23217	MAT 1:4	Lamä iqu, Aminätapä iqueqä kanique. Aminätapä iqu, Nasonä iqueqä kanique. Nasonä iqu, Salämonä iqueqä kanique.
23233	MAT 1:20	Iqu iiŋä imäkätŋqä kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, wätqä iuŋi Goti Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “Josepä Dewiti iqueqä kawiquki, Mäliya matŋqä diŋqe, si kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä. Ymeqä äwqä imä ämnäŋqä Iqu, Dŋä Äŋguä Iqu änyueqeqä.
23235	MAT 1:22	Nätmatqä eeqänäŋä tä ätimäukqe, Goti Naqä Iqueqä kukŋui, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Naqä Iqu hiŋuä-tqä hŋque kukŋui tiiŋä äwikqe.
23237	MAT 1:24	Itaŋga Josepä iqu, hiqaqä äwämiŋqe ivatuwänäqe, Naqä Iqueqä ynaunjqä iqu ätukqä-pa imäkätä, iqueqä apäki qe ämakqe.
23240	MAT 2:2	“Ymeqä, ämaqä Jutiya pmeqä iquau mitŋqä, täŋga änyquä Iqu, äŋgi winä? Ne Iqueqä qätäqueqä ique, mäptqä timäuqä mäŋgisa äqunätanä, Iquenyqä qoŋä woktatuŋquä äyapqunä.”
23246	MAT 2:8	Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.”
23251	MAT 2:13	Iqua ae uwqaŋguwäŋgaŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique wätqeu äwimetä ätukqe. “Heroti iqu, Ymeqä Tquenyqä qävqä itä, päsätŋqä iqiyä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä, känäutä itmetnä, itaŋga Isipä iuŋqä zä ätuma äwätnä, pmatŋqeqä” ätukqe. “Nyi si aŋgumä ktqaŋgmdqäŋgaŋqäuä.”
23253	MAT 2:15	Iqu iu yqänä pmetaŋga, Heroti iqu qe äpäkoŋgqe. Nätmatqä tä ätimäukqe, Naqä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä hŋque ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. “Ŋqä ymeqä ique, Isipä buta ätuma äpkqeqä” ätkqe.
23257	MAT 2:19	Heroti iqu ae äyä päkoŋgaŋga, Isipä iuŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, Josepä ique äwimetä tiiŋä ätukqe.
23261	MAT 2:23	Iu ätimäuqe, iqu aŋä-himqä “Nasäretqävqä” ätmiŋuwä iu qe äpmakqe. Iqinyqä äukuwi, hiŋuä-tqä iquauqä kukŋui qäyunä qe ätimäukqe. “Qu iquenyqe, ‘ämaqä Nasäretqätaŋä-queqä’ tupnuwiqä.”
23264	MAT 3:3	Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqe, ii Jonä iquenyqe. Ii tiinji. “Aŋä avqŋqä imdaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe, näwinyä jänänä imäkepiyä.’”
23270	MAT 3:9	‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.
23272	MAT 3:11	“Hiqä kŋui äkunmäknäpu, ‘suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä’ motquapŋqe, nyi asŋi eqetänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Nyi Iqueqä yukä ämuasmäŋqe mamqe, ämaqä äŋguä-qunä ma, quvqunji. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä heqiyäŋqiyä.
23276	MAT 3:15	I tquaŋga Jisasi Iqu kimaŋi, “Qäyä eenä. Täŋgaŋi Nyi äktqä-pa, ii imäkiyä. Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi qäyunä timäutŋqe, ye suqä ii imäkeŋqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi Jonä iqu kukŋuä duŋi qänaknä ikqe.
23278	MAT 3:17	Iŋgaŋi qäukuä yätutaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä äqäŋgqe. “Ämaqä Tqu, Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqueqä. Ŋqä äwqä imdaŋi, Iquenyqä aquvänä änyinätqänä” ätukqe.
23285	MAT 4:7	Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqe inä äqänänä. ‘Si Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, yamwiqä mävqä panä.’”
23288	MAT 4:10	Jisasi Iqu tii ätukqe. “Setänä iquki, huätä päuvä! Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä, ‘Si qoŋä äwoktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä.’”
23291	MAT 4:13	Itaŋi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä iuŋi ävämaŋi, aŋä-himqä Kapänamä buŋqä äwitä äpmakqe. Kapänamäŋi, eqä-huäŋä Galili-täŋä qäqiqi eä, Seplonä, Näptali gueqiyqä hueqä-himqä iquauqä qua iuvi.
23293	MAT 4:15	“Seplonä, Näptali gueqiyqä quae, hänaqä eqä-huäŋä duŋqä änyäwäŋqä qäqiqi eä, eqä Jotänä-täŋä iŋgi-mända, qua Galili-täŋä iŋgisayi. Itaŋga ämaqä Israitqä iquanä ma, huiziqua iqi anä äpmeŋäuä.
23297	MAT 4:19	Iqu iquaqui hiŋuä äqunäqe, “Nyi qänaki nyivänjinyqä. Ämaqä-piqeŋqe ämäqesquamqänänyä” ätukqe.
23306	MAT 5:3	“Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23314	MAT 5:11	He Nyaqä yoqä ämetqätaŋguwiŋqä, ämaqe kukŋuä quvqä etäpu, quvqä etquepu, henyqä quaŋgä tqaŋguwäŋgaŋi, he äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23315	MAT 5:12	Hiŋuä-tqä he mäpmeqäŋga äpmamiŋuwä iquauŋi, ämaqe suqä quvqä asä iiŋi itquamiŋuwiqä. Itaŋga he Nyaqä yoqä ämetqäŋuwitaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä haqä yätu henyqä näwi äwinä. Iiŋiŋqe, he äwqä yeeqä kiiŋä ipŋqeqä.”
23320	MAT 5:17	“He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä.
23321	MAT 5:18	Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.
23323	MAT 5:20	Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”
23325	MAT 5:22	Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu ämaqä hŋququque äkasuwä ätuätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä. Itaŋi, ämaqä hŋqu hŋquququeŋi, ‘Hiŋgiŋqukiyqä’ ätuätqä iqu, kukŋuä iwäsäuqä naqä iquau wimeniqeqä. Itaŋi ämaqä huizi ique-mända, ‘Si ämaqä kŋuä maeqä hŋgisanä iqä iqukiyqä’ ätuätqä iqu, tä quvqä iqu äsäŋqä iuŋqä wäniqeqä.
23329	MAT 5:26	Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”
23331	MAT 5:28	Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu apäkä hui hiŋuä äqunä, ‘Iisä hiqaqä anä womqe’ kŋuä ävqäqe, iqu iqueqä äwqä iutaŋi, suqä quvqe ae imäkqeqä.
23335	MAT 5:32	Itaŋgi Nyi he etqänä. Ämaqä hŋqueqä apäki, huizitä huiwä yaŋä mävqä itqä qäyä etaŋgi, iqu ii huätä ändowatätqe, ämaqä iqu iqueqä apäki kukŋuä-suqä ävausätŋqä iuŋqä iwimäkqiyä. Kukŋuä tqueqä quati, tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu apäkä iiŋi ämeqe, iqutä iisä, suqä qokä hŋqutä apäkä huisä hiqaqä anä mäwiqä iuŋi ävausqinyqä.”
23336	MAT 5:33	“Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua hiŋuiqänä qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si nätmatqä hŋqu imäktŋqä diŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätŋäŋgaŋi, quaŋgi matqä panä. Si ätätŋä-pa Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi ii imäktŋqeqä.’
23337	MAT 5:34	I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä.
23342	MAT 5:39	Iiŋä etaŋgi Nyi he tiiŋäŋqe etqänä. Hŋqu quvqä etqueqaŋgutqe, iqueŋi he kimaŋi mitqueqä pambiyä. Hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋgutqe, si hŋgisa inä wisuätŋqeqä.
23347	MAT 5:44	Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä.
23349	MAT 5:46	Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä.
23353	MAT 6:2	Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä.
23356	MAT 6:5	Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä.
23358	MAT 6:7	He tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tääqä kuapänä hiŋginäwa, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua ätätqäŋuwä-pa, matqä iqäpŋqeqä. Ämaqä iqua kŋuä tiiŋä indqänätqäŋuwi. ‘Ne Iquenyqä tääqe, quäuqänä ätquque, Goti Iqu qätä neyäŋqiyä.’ Iŋäqe, oeyqä.
23360	MAT 6:9	Iŋi he tääqe, tiiŋä tqäpŋqeqä. ‘Neqä Apä Qäukuä Yätu Äpmeŋä Iquki, Tqä yoqe huiziquau ämäwqätäuä, naqänäŋä äqonäŋinyä.
23367	MAT 6:16	Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä.
23370	MAT 6:19	“He nätmatqä äŋguänäŋä, qua täuŋi aquvä maqiyqä ipŋqeqä. Nätmatqä qua täuŋi, imätaŋuä äquvätä, kukuiŋuä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqä iqua täkŋi äpnasäpu mapŋqäuä.
23372	MAT 6:21	Tqä kŋuä indqäŋqä imŋitä, äkiŋqä imŋitä nätmatqä äsquenyqe, ‘Ii äŋguiqä. Nyi ämamqänä’ kŋuä äkiyätŋqe, tqä kŋuä indqäŋqe, asä iunä witätŋqeqä.
23376	MAT 6:25	Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä.
23380	MAT 6:29	Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiŋuiqänäŋi ämaqä miqä Solomonä iqu, iqueqä yoqä naqä motquetŋqä vä-yauqä äŋguä-täŋä qäyä etaŋgqä-qe, vä-yauqe, qätaqä iquauqä hutqe mämäwqätäuqä inä.
23382	MAT 6:31	Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä.
23406	MAT 7:21	Ämaqä Nyiŋi, ‘Naqä Iqukiyqä’ ändätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä tiiŋä maeyqä pa inä, ‘Qu eeqänäŋi Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä epnuwiqä.’ Ämaqä Nyaqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä imitpqä iquanä hipnuwiqä.
23407	MAT 7:22	Hiunji Goti Iqueqä kukŋuä mitqä naqä iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi tii dpnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä, ne hiŋuä-tqä wäuŋui imäkätanä, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätanä, ämaqä mimäkqänäŋä iuŋi imäkätanäŋgaŋi, Tqä yoqetanä imäkmiŋqueqä.’
23408	MAT 7:23	Iquauŋi, Nyi kimaŋi tii tumniqeqä. ‘Nyi tutqä qäpu henyŋqe änyä maqŋqä eäŋänä. He ämaqä suqä quvqä kuapänä imäkquenjqä. Huätä upiyä!’”
23409	MAT 7:24	“Nyi kukŋuä etqä tä, ämaqä hŋqu qätä änyiyätä qänaknä imitätqe, ii tiiŋiqä. Ämaqä kŋuä äŋguänäŋä indqänätä, aŋi hikä haqeu ämätqä-paŋiqä.
23411	MAT 7:26	I etaŋgi, ämaqä hŋqu, Nyaqä kukŋuä iu qänaknä miqä imitätqe, ii tiiŋiqä. Ämaqä kŋuä mämeqä itä, aŋä weä haqeqi ämätqä-paŋiqä.
23416	MAT 8:2	Iŋgaŋi ämaqä wänyimäŋqä-täŋä hŋqu Ique äwimeqe, qoŋä äwoktäutä ätukqe. “Naqä Iqukiyä. Si äkiŋgaŋgutqe, nyi äŋguä nyimäktŋqeqä.”
23417	MAT 8:3	I tquaŋga, Iqueqä hipae, ämaqä iqueqä huiwiu itmaqiyätä, “Nyi änyiŋgiyä. Si äŋguä kimänänä” tquaŋga, maqänäŋi wänymäŋqe qäpu eätä, ämaqä iqu äŋguä qe imäŋgqe.
23420	MAT 8:6	“Naqä Iquki, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hŋqu yaqä vqaŋgi, aŋä du hiqaqä äwinä. Iqueqä yäŋi ŋŋuä itä, täŋä-huŋqä naqänäŋä ämetqäuä.”
23421	MAT 8:7	Kimaŋi Jisasi Iqu, “Nyi äwätmä äŋguä iwimäkmqänä” ätukqe.
23422	MAT 8:8	E tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Naqä Iquki, Si nyaqä aŋä täŋgisaŋqä yaptŋqe, nyi ämaqä äŋguänäŋä-qunä hmanjqä. Iŋi Si kukŋuinä tqaŋgti, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä iqu äŋguä imänänä.
23423	MAT 8:9	Nyi-pqe inänji. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä ämaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgundqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgundqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgundqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.
23424	MAT 8:10	Jisasi Iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, yäuŋuä itä, ämaqä Ique qänaki wivändätaŋguwä iu ätukqe. “Nyi he etqänä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä tqueqä quuvqä eqiyätŋqä-paŋä iiŋi, Israitqä duŋi, Nyi hiŋuä mäquŋquä itŋqeqä.
23427	MAT 8:13	E ätuäqetaŋi, Iqu ämiqä ique, “Si ätuŋqueqä. Nyi imäkmqeŋqä quuvqä ae eqŋä-pa timäuŋqiyä” ätukqe. Iiŋä tquaŋga, asäŋgaŋi ämiqä iqueqä wäuŋuä imäkqä iqu, äŋguä qe imäŋgqe.
23432	MAT 8:18	Jisasi Iqu, ämaqä kuapänäŋi Ique qäuiqä eŋqä-pa äkutäupu, pämä tqäutaŋgä äqunäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ne eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä äwanä” ätukqe.
23435	MAT 8:21	Itaŋga wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquququ tii ätukqe. “Naqä Iquki, ŋqä apique ganä, qua qäyä mapteumqänä, hiŋuinä ŋqänäwqatiyä.”
23436	MAT 8:22	I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Qäyä eänä. Ämaqä ae äpäkombqä iqua, quwqä ämaqä pizqä iqueŋi, qua qäyä ptepŋqeqä. Si Nyi qänaki nyivändiyä.”
23439	MAT 8:25	Iiŋqe qu äwäpu, Ique ämeŋä äväpu tii ätukuwi. “Naqä Iquki, ne qui imäknatŋqä iqunä. Yätamäkqä neyä.”
23450	MAT 9:2	Iŋgaŋi ämaqä hŋqua, yäŋä ŋŋuä-täŋä hŋque, iqueqä yquvaŋä iunä witaŋgi Iquenyqä ätuma äpkuwi. Itaŋi Iqu iquauqä quuvqä heqiyqe naqä-qakuänäŋä äqunäqe, ŋŋuä-täŋä iqueŋi tii ätukqe. “Ŋqä ymeqä iquki, tqä äwqe haŋuä äkinyänä. Nyi tqä suqä quvqe, huätä ae ämakmäuqänä.”
23453	MAT 9:5	Nyi iqueŋi, ‘Tqä suqä quvqe huätä ämakmäuqänä’ ätuätmä imäkmqe, yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Itaŋga Nyi iqueŋi, ‘Si ävautnä qaŋä uvä’ ätuätmä imäkmqä-pqe yäŋänäqŋqä-täŋunjqä. Qäquaqu asänäŋi.
23461	MAT 9:13	Nyi äpqe, ämaqä jänäŋä iquau tääqä tuätumamqä äpqä hmanjqä. Oeyä. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tuätumamqä äpqeqä. Iiŋiŋqe he Goti Hanjuwä Iqueä bukä iu tiiŋä äqänäŋqe, näqŋqä mapiyä. ‘He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä.’”
23462	MAT 9:14	Iŋgaŋi ämaqä Jonä iqu ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimepu yatŋqä äwikuwi. “Ii änääŋäŋqäwä? Nesä, Parisi iqua ämotquetqäŋuwä iquatä, tääqä yäŋänäqŋqä imäkatuŋquä diŋqä, buayä maŋqä imäknätanä yakuä äpmetuŋqueqä. Iŋäqe ämaqä Si ämotquetqäŋä iqua, iiŋä miqä itqäŋuwiqä.”
23469	MAT 9:21	Ii kŋui, “Nyi Iqueqä gquä iu itmaqänmqe, äŋguä nyimänäŋqiyä” indqänätä, iiŋä ikqe.
23470	MAT 9:22	Ii Ique itmaqiyqaŋga, Iqu hiqumuaŋä äwiyäqe, ii hiŋuä äqunätä tii ätukqe. “Ŋqä ymeqä iiki, tqä äwqe haŋuä äkinyänä. Si Nyinyqä quuvqä eqäŋä-qae, äŋguä äyä ikimäkqänä.” Hea iŋgata-tiŋi, äŋguä äpmaka äukqe.
23476	MAT 9:28	Iqu äwätä aŋä iu paquvqaŋgaŋi, iquaqu Ique wimeqaŋgiyäŋga, Iqu yatŋqä äwikqe. “Nätmatqä iiŋi, Nyi qäyunä imäkmqeŋqe, qe quuvqä eqiyqinyqä?” Kimaŋi iquaqu, “Naqä Iquki, ye quuvqä eqiyqueä” ätukiyi.
23477	MAT 9:29	Itaŋi Iqu iquaquiyqä hiŋuä iu itmaqiyätä, “Qe Nyinyqä quuvqä eqiyqiyä-paŋi, nätmatqä iiŋi äqemeŋqiyä” ätukqe.
23478	MAT 9:30	I tquaŋga iquaquiyqä hiŋui äŋguä äqäŋgiyi. Itaŋga Jisasi Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä äqemeqeŋqe, ämaqä hŋque awä mätquä panyinyqä.”
23494	MAT 10:8	Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquau ävauqumuatäpu, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, dŋä quvqä peŋqä, ämaqä iquau ätqäuŋqe, huätä dowatäpu iqäupiyä. Nätmatqä he ämeŋuwi, mbqä mävqä ipu hiŋgi ämequwitaŋi, ämaqä iuŋi, hiŋgi wipiyä” ätukqe.
23501	MAT 10:15	Nyi naqä-qakuä etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kukŋuä mitäniqäŋgaŋi, qokä-apäkä aŋä-himqä iquesaŋi iquauqä kimaŋi haŋä-iqe, Sotomä iutä Gomora iutä äpmamiŋuwä iquauqeuŋi, aaŋä ämäwqätäuniqeqä.”
23502	MAT 10:16	“Nyi endowatqe, tiinjqä. Sipsipqä iqua, hiveqä hiqiyqä iquauqä awä imä äwquwä eŋqä-paŋä iiŋä endowatqänä. Ämaqä hui he qui emäkpŋqä iqäpŋqäuä. Iŋi he qämakä iquauqä suqä iunä qänaknä ipu, kŋuä äŋguä ganä indqämbiyi imäkqäpŋqä. Iŋäqe yŋŋä-heeqe, suqä quvqä mimäkqä itqäŋuwä-pa, he-pqe asä ii iqäpŋqeqä.
23504	MAT 10:18	Qu Nyi mändi äŋgittqiyäpu, ämiqä Romätaŋä iquauŋqätä, aŋä-himqä naqä ämiqä iquauŋqätä, heŋi eyqiyäma upnuwiqä. Iŋgaŋi he ämaqä naqä iiŋä iquautä, ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautäŋi, kukŋuä äŋgui awä tupnuwäŋqeqä.
23505	MAT 10:19	Qu heŋi, kukŋuäŋqä eyqiyäma uwqaŋguwäŋgaŋi, ‘Ne kukŋui, äki taŋquatiyä? Ä kimaŋi, äänä tuaŋquatiyä?’ kŋuä mindqäŋqä pa iqäpŋqä. Oeyä. He kukŋuä tpŋqäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu he kukŋuä tupŋqe, ämetqueŋqiyä.
23508	MAT 10:22	He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgi, ämaqä eeqänäŋi äwqä quvqä emäkqäpnuwiqä. Iŋäqe qokä-apäkä haŋä-iqä qäpu etqäŋgaŋqä yäŋä äqämbu äpmamitpqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä.
23509	MAT 10:23	Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋi quvqä etqueqaŋgpqe, he ävämepu, aŋä-himqä hŋquenyqä zä uwqäpŋqä. Nyi naqänä etqänä. He Israitqä iquauqä aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi änyä mikiqäŋga, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäniqeqä.
23511	MAT 10:25	Näqŋqä ämetqäŋuwä iqua, ämotquetŋqä iqutäŋi, asänäŋä eäŋuwi, ii qäyunjqä. Wäuŋuä imäkätqäŋuwä iqua, naqä iqutä asänä eäŋuwi, ii-pqe qäyunjqä. Iŋi ämaqä ämiqä iquenyqe, qu ‘Iqu dŋä quvqä Belsäpulä iqueqä’ ätpqe, iqueqä yäpä iqi itqäŋuwä iquauŋqe, yoqä quvqänäŋä asä inä tpŋqäuä.
23512	MAT 10:26	He ämaqä iiŋä etqueqaŋgpqä iquauŋqe, zä miqä pambiyä. Nätmatqä eeqänäŋi huäqä äutnmitätqe, ätnäŋä iqi timäuŋqiyä. Nätmatqä eeqänäŋi zä äwämitätqe, ämaqe näqŋqä hipŋqäuä.
23513	MAT 10:27	Kukŋuä Nyi ämaqeu mätquä henyä etätŋqe, he ätnäŋäqi tquäpŋqe. Kukŋuä Nyi qeiqinyä etqe, he ämaqeuqä hiŋuä iqi ätqäupu awä tquäpŋqe.
23518	MAT 10:32	Ämaqä hŋqu, ämaqä iuŋi, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunjqä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Ŋqeqä’ tumniqeqä.
23519	MAT 10:33	Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Nyi Jisasi Iquesaŋunä manä’ tquaŋgutqe, ga Nyi-pqe iqueŋqe, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueä hiŋuä iqiŋi, ‘Ämaqä tqu, Nyitaŋu manä’ tumniqeqä.
23520	MAT 10:34	He Nyinyqe, ‘Iqu mäkä eeqäpnäŋi, mändi kittqiyätŋqä äpqeqä’ kŋuä maeyqä pa inä. Oeyä. Nyi ämaqe, äwqä haŋuä iŋqä pmetpnuwä diŋqe, mäma mapqä, ipäqäyuŋä äma äpqeqä.
23521	MAT 10:35	Nyi tiiŋiŋqä äpqe. ‘Hikŋuiqu, kanique mäkäŋqä vqä iiŋqätä, meqi, känäu mäkäŋqä vqä iiŋqätä, hikŋueqä apäki, keeŋqä mäkäŋqä vqä iiŋqätä, äpqeqä.