23232	MAT 1:19	Iiyqä qokä Josepä iqu, ii äwqä-täŋi etaŋgi näqŋqä ämeqe, ämaqä jänäŋu eä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqiŋi, ii womba iŋqä meqäŋqe mäwiŋgaŋgi, hiŋuinä qunäwatmätä ikqe.
23243	MAT 2:5	Iqu yatŋqä i vqaŋga, qu kimaŋi tii qe ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä Betlemä, qua Jutiya iuta timäutŋqeqä. Hiŋuä-tqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui ätätä, bukä iu tiiŋä äqäkqeqä.
23246	MAT 2:8	Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.”
23248	MAT 2:10	Iŋgaŋi iqua iiŋä äqumbiyi, yeeqä kiiŋä qe äwiŋgqe.
23249	MAT 2:11	Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi.
23250	MAT 2:12	Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu wätqä ävätä, “Heroti iquenyqä aŋgumä mäwqä pambiyä” tquaŋga, iqua quwqä aŋämqä hänaqä hui-mända qe äukuwi.
23253	MAT 2:15	Iqu iu yqänä pmetaŋga, Heroti iqu qe äpäkoŋgqe. Nätmatqä tä ätimäukqe, Naqä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä hŋque ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. “Ŋqä ymeqä ique, Isipä buta ätuma äpkqeqä” ätkqe.
23259	MAT 2:21	Kukŋuä ii qätä äwiyäqe, iqu ävautä, imbaqi itmetä, qua Israitqä iuŋqä äukuwi.
23269	MAT 3:8	Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä.
23270	MAT 3:9	‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.
23277	MAT 3:16	Jisasi Iqu asŋä ae ämeqe, eqä bu äväma äyapqaŋga, maqänäŋi qäukui qŋqaŋä eŋqä-pa qe äutäŋgqe. Itaŋi Iqu, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äquvepätä, Iqueä huiwä iu pmeqaŋgi hiŋuä äquŋgqe.
23280	MAT 4:2	Iqiŋi Iqu hiunjitä, heatqetä 40, buayä maŋqä äpmeqe, buayäŋqä dä äwikqe.
23281	MAT 4:3	Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.
23282	MAT 4:4	Jisasi Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui tii äqänä. ‘Qokä-apäki buayä dutanä pmeqä hmanjqä. Qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä eeqänäŋä iutanä pmeqeqä,’ ätä äqänänä” ätukqe.
23283	MAT 4:5	Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä.
23288	MAT 4:10	Jisasi Iqu tii ätukqe. “Setänä iquki, huätä päuvä! Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi tii äqänä, ‘Si qoŋä äwoktäutnä, Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueä yoqenä haqeqä ämamäutnä, wäuŋui Iqueqenä iqaŋginyä.’”
23291	MAT 4:13	Itaŋi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä iuŋi ävämaŋi, aŋä-himqä Kapänamä buŋqä äwitä äpmakqe. Kapänamäŋi, eqä-huäŋä Galili-täŋä qäqiqi eä, Seplonä, Näptali gueqiyqä hueqä-himqä iquauqä qua iuvi.
23296	MAT 4:18	Iqu eqä-huäŋä maŋä Galili iu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, Saimonä, Endru gueqi hämapäkä-piqä qa ätnämäutqätaŋginyä äquŋgqe. Saimonä iqueqä yoqä huizi, Pitä ique. Iŋgueqi hämapäkä äpisinyä, mbqä ämamiŋiyi.
23299	MAT 4:21	Iqisaŋi haqä nänä hmbu tii äwäqe, ämaqä hŋgueqi, Jemisi iquesä, Jonä iquesä hiŋuä äquŋgqe. Iquaqu Sepri iqueqä hikŋä-quaqu eänyä, imätqua yimba iu äpmapu, hämapäkä-piqä qae dakmäuqaŋgi anä imäkqämanmiŋuwi. Jisasi Iqu iŋgueqi hiŋuä äqunäqe, tääqä ätuätumakqe.
23300	MAT 4:22	I tuätumeqaŋgaŋi, iŋgueqi yimbaetä, kaniquesä maqänä ävämaŋi, Ique qänaki äwivändkiyi.
23311	MAT 5:8	Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23316	MAT 5:13	“Qua täu qui maqänä mimäkŋqä, äpakänä witätŋqe, he hakä eŋqä-paŋuenjqä. Haki ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä? Oeyqä. Aŋgi wäuŋuä miqä iqaŋguti, ämaqe bi ätnämäupu, qonjqä ipŋqäuä.
23319	MAT 5:16	Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”
23320	MAT 5:17	“He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä.
23321	MAT 5:18	Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.
23322	MAT 5:19	Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä.
23329	MAT 5:26	Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”
23332	MAT 5:29	Tqä hiŋuä ämuaŋgisaŋi suqä quvqeuŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätquätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.
23333	MAT 5:30	Itaŋga tqä hipa ämuaŋgisaŋi suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.”
23337	MAT 5:34	I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä.
23338	MAT 5:35	Itaŋga quaeŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qua iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä yuki qutatä haqeqi äui äpmeŋqeyqä. Itaŋga Jerusälemäŋqä matqä pambiyä. Ii tiinji. Jerusälemäŋi, Ämiqä Kiŋganäŋä Iqueqä aŋä-himqeqä.
23342	MAT 5:39	Iiŋä etaŋgi Nyi he tiiŋäŋqe etqänä. Hŋqu quvqä etqueqaŋgutqe, iqueŋi he kimaŋi mitqueqä pambiyä. Hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋgutqe, si hŋgisa inä wisuätŋqeqä.
23349	MAT 5:46	Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä.
23352	MAT 6:1	“He äŋguänäŋä wimasipiyä. He suqä jänäŋi imäkpiyäŋgaŋi, ‘Hiŋuä naqämbŋqäuä’ kŋuä hiyqaŋguti, ämaqä iuqä hiŋuä iqisa mimäkqä ipŋqeqä. He iquauqä hiŋuä iqi imäkqaŋgpqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu kimaŋi metapqä yäŋqiyä.
23353	MAT 6:2	Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä.
23356	MAT 6:5	Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä.
23359	MAT 6:8	He iquauqä suqä iuŋi qänaki miqä pambiyä. Ii tiiŋiqä. He yatŋqä mävqä änä etaŋgaŋi, hiqä Hiniqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, Iqu näqŋqä ae eänä.
23362	MAT 6:11	Täŋgaŋi Si buayä hiunji tquenyqe, änätaptŋqeqä.
23367	MAT 6:16	Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä.
23368	MAT 6:17	Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä.
23369	MAT 6:18	Si iiŋä imäkätŋi, buayä pmua imäknätqäŋiŋqe, ämaqe qu sinyqe maqŋqä iqaŋguwä-qe, tqä Tniqu si hiŋuä mäquŋquä eŋä Iqu kiqä-kiuänä näqŋqeqä. Itaŋi Iqu nätmatqä zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, tqä suqä iutaŋä kima ktapäniqeqä.”
23375	MAT 6:24	Ämaqä hŋqu, ämiqä hŋquaquiyqä yäpä iŋgisa mäpmeqä yäŋqiyä. Iqu hŋquenyqänä äwinyätä, huiziquenyqä mäwiŋqä yäŋqiyä. Itaŋga iqu kukŋuä qäte, hŋquenyä äwiyätä, hŋqueŋi qätä mäwiyqä yäŋqiyä. Ämaqä hŋqu mbqäŋqä äwiŋqä iuŋi, yäpä iqi imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqiŋi mäpmeqä yäŋqiyä.
23376	MAT 6:25	Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä.
23377	MAT 6:26	He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä.
23379	MAT 6:28	He qäkä-gquä isuaŋqe, äwäwa suŋqä itqäŋäuä? Qätaqä hutqä hiŋginäwa ätäŋqä iuŋi, he hiŋuä äŋguänä qumbiyä. Qu hutqä tpŋqe, äänä imäkqäpiyä? Qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä miqä ipu, qäkä ämuasmäŋqä mimäkqä itqäŋäuä.
23382	MAT 6:31	Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä.
23385	MAT 6:34	Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”
23386	MAT 7:1	“Ämaqä hŋquauŋqe, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ ätäpu, miwäsäuqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu suqä asä iiŋä di, he-pqe inä emäkqäŋqäuä.
23388	MAT 7:3	Si hinoqukuä wäŋqä hmbu tqä tta-tuŋgueqä hiŋuä iu witaŋgi äqunätŋä-qe, zä naqänäŋä tqä hiŋuä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä iŋinyä. Ii suŋqäwä?
23391	MAT 7:6	He nätmatqä Goti Hanjuwä Iquenyqä ätä äwiŋqä iuŋi ämepu, hiveqä quvqä iquau mävqä pambiyä. Iqua nätmatqä iiŋi, hiŋuinä ämäquŋgua hiquaŋä hitäpŋqäuä. Itaŋga wimŋä äŋguänäŋi, yaqueqä iquau matnämäuqä pambiyä. Iqua qonjqenä ipŋqäuä.”
23394	MAT 7:9	Hesaŋä hŋqueqä ymeqä hŋqu, bretqäŋqä kiqä kanique yatŋqä vqaŋgutqe, iqu hiki muayäniqiyä? Oeyä.
23410	MAT 7:25	Piyä äqiyätä, huakä äpätä, yuŋuä naqänäŋä äqunätä, aŋä ique hevqäŋgaŋgutqäŋga, hiki qua buta äknä, ique a yäŋänäqŋqä kiqätätaŋgi, qua iqä mäpnasqiyäuqä yäniqeqä.
23423	MAT 8:9	Nyi-pqe inänji. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä ämaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgundqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgundqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgundqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.
23425	MAT 8:11	Tiiŋä-pqe etqänä. Ämaqä kuapänäŋi mäptqä yapqä iŋgisatä, mäptqä wiqä iŋgisaŋä iqua, qu Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeu ätimäupu, Aprähamä iqutä, Aisakä iqutä, Jekopä iqutä buayä anä bŋqä quamä pmapnuwiqä.
23428	MAT 8:14	Iŋgaŋi Jisasi Iqu Pitä iqueqä aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, Pitä iqueqä känemi huiwä tnäŋä wimäŋgaŋgi, iquvaŋä iu witaŋgi äqunäqe, kiqä hipa iu itmaqiyqaŋga, huiwä tnäŋä iqu ävämeqaŋga, ii ävautä Iquenyqä buayä näwenyä imäkkqe.
23436	MAT 8:22	I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Qäyä eänä. Ämaqä ae äpäkombqä iqua, quwqä ämaqä pizqä iqueŋi, qua qäyä ptepŋqeqä. Si Nyi qänaki nyivändiyä.”
23437	MAT 8:23	Kukŋuä e ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqu yimba iu tkamäuqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua anä ätkamäukuwi.
23438	MAT 8:24	Qu eqä-huäŋä Galili awä iqi wätqätaŋguwäŋga, yuŋuä naqänäŋä hŋqu ätimäutä, eqä änyuämäwa äpäyätä, yimba iqueŋi qui imäkätŋqä iqaŋgqä-qe, Jisasi Iqu hiqaqä yqänä äwämiŋqe.
23446	MAT 8:32	I tquaŋguwäŋga, Iqu “He upuiyä” ätukqe. Itaŋi peŋqä iqua ämaqä iquaquiŋi äväma, yaqueqä iquauqä yäpä iŋgisa äpaqukuwi. Iŋgaŋi yaqueqä eeqänäŋä iqua tnäŋä äwäpu, iwaqä iuta eqä-huäŋä buŋqä äpäquveqäpiyi, eeqänäŋi eqä änyuäpätäkqe.
23447	MAT 8:33	Ämaqä yaqueqä miqä iqua hiŋuä e äqumbiyi, zä aŋä-himqä iuŋqä äwäpu, iiŋä timäuqaŋgqeŋqätä, itaŋga ämaqä peŋqä-täŋä iquaqui äwimakqeŋqätäŋi, ämaqeu ätukuwi.
23448	MAT 8:34	Itaŋga ämaqä aŋä iutaŋä eeqänäŋi, Jisasi Ique wimapŋqä äpkuwi. Qu Ique hiŋuä ae äqumbiyi, Iqu qua iu ävämetŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä äwimiŋuwi.
23449	MAT 9:1	I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu yimba hŋque ätkapmäuqe, eqä-huäŋä yätäqäŋgisaŋqä aŋgumä äwätä, Iqueqä aŋä-himqä iu ätimäukqe.
23456	MAT 9:8	Ämaqä iqua hiŋuä iiŋä äqumbiyi, zä ipu, Goti Iqu ämaqeuŋi yäŋänäqŋqä iiŋä vqaŋgqeŋqä, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäukuwi.
23457	MAT 9:9	Jisasi Iqu aŋä ique äväma äwätäqäŋgaŋi, ämaqä hŋqu mbqä motauqä aŋä iu pmetaŋgi äquŋgqe. Iqueqä yoqe, Matiu ique. E äqunäqe, iqueŋi, “Qänaki nyivändiyä” ätukqe. Iŋi, Matiu iqu ivatuwänäqe, Ique qänaki qe äwivändkqe.
23458	MAT 9:10	Ga Jisasi Iqu, iiŋä iqueqä aŋä iu buayä änätä pmetaŋga, ämaqä mbqä motauqä kuapänäŋä hŋquatä, suqä quvqä imäkqä kuapänäŋä hŋquatä äpäpu, Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua-pqetä buayä anä äŋgmanmiŋuwi.
23459	MAT 9:11	Parisi hŋqua hiŋuä e äqumbiyi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau yatŋqä äwikuwi. “Hiqä Ämetqueqä Iqu buayi, ämaqä mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä, anä änätŋqe, äänä etaŋgiwä?”
23461	MAT 9:13	Nyi äpqe, ämaqä jänäŋä iquau tääqä tuätumamqä äpqä hmanjqä. Oeyä. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tuätumamqä äpqeqä. Iiŋiŋqe he Goti Hanjuwä Iqueä bukä iu tiiŋä äqänäŋqe, näqŋqä mapiyä. ‘He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä.’”
23462	MAT 9:14	Iŋgaŋi ämaqä Jonä iqu ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimepu yatŋqä äwikuwi. “Ii änääŋäŋqäwä? Nesä, Parisi iqua ämotquetqäŋuwä iquatä, tääqä yäŋänäqŋqä imäkatuŋquä diŋqä, buayä maŋqä imäknätanä yakuä äpmetuŋqueqä. Iŋäqe ämaqä Si ämotquetqäŋä iqua, iiŋä miqä itqäŋuwiqä.”
23463	MAT 9:15	Jisasi Iqu kimaŋi, kukŋuä ktqä tii ätukqe. “Ämaqä apäkä metŋqä hŋqu, iqueqä käyämaqä iquatä yqänä pmetaŋga, qu äwqä haŋä iuta hipeŋuä iuismäknäpu pmapnuwäŋqätanä? Oeyä. Qänakndaŋi, huiziqua ique ätuma uwqaŋguwäŋga, iqueqä käyämaqä iqua iŋganä imäkmbu pmapnuwäŋqeqä.
23465	MAT 9:17	Tiiŋi iinänjqä. Ämaqä hŋqu wainqä-eqä änyä-häŋä hui yaqueqä huiwä yäuä du mequatimäuqä yäŋqiyä. Iqu e imäkätqe, wainqä-eqä änyä-häŋi, yaqueqä huiwä yäuä iqueŋi äpisätä, qua bu hiquatäuŋqiyä. Yaqueqä huiwä-pqe, qui inä imäknäŋqiyä. Wainqä-eqä änyä-häŋi, qu yaqueqä huiwä häŋä iu iquatimepŋqäuä. Iŋi qäquaqu äŋguänäŋäŋqeqä.”
23484	MAT 9:36	Iqu qokä-apäkä kuapänä pmetaŋgä äqunätä, iquauŋqä huäqä kiiŋä äwunmiŋqe. Qu sipsipqä quwqä ämiqe hma etaŋgi, äwäwa kiiŋä ipu, qui imäkmbŋqä itqäŋuwä-pa pmetaŋgä äqunmiŋqe.
23485	MAT 9:37	E äqunäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä yäuä kuapänä iinä, iŋä etaŋgi ämaqä wäuŋuä iqe, hmbnänjqä.
23489	MAT 10:3	Itaŋga Pilipä ique, Batromi ique, Tomasi ique, Matiu mbqä motauqä ique, Jemisi Aläpiyasi iqueqä hikŋä ique, Tatiyusi ique, Saimonä ämaqä Selotqä iutaŋä ique, itaŋga Jutasi Iskarioti, ämaqä qänaknda Jisasi Ique ämaqä huiziuqä hipa iu qui imäkpŋqä väniqŋqä iquvi.
23491	MAT 10:5	Ämaqä 12 iquauŋi, Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ändowatätä tii ätukqe. “Ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huiziquauŋqä mäwqä pambiyä. Sämaliya pmeqä iquauqä aŋä-himqä iuŋi, mäpaquvqä pambiyä. Oeyqä.
23494	MAT 10:8	Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, ämaqä ae äpäkoŋguwä iquau ävauqumuatäpu, ämaqä wänyimäŋqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkäpu, dŋä quvqä peŋqä, ämaqä iquau ätqäuŋqe, huätä dowatäpu iqäupiyä. Nätmatqä he ämeŋuwi, mbqä mävqä ipu hiŋgi ämequwitaŋi, ämaqä iuŋi, hiŋgi wipiyä” ätukqe.
23495	MAT 10:9	“He qaŋä äwäpiyäŋgaŋi, mbqä-qatä, yquayä qa-mŋqetä, gquä tŋäŋqä hŋqutä, yukä iu ämuasmäuqetä, qaŋä uwqä yäkqetä, qäsä mämeqä pambiyä. Oeyä. Ii tiiŋä hitaŋgiyi. Ämaqä wäuŋuä iqaŋgpqä iquauŋi, ämaqä quwqä yätamäkqä ämetqäŋuwä iqua buayi äwipŋqäuä.
23502	MAT 10:16	“Nyi endowatqe, tiinjqä. Sipsipqä iqua, hiveqä hiqiyqä iquauqä awä imä äwquwä eŋqä-paŋä iiŋä endowatqänä. Ämaqä hui he qui emäkpŋqä iqäpŋqäuä. Iŋi he qämakä iquauqä suqä iunä qänaknä ipu, kŋuä äŋguä ganä indqämbiyi imäkqäpŋqä. Iŋäqe yŋŋä-heeqe, suqä quvqä mimäkqä itqäŋuwä-pa, he-pqe asä ii iqäpŋqeqä.
23508	MAT 10:22	He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgi, ämaqä eeqänäŋi äwqä quvqä emäkqäpnuwiqä. Iŋäqe qokä-apäkä haŋä-iqä qäpu etqäŋgaŋqä yäŋä äqämbu äpmamitpqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä.
23512	MAT 10:26	He ämaqä iiŋä etqueqaŋgpqä iquauŋqe, zä miqä pambiyä. Nätmatqä eeqänäŋi huäqä äutnmitätqe, ätnäŋä iqi timäuŋqiyä. Nätmatqä eeqänäŋi zä äwämitätqe, ämaqe näqŋqä hipŋqäuä.
23514	MAT 10:28	Ämaqä hiqä huiwä iunä päsqä iquauŋqe, zä miqä pambiyä. Qu quuvqe, pizqä mapäsqä ipŋqäuä. Goti Hanjuwä Iqu, huiwitä, quuvqetä, tä iuŋqä dowatätä, qui Imäkqä-qu etaŋgi, he ze Iquenyqänä iqäpŋqeqä.
23515	MAT 10:29	He näqŋqeqä. Yŋŋä wäŋqä isuauŋqe, ämaqe, qu hnjuaquinyqä mbqä wäŋqä hŋqunä itqäŋä. Iŋäqe hiqä Hiniqu, isuau äŋguä ämitäqetaŋi, Iqu hiŋuinä mäquŋquä iqaŋgutqe, isuautaŋä hmbu qua mäŋi mapäkŋqä iŋqiyä.
23516	MAT 10:30	Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, he yŋŋä isuauŋi, ämäwqätäuŋäuä. Hiyaqä dä nyuäŋä iuŋi, Iqu a ae ätäuqeqä. Iiŋä etaŋgi he haŋä-iqä emeqaŋgutqeŋqä, zä miqä pambiyä.