tara töa taun te ngöeri i Nasaret. A ka teka e butu sil hasi tego hatara hamana menaien u raranga ti habulunganein u propet. Nori i mar ranga uu teka, “Nonei e ngöe roi a toun Nasaret.” |
23262 | MAT 3:1 | Nonei tara pöata teka e Jon a Tsonun Baptais, e habulungana naia u raranga tere Sunahan tara makum a palaka i Judia. |
23263 | MAT 3:2 | Ba nonei e poeiena, “Alimiou go palis ba naiam a man markato a man omi. A Nipepeito tere Sunahan e sukusuku hakapa.” |
23265 | MAT 3:4 | E Jon e roron hasogi u hasobö ti katoei a huluna a kemol, bate pouseiena a lete. Na nonei e roron noui a köno na möröana. |
23266 | MAT 3:5 | Na tara pöata teka, u katunura i Jerusalem na tara man han hoboto tara provins i Judia na tara man han has i rehina a ramun i Jodan, i la hoboto uama tere Jon. |
23272 | MAT 3:11 | “Alia e baptais ragi limiou u ramun tuun, e hatara nena alimiou u habirits ba hakapa naiam a man markato a man omi i tamilimiou. Kaba a katuun te la hamurimuri nama romana i tar e pan bala koru nanou lia. Nonei a tsunono pan, na lia a katuun papala koru ema antunan söata nagi u sendol i tanen. Nonei te baptais ranoui limiou u Namnamei u Göagono na u tula. |
23273 | MAT 3:12 | Nonei e katsin kato hamanasena a toukuin hamou turu wit. Nonei e lu kaakata ranou u katuun u niga na u katuun u omi. Nonei e haka ranoa u katuun u niga tara han a niga, ba nonei te tsuga mera noi u katuun u omi turu tula tema antunan hoso nari.” |
23274 | MAT 3:13 | Na tara pöata teka e Iesu e la ba nema i Galili me la uana tara ramun i Jodan tegomi habaptais uen tere Jon. |
23277 | MAT 3:16 | Pöata lahas te baptais hakapeien e Iesu me takei sei nama i ramun, ba u kolö e takalatana, ba nonei e tarena u Namnamei tere Sunahan e koul heremei a apena te ngöeri a kulu, memi töna tere Iesu. |
23278 | MAT 3:17 | Ba u töa u raranga e butu nama i Kolö me poeiena, “Nonei a Pien Tson koru i tar. Alia e ngil korue gen, na lia e sasaala koru has megen.” |
23279 | MAT 4:1 | Tara pöata teka u Namnamei tere Sunahan e peigi menai e Iesu tara makum a palaka tegona torohana menaien e Satan. |
23283 | MAT 4:5 | Nonei e mar ranga uu teka, be Satan e lu mena neien tara taun i Jerusalem, mena hatuole nen iasa koru i pungana tara Luman Lotu Pan. |
23284 | MAT 4:6 | Ba nonei e poeiena tere Iesu, “Tego Pien uu lö tere Sunahan, ba lö te kurapa uam i puta. Taraha, turu Buku u Göagono i koloto hasiin, ‘E Sunahan e ranga mera nou u angelo i tanen tegi tara kap menaien lö. Na nori e pile sei nariou lö, ba u hatu tema tatei toke roi a mou mölö.’” |
23285 | MAT 4:7 | Be Iesu e ranga menen me poeiena, “Turu Buku u Göagono i koloto hasiin, ‘Alö goma torohanei a Tsunono. Nonei e Sunahan i tamölö.’” |
23288 | MAT 4:10 | Be Iesu e ranga menen me poeiena, “Satan, alö go laba naiou lia! Turu Buku u Göagono i koloto hasiin, ‘Alö go hatsunono uu tere Sunahan. Nonei puku a töa a Tsunono i tamölö tego kukuti lö.’” |
23291 | MAT 4:13 | Ba nonei e laba nena i Nasaret mena kana tara taun i Kapenium i rehina a Ramun a Perperere i Galili. I Kapenium e kaia tara pala turu Sebulun na u Naptali, a huol a pala turu Jiu. |
23293 | MAT 4:15 | Ba nonei e poeiena, “U katunura turu tsiktsiki i Sebulun na turu tsiktsikina i Naptali, te ka ria tara maroro pan te la uana i tasi na turu tsiktsiki te kana i hapalana ramun i Jodan, na turu tsiktsikina i Galili te ka has ria u katuun tema Jiu ri. |
23294 | MAT 4:16 | U katuun ti kaia turu kuhil, nori i tara hakapi u ualesala pan! Na pala ti kaia turu tsiktsiki turu kuhilina tara tou mate, u ualesala pan e alesala uanou i taren.” |
23295 | MAT 4:17 | Nonei tara pöata teka, e Iesu e tanian habulunganein a man raranga i tanen ba e poeiena, “Alimiou go palis ba naiam a man markato a man omi! Taraha, a Nipepeito tere Sunahan e sukusuku hakapa.” |
23296 | MAT 4:18 | Pöata te tataalaia e Iesu i kotolana tara Ramun a Perperere i Galili, ba nonei e tareiena e Saimon ti ngö hase ii e Pita na e toulanen e Endru, bate hagala ria i ramun, taraha nori u katunun hagala. Nori i holei a kannou i taren a iena. |
23299 | MAT 4:21 | Ba nonei e gamon la lenina me tarena u taina u mun toulana ere Jemis mere Jon, a galapien tere Sebedi. Nori i kaia tara tolaala i taren bate sugeier a man abe i taren, ba nonei e ngö ranen egi la gono meien. |
23301 | MAT 4:23 | E Iesu e hula laia tara man han hoboto i Galili, me hihatutsna tara man luman lotu turu Jiu. Nonei e hihatutsin u Bulungana u Niga tara Nipepeito tere Sunahan bate kato haniga pouts has raiena u katuun ti ka mei a mamana mar siki. |
23306 | MAT 5:3 | Ba nonei e poeiena, “U katuun te kato hateteneier a peisaren egi sasaala. E Sunahan e ngö raneien u katunun sasaala, taraha a Nipepeito tere Sunahan e ka uana i taren. |
23307 | MAT 5:4 | Na u katuun te taatagir egi sasaala. E Sunahan e ngö raneien u katunun sasaala, taraha nonei e kato hagigaha poutse nou a nitaatagi i taren. |
23308 | MAT 5:5 | Na u katuun te kakamotor batema tatei raharahari egi sasaala. E Sunahan e ngö raneien u katunun sasaala, taraha nori e lue riou a han i puta. |
23309 | MAT 5:6 | Na u katuun te ngil korueier a markato te matsköna i matana e Sunahan egi sasaala. Nori e here rari u katuun te besir na te maka siler a ka a niga. E Sunahan e ngö ranoien u katunun sasaala, taraha nori e masul riou. |
23310 | MAT 5:7 | Na u katuun te taatagi rer a palair u katuun egi sasaala. E Sunahan e ngö ranoien u katunun sasaala, taraha nonei e taatagi has ranoien. |
23311 | MAT 5:8 | Na u katuun a toriren te gogosona egi sasaala. E Sunahan e ngö ranoien u katunun sasaala, taraha nori ena tare roien. |
23312 | MAT 5:9 | Na u katuun te nolo pouts rer a pala te hiaraharahar egi sasaala. E Sunahan e ngö ranoien u katunun sasaala, taraha nonei e ngö has ranoien romana a galapien i tanen. |
23313 | MAT 5:10 | Na u katuun te kato hamatskö ria i matana e Sunahan ba palair u katuun te kato homi raren egi sasaala. E Sunahan e ngö ranoien u katunun sasaala, taraha a Nipepeito tere Sunahan e ka uana i taren. |
23315 | MAT 5:12 | Alimiou go sasaala koruiam, taraha alimiou ena lue mou u hamatana pan koru i Kolö. Nonei ti markato hohomi has merai u propet ti ka i manasa.” |
23317 | MAT 5:14 | “Alimiou e here hasemi u ualesala tara mamana makum. Na taun te kana i ouluna u pokus ema antunan hamous nari. |
23318 | MAT 5:15 | Na u katuun ema ron hakuluperi u lam bate kopo kap narien a sosopene. E möa. Nori e haka seie rien tara makumun gumgum turu lam bate alesala uana turu katuun hoboto te ka ria iahana luma. |
23319 | MAT 5:16 | Na u ualesala i tamilimiou ega kato has uu iesana bate alesala uana turu katuun. Ba nori te tare riou a markato a niga i tamilimiou bate soloseier e Tamamilimiou i Kolö.” |
23321 | MAT 5:18 | Na lia e hatei hamana ragou limiou, u kolö na u puta e tatei kapa nou, kaba e möa ta tsi töa ta tsi makumun raranga tega tia iou tara man Lo, e antunana tara pöata te butu hakapa noa a mamanaka. |
23322 | MAT 5:19 | Ba katuun te hipus nena a tsi tabubun makumun raranga tara man Lo bate las rena a palai egi markato has uu te markato uanen, nonei e katuun papala koru noa tara Nipepeito tere Sunahan. Kaba a katuun te hengoena a man raranga tere Sunahan, bate hatuts rena a palai egi markato has uu te markato uanen, nonei ena katuun pan noa tara Nipepeito tere Sunahan. |
23323 | MAT 5:20 | Alia e hatei ragou limiou, te ngilin tasu mia limiou tara Nipepeito tere Sunahan, alimiou ego kukute hanigeiam u raranga i tanen, kaba te kukute mia limiou a markato turu tson hihatuts tara Lo na turu Parasi, alimiou ema antunan tasu moi tara Nipepeito tere Sunahan.” |
23325 | MAT 5:22 | Kaba alia e hatei ragou limiou, te raharahe mia lö e toulamölö, alö e la mou turu kout. Na te ranga hohomi koru namia lö e toulamölö, alö e la uamou turu kout pan. Na katuun te ngöe nei e toulanen a momolö ena mots lauana turu tulana i hel. |
23328 | MAT 5:25 | “Na tego katsin kout naia lö ta katuun, balö te ranga haniga pouts boroboro mia i tanen i mamuna tena butu möa limiou turu kout. Te moa talanen, ba nonei te kout nanoa lö tara tsonun hahamou, ba tsonun hahamou te hala menanoi lö tara polis, ba polis tena hake noa lö tara karabus. |
23329 | MAT 5:26 | Na lia e hatei hamana korue goulö, alö ema antunan halakase roi tara karabus e antunana te hole moa lö u kout.” |
23335 | MAT 5:32 | Kaba alia e hatei ragou limiou, a tson te laba nena a tahol i tanen kaba tahol ema lue ii ta taina ta tson, a ka teka e kato here nanei a tahol teka a tahol a omi. Na tson te tölena a tahol a hitöl te laban a tson i tanen, a tson teka e here hase nei a tson te tsikolona.” |
23338 | MAT 5:35 | Na limiou goma hamana uami tara han i puta, taraha u puta e here nei u tötö te haholena e Sunahan a mounen. Na limiou goma hamana has uami i Jerusalem, taraha nonei a taun tara King a kapan. |
23339 | MAT 5:36 | Na limiou goma hamana has uami i baku milimiou, taraha alimiou ema antunan kato hahiake mien, tsi ema antunan kato haruruhana nami ta tsi töa ta tsi hulu. |
23343 | MAT 5:40 | Na te kout nena lö a töa katuun bate katsin luena u siot i tamölö, hala hasei u hasobö u ngahangaha i tamölö. |
23344 | MAT 5:41 | Na te hasöate na lö a polis ta ka balö te tataala memien a töa kilomita, söata noahasi bate tataale mula a huol a kilomita. |
23345 | MAT 5:42 | Pöata te harangata silena a katuun ta ka i tamölö, halei a ka te ngile nen. Na pöata te katsin haroho nena a katuun a ka i tamölö, alö goma tatei peits naien.” |
23350 | MAT 5:47 | Na te kato haniga peisa mia limiou tara man hahikapien i tamilimiou, ga limiou e mar halhal uamiou ime tara palai? Te markato has uer u katuun u omi koru tema hamana uari tere Kristo. |
23353 | MAT 6:2 | “Hena, te hala namia lö a moni turu katuun te moar ta moni, alö goma katoeien i matar u katuun, te markato uar u katuun u gamogamo iahana luman lotu na i kalana. Nori e kato meri a ka teka i matar u katuun tegi solosei meraien. Na lia e hatei hamana nitöa ragou limiou, nori i lu hakapi u hamatana i taren. |
23356 | MAT 6:5 | “Na tara pöata te singo mia limiou, alimiou goma hererami u katuun u gamogamo. Te ngiler u katuun egi tara raien tara pöata te singo rien tara man luman lotu na tara man la hagiono i maroro. Alia e hatei hamana nitöa ragou limiou, nori i lu hakapi u hamatana i taren. |
23358 | MAT 6:7 | “Na pöata te singo mia lö, alö goma hula hakopis nai u ranga te kato uar u tematan. Nori e pei laser egi hengo merai te kato menarien u raranga u parpara. |
23367 | MAT 6:16 | “Na pöata te agono mialö, alö goma mataloho ii. Te kato uar u katuun u gamogamo te matalohor bate kato siler u katuun egi tari te agono uaren. Alia e hatei hamana nitöa ragou limiou, nori i lu hakapa ban töani u hamatana i taren. |
23369 | MAT 6:18 | Ba u katuun tema antunan tara marei ri te agono uamölö. Kaba e Tamamölö puku tema tareri te atei silena te agono uamölö. Nonei has te tarenou a ka te kato hamouse mölö bate hale noilö u hamatana.” |
23372 | MAT 6:21 | Na, te pei mia limiou a ka a niga hamana e kana i puta, u ngil i tamilimiou e ka has uana i puta. Na te pei mia limiou a ka a niga hamana e kana i Kolö, u ngil i tamilimiou e ka has uana i Kolö.” |
23373 | MAT 6:22 | “U mata, u lamina turu tuenrei. Na te nigana a mata milimiou, mamana makum i tuenrei milimiou e saputu menou u ualesala. |
23374 | MAT 6:23 | Kaba te omina a mata mölö, a tuenrei mölö hoboto e saputu menou u kuhil. Na te kuhilna u alesala te kana i tamölö, e kuhil hapan koru len talanou.” |
23376 | MAT 6:25 | “Nonei te hatei sila ragia lia limiou: alimiou goma hakats silemi a nitöatöa i tamilimiou bate poe miou, ‘A saha ka te noue riou? Na saha ka te ue riou?’ Na limiou goma hakats silemi u tuenrei i tamilimiou, na tu hasobö tegi hasogi. A nitöatöa e pan bala nena a kannou, na u tuenrei e pan bala nena u hasobu. |
23377 | MAT 6:26 | Alimiou go taraiam turu apenar iasa. Nori ema leberi ta kannou na nori ema hagala haseri ta kannou batemi hakeria tara luman haputu. E möa. Kaba e Tamamilimiou i Kolö e hanou noa las ranen. Na limiou e niga bala ramiou u apena. |
23378 | MAT 6:27 | Na esi i tamilimiou te taatagina e antunan hangahangaha hasena a nitöatöa i tanen? |
23379 | MAT 6:28 | “Na saha ka te hakats sil me milimiou u hasobö? Alimiou go rötoiam turu palaua u hie temar pusuku uaren. Nori ema katoeri a peisaren bate tara hanigar. E möa. |