1	GEN 1:1	Yäput peŋpäŋ Anututä kunum kenta kome pewän ahäŋkumän.
2	GEN 1:2	Täŋpäkaŋ kome u täŋkuräk-kuräk ikek, jopitä parirän bipmäŋ uranitä uwäk täŋkuk. Täŋpäŋ gwägu pähap terak uwä Anutu täŋo Munapiktä punin jop kuŋatkuk.
3	GEN 1:3	Täŋpäkaŋ Anututä yäŋkuk; Yäŋewän! Yäwänä yäŋeŋkuk.
4	GEN 1:4	Yäŋeŋirän Anututä peŋyäŋek u kawän tägaŋkuk. Kawän tägawäpäŋ bipmäŋ urani ba peŋyäŋek yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän inigän yepmaŋkuk.
5	GEN 1:5	Ude yäpmäŋ daniŋpäŋ peŋyäŋek täŋo wäpi Kepma yäŋ iwetkuk. Täŋkaŋ bipmäŋ urani täŋo wäpi Bipani yäŋ iwetkuk. Eruk, kome bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap kubä u täreŋkuk.
6	GEN 1:6	Edap kubä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Ume bämopiken baga kubä ahäŋpäŋ ume yäpmäŋ daniwän!
7	GEN 1:7	Ude yäwänä ume bämopiken baga kubä ahäŋpäŋ ume yäpmäŋ daniŋkuk. Yäpmäŋ daniŋpäŋ punin kubä täŋkuko gubam. Täŋkaŋ kome terak umeinik. Ude täŋirän punin inigän, komen inigän täŋkuk.
8	GEN 1:8	Ude ahäŋirän Anututä baga unitäŋo wäpi Kunum yäŋ iwetkuk. Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yarä u täreŋkuk.
9	GEN 1:9	Edap yarä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Kunum gämoriken ume kubäkengän it moreŋirä kome kawuki ahäwän! Ude yäwänä ahäŋkuk.
10	GEN 1:10	Täŋpäŋä Anututä kome kawuki täŋo wäpi Kome yäŋ iwetkuk. Täŋpäŋ ume kubäkengän it moreŋkuŋo unitäŋo wäpi Gwägu Pähap yäŋ iwetkuk. Ude ahäŋirän Anututä kawän tägaŋkuk.
11	GEN 1:11	Ude täŋkaŋ Anututä yäŋkuk; Imaka yeri-yeri kome terak tädorut! Ketem mujipi nikek mebäri mebäri ba päya mujipi nikek mebäri mebäri tädorut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.
12	GEN 1:12	Kometä towiŋirä ketem mujipi nikek doni iniken iniken terak, ba päya mujipi nikek doni iniken iniken terak ahäŋkuŋ. Ahäwäkaŋ Anututä yabäwän tägaŋkuŋ.
13	GEN 1:13	Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yaräkubä u täreŋkuk.
14	GEN 1:14	Edap yaräkubä u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Kunum terak kepma ba bipani yäpmäŋ danikta topän ahäwut! Unitä iwän kadäni, edap kadäni, orekirit kadäni api yäŋahäk täneŋ.
15	GEN 1:15	Täŋpäŋ kunum täŋo topän u ahäŋpäŋ kometa peŋyäŋek imut. Yäwänä udegän ahäŋkuk.
16	GEN 1:16	Anututä ude yäŋpäŋ topän pähap yarä pewän ahäŋkumän. Kubä taŋi uwä kepma watäni itta, kubä täpuri uwä bipani watäni itta u yepmaŋkuk. Täŋkaŋ guk bok pewän ahäŋkuŋ.
17	GEN 1:17	Pewän ahäŋkuŋo uwä kometa peŋyäŋek imikta, bipani kepmata watäni itta, ba bipmäŋ urani ba peŋyäŋek yäpmäŋ danikta u Anututä kunum gänaŋ yepmaŋkuk. Ude yepmaŋpäŋ Anututä yabäwän tägaŋkuŋ.
19	GEN 1:19	Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap yaräbok-yaräbok u täreŋkuk.
20	GEN 1:20	Edap yaräbok-yaräbok u täreŋirän, eruk Anututä yäŋkuk; Ume gänaŋ tom bumtainik, jiraŋ ahäwut! Täŋkaŋ barak punin terak piäŋ kuŋarut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.
21	GEN 1:21	Anututä gwägu tom taŋi pähap ba imaka kuŋat-kuŋat ikek mebäri mebäri, wareŋ täŋpani mebäri mebäri gwägu gänaŋ kuŋat täkaŋ, ba barak mebäri mebäri pewän ahäŋkuŋ. Pewän ahäŋkuŋo u yabäwän tägaŋkuŋ.
22	GEN 1:22	Täŋpäkaŋ Anututä man yeri nikek ŋode yäwetkuk; In bäyaŋ weŋpäŋ gwägu tokŋewut, ba barak imaka, bäyaŋ weŋpäŋ kome tokŋewut!
23	GEN 1:23	Eruk, äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap ket kukŋi kudup u täreŋkuk.
24	GEN 1:24	Edap ket kukŋi kudup u täreŋirän Anututä yäŋkuk; Kome terak tom ŋode ahäŋpäŋ ini-ini bäyaŋ wewut; Tom yepmäŋ towikta yäwani ba tom ägwäri ba gämok kejima mebäri mebäri udegän bäyaŋ wewut! Ude yäwänä udegän ahäŋkuŋ.
25	GEN 1:25	Anututä tom ägwäri ba yepmäŋ towikta yäwani mebäri mebäri ba gämok gwakgwak mebäri mebäri ude u pewän ahäwäpäŋ yabäwän tägaŋkuŋ.
26	GEN 1:26	Ude täŋkaŋ Anututä yäŋkuk; Eruk, ninin bumik äma pena ahäwut yäk. Ude täŋitna äma unitä gwägu tom ba barak ba tom yepmäŋ towikta yäwani ba kome terak irojäŋ kuŋarani, u kuduptagän kaŋ yabäŋ yäwarut.
27	GEN 1:27	Ude yäŋpäŋ Anututä ini bumik äma pewän ahäŋkuŋ. Ämani peŋ webe peŋ täŋkuk.
28	GEN 1:28	Täŋpäŋ man yeri nikek ŋode yäwetkuk; Intä kome mähem täŋpäŋ bäyaŋ wewäpäŋ kome tokŋewut. Täŋpäŋ tom gwägu gänaŋ nanik ba barak ba imaka imaka kome terak kuŋarani u kuduptagän kaŋ yabäŋ yäwarut.
29	GEN 1:29	Anututä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Ketem imaka yeri nikek kudup ba päya mujipi näŋpani kudup u nakjinta peŋ tamitat.
30	GEN 1:30	Täŋpäŋ tom kejima, barak kejima ba imaka gwakgwak kome terak kuŋarani unitä nakta tokän peyat.
31	GEN 1:31	Täŋpäkaŋ Anututä imaka kudup täŋpewän ahäŋkuŋo u yabäwän tägagämäninik täŋkuŋ. Eruk, kome äneŋi bipmäŋpäŋ yäŋeŋirän edap 6 u täreŋkuk.
32	GEN 2:1	Eruk, kunum kome yarä ukät äboriye pähap pewän ahäŋ moreŋkuŋo unitäŋo manbiŋam uba.
33	GEN 2:2	Täŋpäkaŋ edap 7 uken Anututä piäni täŋkuko u täreŋirän edap uken itpäŋ-nadäkta orek itkuk.
34	GEN 2:3	Anututä edap 7 u ini kon täŋ imiŋpäŋ ini pärik, kudupi api irek yäŋ yäŋkuk. Imaka kudup ahäŋ morewäpäŋ itpäŋ-nadäk täŋpa yäŋpäŋ orek itkuko unita edap u ini pärik, kudupi peŋkuk.
35	GEN 2:4	Ŋowä kunum kome pewän ahäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam. Yawe Anututä kunum kome pewän ahäŋkuŋo kadäni uken päya ba ketem imaka mebäri mebäri kome terak nämo ahäwani. Yawe Anututä iwän takta nämo nadäŋ imiŋkuk. Ba piäni täkta äma kubä nämo itkuk.
37	GEN 2:6	Täŋpäkaŋ woŋ taŋi kome gänaŋ naniktä ahäŋpäŋ kome pähapta ume imiŋkuk.
38	GEN 2:7	Täŋpäkaŋ Yawe Anututä komepäŋ äma kubä gatäŋpäŋ iŋami gänaŋ irit täŋo woŋ piäŋ iwatkuk. Piäŋ iwat-pewän äpmoŋirän äma u imaka irit ikek ahäŋkuk.
39	GEN 2:8	Ude täŋpäŋ Yawe Anututä edap abani käda ketem piä kubä Iden komeken täŋkuk. Piä u täŋpäŋ äma gatäŋkuko u Iden piä uken teŋkuk.
40	GEN 2:9	Teŋpäŋ Yawe Anututä päya mebäri mebäri kaŋgärip ikekkät mujipi ätu täga nakta bok pewän ahäŋkuŋ. Täŋkaŋ piä u bämopiken päya kubä wäpi Irit päya, kubäwä wäpi Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päyatä itkumän.
41	GEN 2:10	Täŋpäkaŋ Iden kome bämopiken naniktä ume taŋi kubä piäta gakŋi imikta kuŋkuk. Kuŋkaŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ ume yaräbok-yaräbok ini-ini kuŋkuŋ.
42	GEN 2:11	Ume kubä wäpi Pison, unitä Havila kome kudupken kuŋat moreŋkuk. Kome uken gol mobä kome gänaŋ itkuk.
43	GEN 2:12	(Gol mobä uken nanik gwäki ärowani. Täŋpäŋ ukengän päya kubä umumi käbäŋi säkgämän ikek itkuk, ba mobä kaŋgärip ikek wäpi Kanilian imaka itkuk.)
44	GEN 2:13	Täŋpäkaŋ ume kubä wäpi Gihon, unitä Kus komeken kuŋat moreŋkuk.
45	GEN 2:14	Täŋ, ume kubä wäpi uwä Taigris. Unitä Asiria kome edap abani käda u kuŋkuk. Täŋ, ume kubä wäpi Yufretis.
46	GEN 2:15	Täŋpäkaŋ Yawe Anututä äma gatäŋkuko u yäpmäŋpäŋ Iden piä uken piä täkta, ba watäni irekta teŋkuk.
47	GEN 2:16	Teŋkaŋ äma u man kehäromi ŋode iwetkuk; Gäk piä ŋo gänaŋ päya mujipi nikek it yäpmäŋ kukaŋ unitäŋo mujipi täga api näŋpen.
48	GEN 2:17	Upäŋkaŋ Waki ba Täga täŋo Mebäri Nadäwani päya unitäŋo mujipi nämoinik näŋpen! U naŋpäŋä kumäkinik api täŋpen. U jop nämo gäwetat yäŋ iwetkuk.
49	GEN 2:18	Täŋpäkaŋ Yawe Anututä yäŋkuk; Äma u inigän irirän nämo tägatak. Ini bumikgän not täŋkentäki kubä gatäwa!
50	GEN 2:19	Eruk, Yawe Anutu u tom mebäri mebäri, barak punin nanik komepäŋ täŋkuko u kudup äma unitä wäp yämikta iŋamiken yäpmäŋ äbuk. Yäpmäŋ äbäŋirän äma unitä yabäŋpäŋ wäp ini-ini yämiŋkuk. Wäpi yämiŋkuko uwä wäpi ubayäŋ.
51	GEN 2:20	Äma unitä ude täŋkuko uwä tom yepmäŋ towikta yäwani, barak ba tom ägwäri u kuduptagänta wäpi yämiŋkuk. Ude täŋkuko upäŋkaŋ täŋkentäki ini bumik kubä nämo kaŋ-ahäŋkuk.
52	GEN 2:21	Unita Yawe Anututä äma u täŋpewän däpmon patguŋ taŋirän äma unitäŋo järapi kujat kubä dätpäŋ toharipäŋ äneŋi täŋpipiŋkuk.
53	GEN 2:22	Ude täŋkaŋ Yawe Anututä järapi kujat yäpuko upäŋ webe kubä täŋpäŋ äma uken imagut yäpmäŋ kuŋkuk.
54	GEN 2:23	Imagut yäpmäŋ kuŋirän äma unitä kaŋpäŋ yäŋkuk; Wisik! Ŋowä kujatnek kubägän, tohatnek kubägän. Ŋowä ämaken nanik yäpani unita wäpi webe yäŋ api iwetneŋ.
55	GEN 2:24	Eruk mebäri unita ämatä miŋi nani yepmaŋpeŋ webeni kentäŋirän gupi tohari kubägän api tädeŋ.
56	GEN 2:25	Täŋpäkaŋ yanäpi yarä u moräŋ bok itpäŋ mäyäkkät nämo itkumän.
57	GEN 3:1	Eruk, Yawe Anutu u tom ägwäri pewän ahäŋkuŋo upäŋkaŋ gämok täŋo yäŋikŋat mantä ärokinik täŋpäŋ tom päke u yärepmitkuk. Täŋpäkaŋ gämok u webe ŋode iwet yabäŋkuk; Anututä piä gänaŋ päya kuduptagän mujipi nämo nakta täwetkuk ba jide?
58	GEN 3:2	Yäŋirän webetä gämok u iwetkuk; Nek piä gänaŋ päya kuduptagän täŋo mujipi täga nädeŋ yäŋ niwetkuk yäk.
59	GEN 3:3	Täŋ, päya kubä piä bämopiken itak unitäŋo mujipi uwä Anututä iŋitta ba nakta yäjiwätkuk. Ude täŋpäŋä kumäkinik api tädeŋ yäŋ niwetkuk yäk.
60	GEN 3:4	Yäwänä gämoktä webe iwetkuk; Ude nämo! Nämo api kumdeŋ!
61	GEN 3:5	U Imata, Anututä ŋode nadäŋpäŋ täwetkuk; Ek mujipi u naŋirän dapunjek ijiwän kwäpäŋ ek Anutu ini bumik täŋpäŋ kädet täga ba waki unitäŋo mebäri api nadäwän täreneŋ yäŋ nadäŋkuk yäk.
62	GEN 3:6	Gämoktä ude iweränpäŋ webetä päya u kaŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Päya unitäŋo mujipi kaŋgärip ikek. U täga näŋpet. U naŋpäŋ nadäk-nadäk kaŋ-ahäk ikek yäŋ nadäŋpäŋ gäripi nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ mujipi u dätpäŋ naŋkaŋä moräki äpita imän naŋkuk.
63	GEN 3:7	Naŋpäŋä yarä u nadäk-nadäki piräreŋirän moräŋ kuŋatkumäno u kawän täreŋkuŋ. Unita gupi täŋpipikta pähäm taŋi ätu yäpmäŋkaŋ bipumän.
64	GEN 3:8	Täŋkumäno kome komkom täŋirän Yawe Anututä piä gänaŋ kuŋarirän yanäpi yarä u mämäni nadäŋkumän. Nadäŋpäŋä umuntaŋpäŋ päya jopäniken käbop itkumän.
65	GEN 3:9	Käbop irirän Yawe Anututä äma unita gera yäŋkuk; Adam, gäk de?
66	GEN 3:10	Yäŋirän iwetkuk; Näk gäkä piä gänaŋ kädet kuŋariri mämäka nadäŋpäŋ moräŋ kuŋatat unita umuntaŋpäŋ käbop itat yäk.
67	GEN 3:11	Yäwänä Anututä iwetkuk; Moräŋ kuŋatan u netä gäwerak? Gäk päya mujipi näŋpentawä yäŋ gäwetkuro u kubä nan ba?
68	GEN 3:12	Ude yäwänä äma unitä yäŋkuk; Ude nämo! Webe näkkät itta namiŋkuno unitä päya mujipi u namän nat yäk.
69	GEN 3:13	Ude yäŋirän Yawe Anututä webe iwetkuk; Imata ude tän? Ude yäwänä webe unitä iwetkuk; Näk nämo! Gämoktä yäŋnäkŋat-pewän nat yäk.
70	GEN 3:14	Yäwänkaŋ Yawe Anututä gämok u ŋode iwetkuk; Gäk ude täno unita tom towiwani ba ägwäri päke u täga bumik irirä, tagwän gäkä terakgän peyat. Gäk kome terak irojäŋ kuŋatpäŋ käpäpok naŋ yäpmäŋ api kwen.
71	GEN 3:15	Täŋpäŋ gäkkät webekät iwan pähap täŋ yäpmäŋ api kudeŋ. Gäkŋo kodakikayekät webe täŋo kodakiniyekät iwan pähap api täŋ yäpmäŋ kuneŋ. Täŋpäŋ ukät nanik kubätä gwäkka api yeŋ jakŋirek. Täŋirän kowatawä kuroŋiken api iwen yäk.
72	GEN 3:16	Ude yäŋpäŋ Anututä webe uwä ŋode iwetkuk; Nanak kok itkaŋ kuŋariri komi bumta api gamet. Täŋira komi nadäŋpäŋ nanak api bäyawen. Täŋpäŋ äpkata gäripi nadäŋiri, unitä intäjukun api it gamek yäk.
73	GEN 3:17	Ude yäŋpäŋ Adam ŋode iwetkuk; Gäk webe täŋo man buramiŋpäŋ päya mujip nämo nakta gäwetkuro u nano unita kome terak tagwän peyat. Gäk komi piä tärek-täreki nämo api nadäwen. Komi piä täŋpäŋ ketemka api yabäŋ ahäwen.
74	GEN 3:18	Täŋiri däräk-däräk ba mup waki ätu piäkaken kuräk ahäŋirä uken nanik ketem naŋpäŋ kaŋ kuŋat!
75	GEN 3:19	Komi nadäŋopäŋ woŋ imätpäŋ ketem u mujipi naŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän kumäŋpäŋ gäk kome gänaŋ äneŋi äyäŋutpeŋ api äpmoŋpen, gäk komepäŋ täŋpani unita. Gäk komepäŋ täŋpanigän unita kumäŋpäŋä kome gänaŋ äneŋi api äpmoŋpen.
76	GEN 3:20	Eruk, Adam webeni unitä ämawebe kuduptagän täŋo miŋi intäjukun yäput peŋkuk. Unita Adamtä webeni wäpi Iv yäŋ iwetkuk.
77	GEN 3:21	Täŋpäkaŋ Yawe Anututä tom gupipäŋ tekta bipmäŋpäŋ Adamkät webenikätta täŋ yämiŋkuk.
78	GEN 3:22	Täŋpäŋ Yawe Anututä ŋode yäŋkuk; Apiŋo äma ŋo ninin bumik äworetak. Waki ba täga unitäŋo mebäri nadäwani. Unita äma u Irit päya unitäŋo mujipi yäpmäŋpäŋ nakta baga peŋ imine. U naŋpäŋ paot-paori nämo irek.
79	GEN 3:23	Ude yäŋpäŋ Yawe Anututä Adam yanäpi Iden piäken itkumänopäŋ yäwat kireŋkuk. Yäwat kireŋpäŋ bibikpäŋ Adam gatäŋkuko unita bibik iŋit-iŋit epän täŋpäŋ naŋpeŋ kuŋatta yepmaŋkuk.
80	GEN 3:24	Ude yäwat kireŋpewän kuŋirän, Anututä aŋero ätu ba, päip päraŋi, kädäp mebet ikek äyäŋutpäŋ äyäŋutpäŋ täŋpani Iden piä yämaniken yepmaŋkuk. Ude täŋpäŋ Irit päya täŋo käderi täŋpipiŋkuk.
81	GEN 4:1	Täŋpäkaŋ Adamtä webeni Ivkät yanäpi täŋpäŋ kuŋarirän nanak kok itpäŋ nanak wäpi Kein bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Yawetä täŋkentäŋ namiŋirän nanak kubä bäyatat yäk.
82	GEN 4:2	Täŋpäŋ mäden monäni Abel bäyaŋkuk. Bäyaŋkuko tägaŋpäŋ Abeltä sipsip watä äma ude kuŋat täŋkukonik. Täŋ Keintä ketem piä täk täŋkukonik.
83	GEN 4:3	Täŋpäŋ ittäŋgän kepma kubäta Keintä piäniken nanik ketem ätu yäpmäŋ äbäŋpäŋ Anututa biŋam peŋkuk.
84	GEN 4:4	Täŋirän Abeltä udegän tom intäjukun ahäwani uken nanik ätu däpmäŋpäŋ madäŋpäŋ gakŋi yäpmäŋ äbä Anututa biŋam peŋkuk. Täŋirän, Yawetä Abel ini ba tom peŋkuko unita nadäŋirän täga täŋkuk.
85	GEN 4:5	Täŋ Kein ini ba ketem yäpuko unitawä nadäŋirän gäripi nämo täŋkuk. Anututä ude nadäŋirän Keintä bänepi wawäpäŋ iŋami dapun äpuiŋkuk.
86	GEN 4:6	Ude täŋirän Yawetä Kein iwetkuk; Imata bänepka wawäpäŋ äpuitan? Gäk kudän siwoŋi täŋpeŋ kuŋariri uyaku not api täŋ gamet. Upäŋkaŋ kädet täga nämo iwareno uwä wakitä käbop itpäŋ gäk gabäŋ gäwarek. Waki uwä gepmäŋitta gäripi nadätak upäŋkaŋ gäk kehärom taŋpäŋ kaŋ irepmit.
88	GEN 4:8	Eruk, Anututä ude iweränä Keintä monäni Abel iwetkuk; Nek piäken kuda yäŋ yäwänä piäken kuŋkumän. Kuŋpäŋä Keintä monäni Abel iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utkuk.
89	GEN 4:9	Täŋirän Yawetä Kein ŋode iwetkuk; Monäka Abel de? Iweränä Keintä iwetkuk; Näk nämo nadätat. Näk notnapak täŋo watä äma ba?
90	GEN 4:10	Yäwänä Yawetä iwetkuk; Gäk imapäŋ tän? Monäka täŋo nägät kome terak piwän kuŋo unitä näkken gera yäŋirän nadätat yäk.
91	GEN 4:11	Unita tagwän gäkä terak pewa ärotak. Täŋpäŋ kome ŋo meni aŋeŋirän monäka täŋo nägät ketkaken nanik yäpmäŋpäŋ nako uken nanikpäŋ yäŋ-gäwatat.
92	GEN 4:12	Eruk apiŋonitä päŋku ketem piä täŋiri ketem bureni ket nämo api ahäneŋ. Täŋkaŋ gähä kuŋat-kuŋatgän api täŋpen.
93	GEN 4:13	Yäwänä Keintä Yawe iwetkuk; Kowata namitan u bäräpiinik. Näkä u täga kotanaŋi nämo.
94	GEN 4:14	Gäk apiŋo piä täŋpäŋ nakna komeken nanik yäŋ-näwatan unita näk iŋamkaken nanik api paoret. Paot päŋku uken irit api täŋtäŋ kuŋaret. Täŋira, äma kubätä nabäŋ ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api nurek yäk.
95	GEN 4:15	Yäwänä Yawetä iwetkuk; Ude nämo! Äma kubätä Kein utpäŋ kowata ärowaniinik api yäpek yäk. Ude yäŋpäŋ äma kubätä Kein kaŋ-ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ nämo urekta Yawetä Kein gupi terak wären täŋkuk.
96	GEN 4:16	Ude täŋpäŋ Keintä Yawe iŋamiken nanik ämet päŋku kome kubä wäpi Kuŋat-kuŋatgän uken itkuk. Kome u edap äbani käda, Iden kome gägäniken itak.
97	GEN 4:17	Täŋpäkaŋ Keintä webeni yäpmäŋpäŋ kuŋattäŋgän webeni nanak kok itkuk. Nanak kok itpäŋ nanaki Enok bäyaŋkuk. Kadäni uken Keintä yotpärare kodaki kubä täŋ irirän nanaki ahäŋkuko unita yotpärare u wäpi Enok yäŋ iwetkuk.
98	GEN 4:18	Täŋpäkaŋ Enok u tägaŋpäŋ nanak kubä wäpi Irat bäyaŋkuk. Täŋpäŋ Irattä nanaki wäpi Mehujael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Mehujaeltä Metusael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Metusaeltä Lamek bäyaŋkuk.
99	GEN 4:19	Täŋpäkaŋ Lamek uwä webe gwaräp yäpuk, kubä wäpi Ada, kubä wäpi Sira. Täŋkaŋ Adatä nanaki Jabal bäyaŋkuk. Jabal uwä äma bipiken yottaba gänaŋ itkaŋ tom towik täkaŋ unitä intäjukun täŋkuk.
101	GEN 4:21	Täŋ monäni wäpi Jubal u kap tektek täŋo tuŋum mebäri mebäri u yäput peŋkuk.
102	GEN 4:22	Eruk, Lamek täŋo webeni kubä wäpi Sira unitä nanak kubä bäyaŋpäŋ wäpi Tubalkein yäŋ iwetkuk. Äma unitä kome änek-änek täŋo tuŋum ainpäŋ täŋpani unitäŋo intäjukun täŋkuk. Tubalkein unitäŋo wanori wäpi Nama.
103	GEN 4:23	Täŋpäkaŋ kadäni kubä Lamektä webeniyat ŋode yäwetkuk; Webenayat Ada, Sira, ek juku peŋpäŋ näkŋo man ŋo nadäwun. Äma kubätä äbä nägät nuränkaŋ näkä akuŋpäŋ kowata kumäŋ-kumäŋ utkut. Ba äma gubaŋi kubätä komi namiŋkuko unita kowata utpewa kumbuk.
104	GEN 4:24	Äma kubätä Kein utpäŋä, kowata taŋi käwep nadäwek. Upäŋkaŋ äma kubätä näk nutpäŋä, kowata ärowaniinik api imet.