23224	MAT 1:11	Josiya iqu, Joakinä iqueqätä, käta-käŋguäkauqätä kanique. Iŋgaŋi, mäkä-huŋqä hŋqua Israitqä iquauŋi, Bapilonä iuŋqä ätuma äwäpu, iquauqä yäpä imä äpmuatekuwi.
23230	MAT 1:17	Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqu Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä Ique. Iŋi Aprähamä iquesa, ämaqä 14 iquau eqiyämaŋguwitaŋi, Dewiti iqu ekqe. Itaŋga Dewiti iquesa, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, mäkä-huŋqä iqua Israitqä iquauŋi Bapilonä iuŋqä ätuma äukuwi. Itaŋga Bapilonä iuŋqä äukuwitaŋi, ämaqä 14 iquau inä eqiyämaŋguwitaŋi, Jisasi Kraisi Ique ämikqe.
23231	MAT 1:18	Jisasi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqueŋi, Iqueqä känai ämikqeŋqä kukŋui, tiiŋi. Iqueqä känai Mäliya, qu Josepä iquenyqä tuwakŋä ae äunyqaŋguwäŋga, iqu mämeqä änä etaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu iiyqä äwqä imda imäkqaŋgi, ii äwqä-täŋä emiŋqe.
23232	MAT 1:19	Iiyqä qokä Josepä iqu, ii äwqä-täŋi etaŋgi näqŋqä ämeqe, ämaqä jänäŋu eä, qokä-apäkä iquauqä hiŋuä iqiŋi, ii womba iŋqä meqäŋqe mäwiŋgaŋgi, hiŋuinä qunäwatmätä ikqe.
23234	MAT 1:21	Itaŋga ii Ymeqä Qokä Hŋqu nyuäŋqiyä. Iqu Iqueqä qokä-apäkä iuqä suqä quvqetaŋi, häŋä imäkäqumuatäniqeqä. Iŋi si Iqueqä yoqe, ‘Jisasi Iqukiyä’ nyuättŋqeqä” ätukqe.
23235	MAT 1:22	Nätmatqä eeqänäŋä tä ätimäukqe, Goti Naqä Iqueqä kukŋui, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Naqä Iqu hiŋuä-tqä hŋque kukŋui tiiŋä äwikqe.
23236	MAT 1:23	“He qätä wipiyä. Apäkä, qokätä hiqaqä mäwiqä hui, äwqä-täŋä eätä, ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä. Qu iqueqä yoqe, ‘Imanueli iqueqä’ nyuätpnuwäŋqeqä. Yoqä tqueqä quati, tiinji. Goti Hanjuwä Iqu, nesä anä äpmenä.”
23237	MAT 1:24	Itaŋga Josepä iqu, hiqaqä äwämiŋqe ivatuwänäqe, Naqä Iqueqä ynaunjqä iqu ätukqä-pa imäkätä, iqueqä apäki qe ämakqe.
23239	MAT 2:1	Ämaqä naqä Heroti iqu qua Jutiya iu mitqätaŋga, Mäliya Jisasi Ique aŋä-himqä Betlemä iu ämikqe. Qänakndaŋi ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä näqŋqä-täŋä iqua, Jerusälemä iuŋqä äyappiyi, yatŋqä hiŋginäwa ikäkuwi.
23242	MAT 2:4	Iiŋä hitaŋgi, Heroti iqu hiqäva-imäkqä naqä iquautä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquautä, eeqänä tääqä ätuätumetä, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqeu mitŋqä Ique atäuŋuä ikqä Iqu, aŋä äsqisa timäutŋqäwä?” ätukqe.
23243	MAT 2:5	Iqu yatŋqä i vqaŋga, qu kimaŋi tii qe ätukuwi. “Iqu aŋä-himqä Betlemä, qua Jutiya iuta timäutŋqeqä. Hiŋuä-tqä hŋqu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui ätätä, bukä iu tiiŋä äqäkqeqä.
23244	MAT 2:6	‘Qua Jutiya iuŋi, aŋä-himqä Betlemä iquki, huizi iquauqä yäpakä iquki manä. Ämaqä sitaŋä hŋqu, huiziquau miqä timäuniqeqä. Iqu Ŋqä ämaqä Israitqä iquau miqäŋqä pmeniqeqä,’ ätätä äqäkqeqä” ätukuwi.
23246	MAT 2:8	Itaŋi iqu näqŋqä ämeqe, iquau ätäwqatkqe. “He Betlemäŋqä äwipu, Ymeqä Iquenyqä qävqä äŋguänä ipiyä. Itaŋga he hiŋuä ae äqumbiyi, nyi ndpŋqä aŋgumä quveppiyä. Nyi-pqe äpätmä, Ique qoŋä woktäumqänänyä.”
23249	MAT 2:11	Itaŋga iqua aŋä yäpä iŋgisa äpaquväpu, Ymeqä Iquesä, Iqueqä känai Mäliyatäŋi äqumbiyi, iqua Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, qoŋä äwoktäupu, hipeŋui qua bu ekuwi. Itaŋi iqua golqetä, eqä wetqä jinaŋä äŋguänäŋä weqetä, zä-wänuŋuä eqetä, quwqä qa iuta ätaupu, Ique qe äwikuwi.
23250	MAT 2:12	Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu wätqä ävätä, “Heroti iquenyqä aŋgumä mäwqä pambiyä” tquaŋga, iqua quwqä aŋämqä hänaqä hui-mända qe äukuwi.
23253	MAT 2:15	Iqu iu yqänä pmetaŋga, Heroti iqu qe äpäkoŋgqe. Nätmatqä tä ätimäukqe, Naqä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä hŋque ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe. “Ŋqä ymeqä ique, Isipä buta ätuma äpkqeqä” ätkqe.
23254	MAT 2:16	Heroti iqu, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iqua, ique awä mätquä, hänaqä hui-mända ämäwqätäukuwiŋqä näqŋqä ämeqe, iqueqä äwqe tnäŋä wiŋgaŋga, ämaqä hui Betlemäŋqä ändowatätä ätukqe. “Betlemä iutä, aŋä-himqä qäqiqi ämätnäŋqä iutäŋi, he ymeqä qokä quväukuä hŋquaqu mämäwqätäuqä iquauŋi, pizqä päkpiyä.” Iqu näqŋqe, ämaqä mäptqä timäuqä mäŋgisaŋä iquauta ämeqe, ymeqä quväukuä iiŋi mämäwqätäuqä iquauŋqä ätukqe.
23255	MAT 2:17	Qu ymeqä i äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqu imäkätä, hiŋuä-tqä Järämai ique ätukqä-pa, qäyunä ätimäukqe.
23256	MAT 2:18	“Aŋä-himqä Lama iuŋi, Lesoqä kaqäua ymeqä iquauŋqe, kŋuä äqiyäpu pmapqä iqaŋguwäŋga, qu qätä äwikuwi. Ymeqe mäpmeqä itaŋguwiŋqä, qokä-apäkä huizi iqua iuauqä äwqe jänä iwimäkpŋqä diŋqe, mäwiŋqä imiŋqe.”
23258	MAT 2:20	“Ämaqä, Ymeqä Ique pizqä päsanä-tpu ikuwä iqua, ae äpäkoŋguwiqä. Iŋi si ävautnä, Ymeqä Iquesä känäutäŋi itmetnä, qua Israitqäŋqä aŋgumä upŋqeqä.”
23261	MAT 2:23	Iu ätimäuqe, iqu aŋä-himqä “Nasäretqävqä” ätmiŋuwä iu qe äpmakqe. Iqinyqä äukuwi, hiŋuä-tqä iquauqä kukŋui qäyunä qe ätimäukqe. “Qu iquenyqe, ‘ämaqä Nasäretqätaŋä-queqä’ tupnuwiqä.”
23262	MAT 3:1	Itaŋi quväukuä hui ae äpäwqaŋga, Jonä asŋä-qäyqä iqu Jutiya iu änyä qe ätimäutä, aŋä avqŋqä iu äpme, ämaqeu kukŋuä awä tii ätumiŋqe.
23264	MAT 3:3	Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iuta ätkqe, ii Jonä iquenyqe. Ii tiinji. “Aŋä avqŋqä imdaŋi, ämaqä hŋqueqä maŋi tääqä tii ätqiyä. ‘Naqä Iquenyqä hänaqe, näwinyä jänänä imäkepiyä.’”
23265	MAT 3:4	Jonä iqueqä qäki, kametqä aa äyäuä, itaŋga yaqueqä huiwi, aquvä ämuäsämäumiŋqe. Itaŋi peŋuätä, wiyä-makŋuä aŋitä ätetä äŋgmanmiŋqe.
23269	MAT 3:8	Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä.
23270	MAT 3:9	‘Aprähamä iqu neqä awiqu hitaŋgqetaŋi, ne äŋguä äpmeŋunä-qe,’ matŋqä pambiyä. Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqu hikä tä, Aprähamä iqueqä kaqä-kawäka epŋqe, äŋguä imäkänä.
23271	MAT 3:10	Zä-häukuä äŋguä mäwiqaŋgutqä iquauŋi, tä täuvepŋqä diŋqe, japiŋi zä-quatä iqi ae äwinä” ätukqe.
23272	MAT 3:11	“Hiqä kŋui äkunmäknäpu, ‘suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä’ motquapŋqe, nyi asŋi eqetänä eqiyätqäŋä. Iiŋä etaŋgi Ämaqä nyi ämaŋqutäuŋqä Iqu, qänaki änä äpäŋqiyä. Nyi Iqueqä yukä ämuasmäŋqe mamqe, ämaqä äŋguä-qunä ma, quvqunji. Iqu asŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä Dŋä Äŋguitä, tä itä heqiyäŋqiyä.
23277	MAT 3:16	Jisasi Iqu asŋä ae ämeqe, eqä bu äväma äyapqaŋga, maqänäŋi qäukui qŋqaŋä eŋqä-pa qe äutäŋgqe. Itaŋi Iqu, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äquvepätä, Iqueä huiwä iu pmeqaŋgi hiŋuä äquŋgqe.
23283	MAT 4:5	Iqu iiŋä tquaŋga, Setänä iqu Ique Jerusälemä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋqä ätuma äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä iu ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmävä” ätukqe. “Tiiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tii äqänä.
23285	MAT 4:7	Iwä Jisasi Iqu tii ätukqe. “Bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqe inä äqänänä. ‘Si Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, yamwiqä mävqä panä.’”
23286	MAT 4:8	Itaŋi Setänä iqu aŋgumä, qoqoŋä haqä naqä ziimäŋä hŋquenyqä ätuma äyäqe, aŋä-himqä eeqänäŋä qua täuŋitä, iquauqä nätmatqä äŋguä eeqänäŋä itä ämotquakqe.
23291	MAT 4:13	Itaŋi Iqu aŋä-himqä Nasäretqä iuŋi ävämaŋi, aŋä-himqä Kapänamä buŋqä äwitä äpmakqe. Kapänamäŋi, eqä-huäŋä Galili-täŋä qäqiqi eä, Seplonä, Näptali gueqiyqä hueqä-himqä iquauqä qua iuvi.
23292	MAT 4:14	Iqu e imäkätä, kukŋuä hŋqu Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä-tqä Asayä iqueqä maŋä iu ätimekqeuŋi, qäyunä timäutŋqä ikqe.
23293	MAT 4:15	“Seplonä, Näptali gueqiyqä quae, hänaqä eqä-huäŋä duŋqä änyäwäŋqä qäqiqi eä, eqä Jotänä-täŋä iŋgi-mända, qua Galili-täŋä iŋgisayi. Itaŋga ämaqä Israitqä iquanä ma, huiziqua iqi anä äpmeŋäuä.
23294	MAT 4:16	Ämaqä pisqukuä imä äpmeŋuwä iqua, qu we-huŋqä naqä ique hiŋuä ae äqunäŋäuä. Ga ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua eŋqä-paŋä äpmeŋuwä iquauŋi, we ae äwiomäkqiyä” ätkqeqä.
23295	MAT 4:17	Iŋgaŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iu kukŋuä awä ätipäqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi äwiŋqä-qae, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”
23296	MAT 4:18	Iqu eqä-huäŋä maŋä Galili iu qaŋä äwätäqäŋgaŋi, Saimonä, Endru gueqi hämapäkä-piqä qa ätnämäutqätaŋginyä äquŋgqe. Saimonä iqueqä yoqä huizi, Pitä ique. Iŋgueqi hämapäkä äpisinyä, mbqä ämamiŋiyi.
23297	MAT 4:19	Iqu iquaqui hiŋuä äqunäqe, “Nyi qänaki nyivänjinyqä. Ämaqä-piqeŋqe ämäqesquamqänänyä” ätukqe.
23299	MAT 4:21	Iqisaŋi haqä nänä hmbu tii äwäqe, ämaqä hŋgueqi, Jemisi iquesä, Jonä iquesä hiŋuä äquŋgqe. Iquaqu Sepri iqueqä hikŋä-quaqu eänyä, imätqua yimba iu äpmapu, hämapäkä-piqä qae dakmäuqaŋgi anä imäkqämanmiŋuwi. Jisasi Iqu iŋgueqi hiŋuä äqunäqe, tääqä ätuätumakqe.
23301	MAT 4:23	Iŋgaŋi Jisasi Iqu qua Galili iuŋi qaŋä ikitä, quwqä aŋä aquväqŋqä iuŋi näqŋqä ävätä, kukŋuä äŋguänäŋä Goti Iqunä qäukuä haqä yätuta miqeŋqä awä ätuätä, täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä eeqänä äŋguä imäkätä ikämiŋqe.
23302	MAT 4:24	Iquenyqä kukŋui, qua Siliya iuŋi eeqänä im-imä qe äukqe. Ga ämaqe Jisasi Iqueŋqä, täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋitä, dŋä quvqä-täŋitä, yaqä ppqä-täŋitä, yaqä ŋŋuä-täŋitä, eeqänä äma pqaŋguwäŋgaŋi, Iqu eeqänä äŋguä imäkkqe.
23311	MAT 5:8	Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23312	MAT 5:9	Ämaqä, äkasuwä-mäkä mändi kittqäpŋqä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Ŋqä ymeqä-quaiqä’ tuäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23313	MAT 5:10	Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
23315	MAT 5:12	Hiŋuä-tqä he mäpmeqäŋga äpmamiŋuwä iquauŋi, ämaqe suqä quvqä asä iiŋi itquamiŋuwiqä. Itaŋga he Nyaqä yoqä ämetqäŋuwitaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä haqä yätu henyqä näwi äwinä. Iiŋiŋqe, he äwqä yeeqä kiiŋä ipŋqeqä.”
23317	MAT 5:14	Qua täuŋi, he we-huŋqä eŋqä-paŋuenjqä. Aŋä-himqä hŋqu qoqoŋä iu ämätnäŋqe, zä mamätŋqä itäŋqiyä.
23318	MAT 5:15	Asä iiŋi, ämaqä aŋä iu pmetaŋguwä iquau we wunätŋqe, ämaqe hiqi-tä ämäsäupu häkä imä matqäteqä ipu, kiqä ätqäuqä iqinyä tqätepŋqäuä.
23320	MAT 5:17	“He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä.
23321	MAT 5:18	Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.
23322	MAT 5:19	Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä.
23323	MAT 5:20	Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”
23324	MAT 5:21	“Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä pizqä mapäsqä ipŋqeqä.’ Itaŋga ‘Ämaqä hŋqu ämaqä hŋque pizqä äpäsätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä.’
23326	MAT 5:23	Iiŋiŋqe, si hiqäva äma äpätnä, hiqäva-imäkqä ttawä iu ätqäutŋäŋgaŋi, tqä sämaquenyqe, ‘Iqu nyitä kukŋuä-täŋueqä’ kŋuä indqäŋgŋi, tqä hiqäva iqi pŋqä eätnä, iquenyqä äwätnä, äwqä naqä-hŋqunä ganä nyiyŋqeqä. E ae imäknyiyi, si äwätnä, tqä hiqävae Goti Hanjuwä Ique iŋganä wisŋqeqä.
23329	MAT 5:26	Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”
23332	MAT 5:29	Tqä hiŋuä ämuaŋgisaŋi suqä quvqeuŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätquätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.
23333	MAT 5:30	Itaŋga tqä hipa ämuaŋgisaŋi suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.”
23335	MAT 5:32	Itaŋgi Nyi he etqänä. Ämaqä hŋqueqä apäki, huizitä huiwä yaŋä mävqä itqä qäyä etaŋgi, iqu ii huätä ändowatätqe, ämaqä iqu iqueqä apäki kukŋuä-suqä ävausätŋqä iuŋqä iwimäkqiyä. Kukŋuä tqueqä quati, tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu apäkä iiŋi ämeqe, iqutä iisä, suqä qokä hŋqutä apäkä huisä hiqaqä anä mäwiqä iuŋi ävausqinyqä.”
23336	MAT 5:33	“Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua hiŋuiqänä qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si nätmatqä hŋqu imäktŋqä diŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätŋäŋgaŋi, quaŋgi matqä panä. Si ätätŋä-pa Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi ii imäktŋqeqä.’
23343	MAT 5:40	Hŋqu si kukŋuä ämiktätä, tqä gque metŋqä iqaŋgutqe, si tqä gquä quäuqä-pqe inä wisŋqeqä.
23346	MAT 5:43	“Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqä, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si sämaqä iquenyqe kiiŋä äkinyätä, tqä himä-wiuŋqä iquenyqe, äwqä quvqä imäktŋqeqä.’
23347	MAT 5:44	Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä.
23348	MAT 5:45	He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä.
23350	MAT 5:47	Iiŋä etaŋgqä-qe, he hiqä hita-hiŋguäkaunä yeeqä äväpu itmapqe, ämaqä huizi iquauŋi äänä mäwqätäupŋqäwä? Suqä käta-kŋguäkauŋqänä äwiŋqä ii, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua-pqe inä imäkätqäŋuwiqä.
23351	MAT 5:48	Iŋi Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu ikikinyäŋä äpmeŋqä-pa, he-pqe ikikinyäŋä iiŋä pmepŋqeqä.”
23353	MAT 6:2	Iŋi si ämaqä nätmatqä maeqä iquau yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, ämaqä hääwä-tqä hŋqu hiŋuiqä äkimetä, ämaqe hiŋuä kqämbŋqä tuätumetŋqeŋqe, mändowatqä isŋqeqä. Ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, yoqe haqeqä muämäupŋqä aŋä aquväqŋqä iutä, hänaqä iutä, iiŋä itqäŋuwä iquaiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi kima ae ämeqäuä.
23354	MAT 6:3	Iŋäqe si ämaqä nätmätqä maeqä hŋque yätamäkqä wisŋqä itŋäŋgaŋi, sämaqä iqua-pqä maqŋqä hipŋqeqä.
23356	MAT 6:5	Itaŋga he tääqä ätäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, mimäkqä pa iqäpŋqeqä. Ämaqe, iquau hiŋuä qumbŋqä diŋqä, aŋä aquväqŋqä yäpä iŋgisatä, hänaqä äuktäuqä iutatä pämä ätqäupu, tääqä tpŋqä äwinyätŋqä iquaiqä. Nyi naqä-qakuä etqänä. Ämaqä tqua, iquauqä suqä iutaŋi, kima ae ämeqäuä.
23367	MAT 6:16	Itaŋga he hiqä tääqä yäŋänäqŋqä imäkpŋqeŋqä buayä pmua imäknäpiyäŋgaŋi, ämaqä wopqä ipu, kukŋuinä tqä iqua, hipeŋui iuismäknätqäŋuwä-pa, mimäkŋqä iqäpŋqe. Qu hipeŋuä quvqä iiŋä imäknätqäŋuwi, ämaqä huiziqua, qu buayä pmua imäkŋgaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä imäkätqäŋuwi. Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä iqua, iquauqä suqä iutaŋä kimaŋi ae ämeqäuä.
23368	MAT 6:17	Itaŋgi si buayi pmua imäknätŋi, eqä jinaŋä-weqe tqä nyuäŋä iu equatnätnä, tqä hipeŋuä iuŋi asŋä qändŋqeqä.
23369	MAT 6:18	Si iiŋä imäkätŋi, buayä pmua imäknätqäŋiŋqe, ämaqe qu sinyqe maqŋqä iqaŋguwä-qe, tqä Tniqu si hiŋuä mäquŋquä eŋä Iqu kiqä-kiuänä näqŋqeqä. Itaŋi Iqu nätmatqä zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, tqä suqä iutaŋä kima ktapäniqeqä.”
23370	MAT 6:19	“He nätmatqä äŋguänäŋä, qua täuŋi aquvä maqiyqä ipŋqeqä. Nätmatqä qua täuŋi, imätaŋuä äquvätä, kukuiŋuä itä, itaŋga ämaqä quwä-meqä iqua täkŋi äpnasäpu mapŋqäuä.
23373	MAT 6:22	Tqä hiŋui, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä. Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä.
23374	MAT 6:23	Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. Iŋi we-huŋqä tqä huiwä imä äwiŋqä ii hea witaŋgutqe, pisqukuinänjqä.
23376	MAT 6:25	Iiŋiŋqä Nyi he etqänä. He ‘Ne ymisaŋitä, eqetä, squä natuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä häŋä-pmeqä iuŋqä qundqändqä kiiŋä miqä pambiyä. Itaŋga ‘Qäki äki yäuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, hiqä huiwä iuŋqe, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä. Ymisaŋitä qäkitäŋi, huiwä iuŋitä häŋä-pmeqä iuŋitäŋi, mämäwqätäuqä yäŋqiyä.
23377	MAT 6:26	He yŋŋä iquauŋi hiŋuä qumbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, aquvä mämaqiyqä ipu, buayä aŋä iu maeqä itqäŋuwä-qe, hiqä Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu iquauŋi buayi ävätqänä. Yŋŋä iqua ämaqä-quneŋi mämänaqutäuqä iŋäuä.
23378	MAT 6:27	Itaŋgi hesaŋä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwäwa kiiŋä itä, wiyä nändi iqa wäniqiyä? Oeyä. Änä maeqä inä.
23379	MAT 6:28	He qäkä-gquä isuaŋqe, äwäwa suŋqä itqäŋäuä? Qätaqä hutqä hiŋginäwa ätäŋqä iuŋi, he hiŋuä äŋguänä qumbiyä. Qu hutqä tpŋqe, äänä imäkqäpiyä? Qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä miqä ipu, qäkä ämuasmäŋqä mimäkqä itqäŋäuä.
23380	MAT 6:29	Itaŋgi Nyi he etqänä. Hiŋuiqänäŋi ämaqä miqä Solomonä iqu, iqueqä yoqä naqä motquetŋqä vä-yauqä äŋguä-täŋä qäyä etaŋgqä-qe, vä-yauqe, qätaqä iquauqä hutqe mämäwqätäuqä inä.
23381	MAT 6:30	Qätaqä hutqe, täŋga hiŋginäwa ätqäwäŋqe, awiŋgaŋi yäuä piqaŋguti, qu ätäupu tä du tnämäupŋqä iqaŋgpqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu huvä-quayuŋuä iwimäkätqänä. Iqu heŋi asä inä emäkäŋqutiyä, memäkqä yäŋqutiyä? He Iquenyqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenä, Iqu heŋi haqä nändi emäkäŋqiyä.
23382	MAT 6:31	Iiŋiŋqe, ‘Ne ymisaŋitä, eqetä äkitaŋi natuŋquäwä? Ä, qäkä-gque äki yäuatuŋquäwä?’ ätäpu, äwäwa kiiŋä miqä pambiyä.
23385	MAT 6:34	Iiŋiŋqe he awiŋgaŋqe äwäwa miqä pambiyä. Hiunji iqu, äwäwa iqueqä-kiuäŋqä iquäŋqä. Haŋä-iqä hiunji hŋque ätimäuqe, ii hiunji iqueqe, qäyuvqä.”
23386	MAT 7:1	“Ämaqä hŋquauŋqe, ‘Ämaqä quvqä-quaiqä’ ätäpu, miwäsäuqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu suqä asä iiŋä di, he-pqe inä emäkqäŋqäuä.
23387	MAT 7:2	Ii tiinjqä. He ämaqä hŋquauä suqe iwäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu heyaqe, inä iwäsäutäqäŋgaŋi, asä e iwäsäuniqeqä.
23388	MAT 7:3	Si hinoqukuä wäŋqä hmbu tqä tta-tuŋgueqä hiŋuä iu witaŋgi äqunätŋä-qe, zä naqänäŋä tqä hiŋuä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä iŋinyä. Ii suŋqäwä?
23397	MAT 7:12	Itaŋi, suqä ämaqä huiziqua he emäkpŋqä eŋgaŋgutqe, he-pqe suqä asiqunä motquapiyä. Suqä iiŋä iqu, kukŋuä-suqä Mosisi iqu ätätä äqäkqetä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwitäŋi, kiqä quatiyqä.”
23399	MAT 7:14	Iŋäqe hänaqä aŋä häŋä-pmeqä ämepu pmeqä iuŋqe, äpätäuqumäkqä änyä, änä mäwqänäŋiqä. Itaŋga hänaqä iuŋi, ämaqä hŋqunä-hŋqunä ämäqumuepu qänaknä itqäŋäuä. He hänaqä iunä uwqäpŋqeqä.”
23400	MAT 7:15	“He hiŋuä-tqä quaŋgä iquauŋi, äŋguänä wimasipiyä! He iquauŋqe, ‘Iqua sipsipqä eŋqä-pa äwqä haŋuä änyäŋäuä’ kŋuä eyätaŋgqä-qe, quwqä kŋuä indqäŋqe, hiveqä hiqiyqä iquauqä eŋqä-paŋä-qae, qui emäkpŋqäuä.
23401	MAT 7:16	He zä hŋqueqä häukui iwäsäupu, iquenyqä näqŋqä ämetqäŋuwä-pa, ämaqä iiŋä iquauqä wäuŋui, iwäsäupu näqŋqä mapŋqeqä. Ämaqe, guä-wainqä häukui dupŋqe, guä yäŋä-täŋä iuŋqä upŋqätanä? Ä, zä-eaqä häukuä dupŋqe, qu qätaqä guaqä-täŋä iuŋqä upŋqätanä? Oeyä.
23405	MAT 7:20	Iitä asänäŋi. Hiŋuä-tqä quaŋgä iquauqä suqe, hiŋuä äqunäpu, iquauŋqe näqŋqä mapŋqeqä.
23407	MAT 7:22	Hiunji Goti Iqueqä kukŋuä mitqä naqä iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi tii dpnuwiqä. ‘Naqä Iqukiyä, ne hiŋuä-tqä wäuŋui imäkätanä, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätanä, ämaqä mimäkqänäŋä iuŋi imäkätanäŋgaŋi, Tqä yoqetanä imäkmiŋqueqä.’
23414	MAT 7:29	Quwqä ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua ämotquamiŋuwä-pa, mämotqueqä itä, Yoqä-täŋä-qu eä, ämotquakqe.
23415	MAT 8:1	Iqu qoqoŋä iuŋi äväma quveqeqaŋga, qokä-apäkä kuapänäŋi, Ique qänaki äwivändqa äquveqäkuwi.
23416	MAT 8:2	Iŋgaŋi ämaqä wänyimäŋqä-täŋä hŋqu Ique äwimeqe, qoŋä äwoktäutä ätukqe. “Naqä Iqukiyä. Si äkiŋgaŋgutqe, nyi äŋguä nyimäktŋqeqä.”
23418	MAT 8:4	Itaŋi Jisasi Iqu iqueŋi, “Si äkimeqeŋqe, ämaqeu mätquä panä. Si äwätnä, tqä huiwi ämaqä Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä ique ämotquetnä, Mosisi iqu hiŋuiqänä ätkqä-pa hiqäva imäkiyä. Tqä yaqe qäpu eqeŋqe, ämaqe, näqŋqä iuta hipŋqeqä” ätukqe.
23419	MAT 8:5	Jisasi Iqu aŋä-himqä Kapänamäŋi yäŋgisa peyqaŋga, ämaqä Romätaŋä mäkä-iqä iutaŋä naqä hŋqu äwimetä, yatŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe.
23420	MAT 8:6	“Naqä Iquki, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hŋqu yaqä vqaŋgi, aŋä du hiqaqä äwinä. Iqueqä yäŋi ŋŋuä itä, täŋä-huŋqä naqänäŋä ämetqäuä.”
23422	MAT 8:8	E tquaŋga, ämiqä iqu kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Naqä Iquki, Si nyaqä aŋä täŋgisaŋqä yaptŋqe, nyi ämaqä äŋguänäŋä-qunä hmanjqä. Iŋi Si kukŋuinä tqaŋgti, nyaqä wäuŋuä-nyiyqä iqu äŋguä imänänä.
23423	MAT 8:9	Nyi-pqe inänji. Nyi ämaqä yoqä-täŋä hŋqueqä yäpä imä äpmamä, ique qänaknä inä wimqänä. Nyaqä ämaqä mäkä-iqä nyi ämitŋqä iquauŋi, hŋque ‘Si uvä’ tquaŋgundqe, iqu äwäŋqiyä. Hŋque ‘Si biyä’ tquaŋgundqe, iqu äpäŋqiyä. Itaŋga ŋqä wäuŋuä-nyiyqä hŋque ‘Si tä imäkiyä’ tquaŋgundqe, iqu imäkäŋqiyä” ätukqe.
23424	MAT 8:10	Jisasi Iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, yäuŋuä itä, ämaqä Ique qänaki wivändätaŋguwä iu ätukqe. “Nyi he etqänä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä tqueqä quuvqä eqiyätŋqä-paŋä iiŋi, Israitqä duŋi, Nyi hiŋuä mäquŋquä itŋqeqä.