Wildebeest analysis examples for:   mir-mirNT   C    February 11, 2023 at 19:07    Script wb_pprint_html.py   by Ulf Hermjakob

23219  MAT 1:6  Jaꞌa Isaí yhuung, David jeꞌe xiøhajty. Mänitä David tiägøøyy gobiernähajpä. Mänitä Urías yajyaghoꞌcä mänaa jaꞌa tsip jiadyiijän. Coo jaꞌa Urías yhoꞌcy, mänitä David jaꞌa Urías tioꞌoxiøjc wyiingpøjcä. Mänitä David yaghuungpaaty. Salomón jaꞌa yhuung hajxy yajxøhajty.
23229  MAT 1:16  Jaꞌa Jacob yhuung, José jeꞌe xiøhajty. Coo jaꞌa María yhuung hänajty tøø myiṉ̃ tøø quiaꞌay, jaꞌa Jesúshajpä, mänitä José jaꞌa María wyiingpøjcy. Jaꞌa Jesús, Cristo jeꞌe xiøhajty; paady yaa quiejxä hädaa yaabä naax̱wiin maa højtscøxpän.
23230  MAT 1:17  Nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Abraham møødä David. Y jaac nämajmacts jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Salomón møødä Jeconías. Mänitä judíoshajxy yajnøcBabilonia‑naaxooty. Y jaac nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Salatiel møødä José. Mänitä Cristo myiiṉ̃guiahy.
23233  MAT 1:20  Yhuuc wiinmahñdyhajpy jaꞌa José hänajty, mänit miaahoꞌcy. Mänitä Diosmoonsä wyiinhijxy cumaꞌayhaam. Tsajpootyp hänajty chooñ. Mänitä José ñämaayyä: ―José, David miic̈h hijty mhaphajpy mdeedyhajpy. Caꞌa mdajy caꞌa mmay. Hoy jaduhṉ coo jaꞌa María mwiingpǿgät. Dioshespírituhaam jaduhṉ tøø yhuungpaady.
23234  MAT 1:21  Yaꞌayhänaꞌc jaduhṉ yhuunghadaam̱by, jaꞌa Jesúshajpä. Coo jaꞌa quiuꞌug jaꞌa piojpä quiädieey yajnähwaꞌadsaaṉä, paady jaduhṉ xiøhataꞌañ Jesús.
23235  MAT 1:22  Coo jaꞌa José miaꞌabiädøꞌcy, mänit quiudiuuṉ̃ neby hänajty tøø ñämaꞌayíijäm jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä María wyiingpøjcy. Pero cab hajxy ñimiøødmaaw̱ä høxtä coonä jaꞌa María jaꞌa Jesús yajmiṉ̃ñä. Jaꞌa coobhuung, jeꞌeds jaduhṉ miiṉgahw̱. Jesús jaduhṉ xiøhajty. Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ myiiṉ̃guiahy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jecy quiujahyyän: Huungpaadaam̱b jaꞌa cäxyiihänaꞌc tuꞌug. Yaꞌayhänaꞌc yhuunghadaam̱by. Jueꞌe xiøhataꞌañ, Emanuel. Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by coo jaꞌa Dios hajxy xmiøødhájtäm.
23241  MAT 2:3  Coo jaꞌa gobiernä Herodes jaduhṉ miädoyhajty møødä Jerusalénpä‑jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä, mänit hajxy tiägøøyy tajpä maabiä.
23242  MAT 2:4  Mänitä Herodes miøjyaax̱y jaꞌa teedywiindsøṉhajxy møødä ley‑yajnahixøøbiähajxy. Mänitä Herodes yajtøøyy: ―Maa jaꞌa Cristo myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ, jaꞌa Dios quiexaam̱biä.
23246  MAT 2:8  Coo jaꞌa Herodes tøyhajt miooyyä, mänitä miänáaṉgumbä: ―Nøcx jaꞌa pigänaꞌc hajxy jim̱ yajtøw̱ Belén. Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ yajtǿwät. Coo mbáadät, mänítøch hajxy miṉ xyhawaaṉä, nébiøch jim̱cxy nwiingudsähgøøbiä.
23251  MAT 2:13  Coo jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxy hänajty tøø wyiimbijnä, mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhijxy cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä: ―José, pädøꞌøg.cx hajxy jim̱ Egiptonaaxooty møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä nhawáaṉämät coo hajxy mwiimbídät. Paady hajxy mbäyǿꞌøgät neby yøꞌø mhuung xquiaꞌa yaghóꞌcät. Jaꞌa Herodes, xyhøxtaꞌawáaṉäp yøꞌø mhuung jaduhṉ; xyajyaghoꞌogáaṉäp jaduhṉ.
23254  MAT 2:16  Coo jaꞌa Herodes ñajuøøyy coo hänajty tøø wyiinhøøñii jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc, mänitä Herodes jiootmaꞌty. Mänitä Herodes jaꞌa pigänaꞌc yajyaghoꞌcä nägøx̱iä, pønjaty jaꞌa mejtsjumøjtpä hänajty caꞌa yaghabejpnä, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä Belén møødä Belén mäwiingóṉ. Hix̱, tøø hänajty mejtsjumøjt yhijnä coo jaꞌa madsaꞌa quiähxøꞌtsohṉ̃, jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc‑hajxy hänajty tøø yhíx̱iäbä.
23255  MAT 2:17  Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiøjiájcumbä nebiä Jeremías hänajty jecy tøø quiujaayän: Jim̱ maa xiøhatiän Ramá, jim̱ä Raquel jaꞌa yhuung ñäjøøyy ñaxuuꞌch. Coo jaꞌa yhuung yaghóꞌcäxä, paady quiaꞌa jootcapxmøcpøgaaṉä. Jaꞌa Jeremías, jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwaꞌx.
23257  MAT 2:19  Coo jaꞌa Herodes yhoꞌnä, jim̱nä jaꞌa Joséhajxy hänajty Egiptonaaxooty. Mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhíjxcumbä cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä:
23260  MAT 2:22  Mänitä José miädoyhajty coo Arquelao hänajty guiobiernähajnä jim̱ Judeanaaxooty maa jaꞌa tieedy Herodes hänajty tøø guiobiernähatiän. Mänitä José chähgøøyy. Cab hänajty jim̱ ñøcxaaṉnä Judeanaaxooty. Wiingtuum hajxy ñøcxy Galileanaaxooty, nebiä José hänajty tøø yhawáaṉäxän cumaꞌayhaam.
23261  MAT 2:23  Coo hajxy jim̱ miejch Galileanaaxooty, mänit hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Nazaret. Coo hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ maa jaduhṉ myiṉ̃än cujaay coo jaꞌa Jesús hänajty ñämaꞌawaꞌañii coo jim̱ chooñ Nazaret. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jaduhṉ jecy cujahy.
23262  MAT 3:1  Cujecy jaꞌa Juan jaꞌa mäyajnäbejpä jim̱ miejch Judeanaaxooty pactuum. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty yajwaꞌxyp.
23265  MAT 3:4  Jaꞌa Juan, camellopøjt hänajty wyithajpy; wajhac hänajty wiøønhajpy. Chuꞌchp muꞌu hänajty jeꞌe; yhuucypy cunaax̱møjtsiinnøø hänajty.
23270  MAT 3:9  Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät: “Abrahámhøch hijty nhaphajpy ndeedyhajpy, páadyhøch jaꞌa Dios jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädow̱aꞌañ.” Mänitä Dios jaduhṉ xyajnähwáꞌadsät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty.
23272  MAT 3:11  Tøyhajt mijts nyajnäbety nøøhaam neby hajxy jaduhṉ myajcähxǿꞌøgät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy tøø mnajtshixøꞌøy. Pero xii jäyaꞌay tuꞌug jiaac miṉ̃ høx̱haam; jeꞌeds mäbǿjnäbä jaꞌa Dioshespíritu hajxy xmioꞌowaam̱b. Xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsaam̱b hajxy jaduhṉ. Maascä cuhdujt jeꞌe miøødä quejeec̈h høøc̈h. Cábøch cuhdujt nnäꞌägä møødä ni weeṉ̃tiä maa jaayaꞌaguiøxpän.
23273  MAT 3:12  Jaꞌa jäyaꞌayhajxy, coo jaꞌa trigo hajxy hänajty tøø tiex̱y, tøgooty hajxycxy piädaꞌagy. Pero jaꞌa trigohac, naax̱wiin jeꞌe quiaꞌay. Jaduhṉ mäwíinäts jäyaꞌayhajxy quiaꞌawaꞌañ haxøøgtuum, jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy caꞌa najtshixøꞌøwaam̱bä. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jiiby chaac̈hpøgaꞌañ.
23275  MAT 3:14  Mänitä Juan jaꞌa Jesús ñämaayy:Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy cooc̈h miic̈h nyajnäbétät; maas hoy hijty jaduhṉ cooc̈h miic̈h cu xyajnäbejty.
23282  MAT 4:4  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ:Caꞌa quiaaguiähajtiä jaꞌa jäyaꞌayhajxy miädsänaaby hädaa yaabä naax̱wiin; møødä Diosmädiaꞌagy hajxy miädsänaꞌay.”
23284  MAT 4:6  Mänit ñämaayyä: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, cuhdøpxnax̱ jii. Caj miic̈h nej mjádät. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: Jaꞌa Dios jaꞌa mioonsä haneꞌemaam̱b, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä coo miic̈h xcwieendähádät. Xchehṉhidaam̱b miic̈h hajxy nej miic̈h tsaajooty jaduhṉ mgaꞌa cuhnébät.
23285  MAT 4:7  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Pero nøm̱ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaam̱bä:Cabä Dios jaꞌa mWiindsǿṉ mjøjcapxǿꞌøwät.”
23287  MAT 4:9  Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Høøc̈h njeꞌe yøꞌøduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä jii quiähxøꞌøgy. Cooc̈h miic̈h jijnaꞌa xwyiingudsähgǿꞌøwät, mänítäts yøꞌø ngøx̱y móꞌowät.
23288  MAT 4:10  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jäwaꞌads miic̈h jim̱, møjcuꞌu. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Dios hajxy mwiingudsähgǿꞌøwäp, jaꞌa hajxy mWiindsøṉhajpiä. Cab jaduhṉ wiingpä mwiingudsähgǿꞌøwät.”
23290  MAT 4:12  Coo jaꞌa Jesús miädoyhajty coo jaꞌa Juan hänajty tøø chumyii, mänit jim̱ ñøcxy Galileanaaxooty.
23291  MAT 4:13  Mänitä Jesús jim̱ ñaxøøyy maa jaꞌa Nazaretcajptän, pero cab jim̱ miähmøøyy. Mänit jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Capernaum. Jím̱äts jeꞌe Galileamejypiaꞌa maa jaꞌa Zabulón yhap yhoc‑hajxy chänaꞌayän. Jim̱ä Neftalí jaꞌa yhap yhoc‑hajxy chänaabiä.
23292  MAT 4:14  Coo Jaꞌa Jesús jim̱ chänaadiaacpøjcy Capernaum, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Isaías hänajty jecy tøø quiujaayän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä:
23304  MAT 5:1  Coo jaꞌa Jesús jaꞌa majiäyaꞌay yhijxy, mänit ñøcxy tuṉguhduum. Mänit yhøxtaacy naax̱wiin. Mänit ñämejtsä jaꞌa jiamiøødhajxy.
23317  MAT 5:14  ’Jaꞌa cajpt, jaꞌa tuṉguhduum hijpä, caj mänaa yhijxtägoyyii. Y coo jaꞌa cera hajxy ñoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ ñähjujpety cachpaꞌc. Caj pues. Jiiby hajxy jaduhṉ piädaꞌagy cøxp maa jaꞌa ceratoyøhñdiän, nebiä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä quiudøøꞌxǿøjät jiiby tøgooty. Jaduhṉ mäwíinäts mijts, hoy hajxy mwädítät nebiä jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíxät coo hajxy hänajty hoy mwädity. Mänitä jäyaꞌayhajxy wyiingudsähgǿꞌøwät jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootyp.
23320  MAT 5:17  ’Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa Diosmoonsähajxy yajwáꞌxäbä, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajcuhdägoyyaꞌañ. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nyajcuhdägoyyaꞌañ.
23323  MAT 5:20  Míjtshøch jaduhṉ nnämaaby, cabä ley‑yajnähixøøbiädøjc‑hajxy hoy wiädity ni jaꞌa fariseodøjc‑hajxy. Coo mijts maas hoy mwädítät, mänit hajxy jim̱ mnǿcxät cøxp maa jaꞌa Diosän. Pø cab hajxy hoy mwäditaꞌañ, cab hajxy jim̱ mnǿcxät.
23324  MAT 5:21  ’Tøø hajxy mmädoyhaty nebiä mhap mdeedyhajxy hijty jecy miänaꞌañän:Caꞌa hajxy mjäyaꞌay‑yaghoꞌogy coo jaꞌa cuduuṉg hajxy xyajcumädów̱ät.”
23328  MAT 5:25  Coo pøṉ hänajty mänaa xñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa cuduuṉgän, jayøjp myajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä. Coo jim̱ mgaꞌa yajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä, mänit hajxy xyajmédsät cuduuṉgwiinduum. Mänitä cuduuṉg xyajcøꞌødägǿꞌøwät jaꞌa policíahajxy. Mänit hajxy xchúmät.
23329  MAT 5:26  Jiiby jaduhṉ mmähmǿꞌøwät pujxtøgooty. Cab jaduhṉ mdsoj pädsǿm̱ät. Mänit jaduhṉ mbädsǿm̱ät coo hänajty pedyii tøø mniyhøxjuubiädsøm̱yii. Tøyhajt jaduhṉ.
23332  MAT 5:29  Coo tii hoyhadsojnä mhíxät, cab jim̱ mmøjhéeꞌpnät ni mgaꞌa nähdónät. Jaduhṉ mnibiädaꞌagǿøjät nebiä wiindspän nebiä cøꞌøducpän. caj, jiiby hajxy mgaꞌawaꞌañ haxøøgtuum.
23334  MAT 5:31  ’Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä:Coo pøṉ jaꞌa tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, mänitä hagujpøjnocy quiǿøꞌtsnät.”
23337  MAT 5:34  Pero høøc̈h mijts nnämaaby coo hajxy tii mgaꞌa yajwiinwaaṉǿꞌøwät näꞌä nägoobä. Coo hajxy hänajty tii myajwiinwaaṉøꞌøwaꞌañ, cabä tsajpootypä hajxy mgapxpáadät, ni jaꞌa naax̱wiimbä, ni jaꞌa Jerusalén, ni jaꞌa mgopc‑hajxy. Hix̱, paadiä tsajpootypä hajxy mgaꞌa capxpáadät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios jim̱ yhäñaꞌay. Møød hädaa yaabä naax̱wiin hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios yajtänaabiety. Møødä Jerusalén hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jeꞌe Dyioscajptä. Møødä mhamdsoo copc hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa mguhwaay hajxy hoy mgaꞌa yajpóꞌowät, ni hajxy hoy mgaꞌa yagjiṉ̃ǿꞌøwät.
23340  MAT 5:37  Jaduhyyä hajxy mmänáꞌanät pø tøyhajt, pø caj. Coo hajxy waam̱b mjaac mänáꞌanät, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xyajmänaam̱b.
23341  MAT 5:38  ’Tøø hajxy hijty mmädoyhaty nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaꞌañ:Coo pøṉ cøx̱ypänejpiä xñäꞌä túnät, myaghawiimbídäp jaduhṉ.”
23343  MAT 5:40  Coo pøṉ mänaa xñäxøꞌøwǿꞌøwät, coo jaꞌa mgamiixy hänajty xpiøgaaṉä, myégäp jaduhṉ møødä mnähgäjéṉ.
23344  MAT 5:41  Coo pøṉ hänajty tii xyajtsøm̱nøcxaꞌañ tuꞌkilómetro hadsip, mejtskilómetro mnäꞌägä tsøm̱nǿcxät.
23345  MAT 5:42  Coo pøṉ hänajty tii xmiäyujwaꞌanaꞌañ, mmóꞌowäp jaduhṉ. Tsipcøxp jaduhṉ hotyiijä mmóꞌowät.
23349  MAT 5:46  Cab hajxy tii mbáadät näꞌä tägøꞌøbä coo jaꞌa mmäguꞌughajpähajtiä mmøødnijiootpaadǿøjät. Høxtä jaꞌa yajnähjuudiuutpädøjc‑hajxy nic̈hojc nibiaꞌhäyóow̱äp. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, mänitä Dios hajxy xyhuunghádät.
23350  MAT 5:47  Cab jaduhṉ ñejpiä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä hajxy mmøødnijiootpaadyii. Hopiøṉä ñijiootpaadyii, hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa ja mäbøcy. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, hoy hajxy mgudiuṉ̃.
23352  MAT 6:1  ’Näjeꞌe jaꞌa jäyaꞌayhajxy jia wiꞌi yajcumayaꞌañ, paady hajxy jaduhṉ ñibiädaꞌagyii nebiä hojiäyaꞌayän. Pero cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy jaduhṉ yajcumáyät. Cab hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät. Coo hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät, cabä Dios hajxy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ tsajpootypä.
23364  MAT 6:13  Caꞌa højts xyajcädieey; pero pädáacäc højts hodiuum neby højts jaduhṉ ngaꞌa cädiéeyät. Miic̈h hanehm̱b; miic̈h jaꞌa mäjaa mmøød; miic̈h møj jaanc̈h homiänaajä. Amén.
23365  MAT 6:14  Coo mijts jaduhṉ mmäméeꞌxät jaꞌa hajxy tøø xñägädieeyǿꞌøyäbä, mänitä Dios hajxy jaduhṉ xmiéeꞌxpät, jaꞌa nDeedyhájtäm jaꞌa jim̱ tsänaabiä tsajpootyp.
23368  MAT 6:17  Pero mijts, cab hajxy jaduhṉ mnibiädaꞌagǿøjät nebiä jootmayhajpän. Coo hajxy hänajty mhayuuhadaꞌañ, yajxóṉ hajxy mniyhonǿøjät mniwyiimbujǿøjät.
23370  MAT 6:19  Cabä mjoot hajxy yaa mbädáꞌagät tijaty yaabä naax̱wiin. Haagä maꞌadaam̱b jaduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin. Y jaanc̈h tehm̱ wiädijp jaꞌa meeꞌtspähajxy.
23375  MAT 6:24  Cabä wiindsǿṉ hoy metsc mmøødtúnät. Mxøøghadaam̱by tuꞌug; jatuꞌugpä jaduhṉ mdsogaam̱by. Hoy jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ mgudiunaaṉä. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo jaꞌa mjoot mbädáꞌagät maa jaꞌa xädøꞌøñän, cabä Dios jaduhṉ hoy mwiingudsähgǿꞌøwät.
23379  MAT 6:28  Cabä wit hajxy mnädaj mnämáyät. Høxtahm̱dsä pøjy hujts, cab tii tiuṉ̃.
23382  MAT 6:31  Caꞌads hajxy mdajy mmay; caꞌa hajxy mwiꞌi miänaꞌañ: “Tii ngáayyämb, tii nhúucämb, tii mwithájtämb.”
23385  MAT 6:34  Caꞌa hajxy mwiꞌi tiajy mwiꞌi miay jaꞌa jaboomgøxpä; ween hamdsoo yhuuc habaady. Mädøyyä jaꞌa tsaac̈hpä hajxy xpiaadaꞌañ jaꞌa jädaꞌagøxpä.
23386  MAT 7:1  Cabä wiinghänaꞌc hajxy mnähójät, coo jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ xñäꞌä yajcumädów̱ät.
23388  MAT 7:3  Coo jaꞌa mmäguꞌughajpä weeṉ̃tiä quiädiéeyät, y coo miic̈h hänajty maas hanax̱iä tøø mgädieey, cab jaduhṉ yhawiinmatsä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä waam̱b mnämáꞌawät.
23391  MAT 7:6  Cabä jäyaꞌay hajxy hadsip mnämáꞌawät coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy miäbǿgät. Pø cab hajxy jaduhṉ miädow̱aꞌañ, caꞌa hajxy hadsijpc mduṉ̃, coo hajxy jaduhṉ ñäꞌä jootmáꞌadät.
23392  MAT 7:7  Coo jaꞌa Dios hajxy tii mmäyujwáꞌanät, mänit hajxy jaduhṉ xmióꞌowät; coo hajxy mmänuuꞌxtáꞌagät, mänit hajxy jaduhṉ xpiuhbédät.
23394  MAT 7:9  Coo jaꞌa mhuung jaꞌa tsajcaagy xmiäyujwaꞌañ, jeꞌeds jaduhṉ mmooby, túhm̱äts. Cabä tsaa mmoꞌoy.
23395  MAT 7:10  Y coo hacx jaduhṉ xmiäyujwaꞌañ, jeꞌeds jaduhṉ mmooby, túhm̱äts. Cabä tsahṉ̃dy mmoꞌoy.
23407  MAT 7:22  Coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañ, mänítøch hajxy nämay xjia nämaꞌawaꞌañ: “Wiindsǿṉ, tøø højts jaꞌa Diosmädiaꞌagy nyajwaꞌxy jaꞌa miic̈h mmäjaagøxpä; tøø højts jaꞌa møjcuꞌu ngøx̱y yajpäyøꞌøgy jaꞌa miic̈h mmäjaagøxpä; tøø højts jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä may nyajcähxøꞌøgy jaꞌa miic̈h mmäjaagøxpä.”
23408  MAT 7:23  Mänítøch hajxy nnämaꞌawaꞌañ:Cábøch mijts mänaa tøø nhix̱yhaty. Juaꞌads hajxy jim̱; haxøøg jaꞌa mwiinmahñdyhajxy jaduhṉ.”
23417  MAT 8:3  Mänitä Jesús jaꞌa mähdiøjc ñähdooṉ̃. Mänit ñämaayy:Chójpiøch jaꞌa njoot jaduhṉ; tøø jaduhṉ mnähwaꞌac̈h mguhwaꞌac̈h. Mänitiä jaꞌa mähdiøjc jiaanc̈h nähwaach jiaanc̈h cuhwaach.
23419  MAT 8:5  Mänitä Jesús miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Capernaum. Coo quiajptägøøyy, mänit jaꞌa Jesús jaꞌa soldadowiindsǿṉ ñämejch.
23423  MAT 8:9  Hanéꞌemyhøch nhity; jím̱høch nwiindsøṉbä, y jím̱høch nsoldado. Cooc̈hä nsoldado tuꞌug nnämáꞌawät coo homiaajä ñǿcxät, nǿcxäp jaduhṉ; y cooc̈h nnämáꞌawät coo myínät, mínäp jaduhṉ. Y cooc̈hä nmoonsä waam̱b nnämáꞌawät, quiudiúnäp jaduhṉ.
23424  MAT 8:10  Mänitä Jesús jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy. Mänit ñämaayy jaꞌa hajxy hänajty pawädijpä:Cábøc̈hä nmägunaax̱hajxy jaduhṉ miäbøcy neby yøꞌø craa miäbøquiän, y jäguem̱ yøꞌø chooñ. Tøyhajt jaduhṉ.
23425  MAT 8:11  Coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa hänajty yajcähxøꞌøgaꞌañ, mänit hajxy hänajty nämay miedsaꞌañ, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä. Wiinduhm̱yhagajpt hajxy hänajty choonaꞌañ. Mänit hajxy hänajty miøødhidaꞌañíijäm jaꞌa Abraham møødä Isaac møødä Jacob.
23430  MAT 8:16  Coo quioodsøøyy, mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy may yajmejtsä maa jaꞌa Jesúsän. Tøø hajxy hänajty näjeꞌe miac̈hii jaꞌa møjcúꞌujäm. Mänitä Jesús quiapxy. Manityä hajxy yhøxmajtsä jaꞌa møjcúꞌujäm. Jaduhṉä paꞌamjäyaꞌayhajxy quiøx̱y yajmøcpøjcä; jaꞌa Jesús jaduhṉ yajmøcpøjc.
23432  MAT 8:18  Coo jaꞌa Jesús yhijxy coo hänajty cujc tøø piädaꞌagyii jaꞌa majiäyaꞌay, mänit miänaaṉ̃ coo hajxy ñáxät mejyhawiimb møødä jiamiøødhajxy.
23433  MAT 8:19  Cajnä hajxy hänajty tiuꞌubøcyñä, mänitä Jesús jäyaꞌay tuꞌug ñämejtsä. Yajnähixøøby hänajty jeꞌebä maa jaꞌa tsajtøjcän. Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Wiindsǿṉ, miṉ nhuuc jamiøødhaty. Homiaajä mnǿcxät, quipxy nbawädítät.
23436  MAT 8:22  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Ween jaꞌa mjujy jaꞌa mmäguꞌughajxy yajnaax̱tägøꞌøy. Cábøch jaꞌa nmädiaꞌagy hajxy xpianøcxaaṉä. Pero miic̈h, ween quipxy nwädíjtäm.
23439  MAT 8:25  Mänit hoy yuxyíijäm jaꞌa miäguꞌughajpä tuꞌug. Mänit ñämaayyä: ―Wiindsǿṉ, højts yajnähwáatsäc. Cham̱ højts nnøøhoꞌogøꞌøwaꞌañ.
23440  MAT 8:26  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Tii hajxy coo mwiꞌi chähgøꞌøy. Cábøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ xñäꞌä mäbøjcä, paady hajxy mdsähgøꞌøy. Mänit piädøꞌcy. Mänitä poj jiøjcunämaꞌawøøyy møødä mejy coo quiaꞌa míiṉnät. Mänit jaduhṉ yuungøøyy. Caj ñäꞌägädä pojnä.
23443  MAT 8:29  Mänitä Jesús tiägøøyy wiinguyaaxǿøyyäbä: ―Jesús, tii højts xwiaꞌanaꞌañ, miic̈h Dioshuung. Cajnä yhabaady coo højts xyajcumädów̱ät. Jaꞌa møjcuꞌuhajxy jaduhṉ mänaaṉ, caꞌa jiäyaꞌayä.
23446  MAT 8:32  Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Nøcx hajxy jiiby tägøꞌøw. Mänitä møjcuꞌuhajxy ñähwaach jaꞌa jäyaꞌay nämetspä. Mänitä hädsøm̱ hajxy ñämejch. Cøjx jaꞌa hädsøm̱hajxy wyiinmänacpäyøꞌøgy. Cøjx hajxy quiuhcahnax̱y naaxøjpcøxp. Mejjiooty hajxy hoy quiugaꞌawøꞌøy. Cøjx hajxy jiiby yhoꞌogy mejjiooty.
23447  MAT 8:33  Mänitä hädsøm̱güeendähajpähajxy chähgøꞌøbäyøꞌcy. Coo hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa cajptän, mänit hajxy miädiaacy nebiaty hajxy hänajty tøø yhix̱y, coo jaꞌa møjcuꞌuhajxy hänajty tøø ñähwaꞌac̈h jaꞌa jäyaꞌay nämetspä.
23448  MAT 8:34  Cøjx jaꞌa cuꞌughajxy ñøcxy päyøꞌøguiä maa jaꞌa Jesúsän. Coo jaꞌa Jesús hajxy piaaty, mänit hajxy miänuuꞌxtaacy coo jaꞌa Jesús jim̱ chóonät maa jaꞌa ñaax̱hajxiän.
23450  MAT 9:2  Mänitä tecymiucypiä tuꞌug quiøømiejtsä tsaajiooty maa jaꞌa Jesúsän. Jaꞌa mähdiøjc jaꞌa miäguꞌughajpähajxy jaduhṉ cøømiejtsä. Coo jaꞌa Jesús yhijxy coo hajxy hänajty miäbøcy, mänitä Jesús jaꞌa mähdiøjc ñämaayy: ―Huung, jootcugøꞌøw; tøø jaꞌa mbojpä mgädieey xñähwaꞌac̈h.
23451  MAT 9:3  Jim̱ä ley‑yajnähixøøbiädøjc hänajty näjeꞌe tiänaꞌay jaꞌa Jesús ñähmøjc. Coo hajxy jaduhṉ miädooyy nebiä Jesús miänaaṉ̃än, mänit hajxy näjeꞌe quiopcooty tiägøøyy mädiaacpä: Capxtägooby hädaa craa jaduhṉ maa jaꞌa Dioscøxpän.”
23456  MAT 9:8  Coo jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ yhijxy coo jaꞌa tecymiucypiä tøø yhoyøꞌøy, mänit hajxy chähgøøbiøjcy. Mänitä Dios hajxy wyiingudsähgøøyy, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesús jaꞌa mäjaa hänajty tøø mioꞌoyii, jaꞌa Diosquex̱ypä. Cab hajxy hänajty ñajuøꞌøy pø Dioshuung hänajty jeꞌe, jaꞌa Jesús.
23460  MAT 9:12  Miädoow̱ jaꞌa Jesús jaduhṉ. Mänit miänaaṉ̃: ―Pøṉ jaduhṉc, caj yajtsooyøꞌøy; pøṉ jaduhṉ paꞌammøød, jeꞌeds jaduhṉ yajtsooyøøby. Jaduhṉ mäwíinøch høøc̈h nebiä mädsooyøøbiän. Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech, nébiøch jaꞌa cubojpä cugädieeybähajxy nnämáꞌawät coo jaꞌa yhaxøøgwiinmahñdy hajxy ween ñajtshixøꞌøy. Jaꞌa hojiäyaꞌayhajxy, cábøch hajxy jeꞌe waam̱b nnämaꞌawaꞌañ.cx hajxy habøc tii jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ ñänøøm̱by:Chójpiøch jaꞌa njoot jaduhṉ coo hojioot hajxy mmøødhádät; cábøch jaduhṉ nmänaaṉnä coo animal hajxy myóxät maa jaꞌa høøc̈hcøxpän.”
23463  MAT 9:15  Mänitä Jesús yhadsooyy:Coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy mänaa piøcy yhuꞌugy, cabä woyba wichpä hajxy jiøꞌøy xiuuc̈h. Xooṉdaacp hajxy jaduhṉ, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa jamiøꞌød jyiijä. Jaduhṉ mäwíinøch høøc̈h nebiä jamiøꞌødän. Páadyhøch nmäguꞌughajpähajxy jaguiay quiaꞌa hity. Habaadaam̱b jaduhṉ cooc̈h yaa ndsoonaaṉnä; mänit hajxy mäbøcypiä jaguiay yhidaꞌañ.
23464  MAT 9:16  Cab jaduhṉ pøṉ tucwit yhagøyøꞌøy jem̱ywyithaam. Múgäp jaꞌa jem̱ywyit jaduhṉ y maas hanax̱iä jaꞌa tucwit jaduhṉ quiǿødsät.
23465  MAT 9:17  Jaanä jaduhṉduhm̱bä, cabä pøṉ jem̱yvyino quiudemøꞌøy tucwajhacxujiooty. Cǿødsäp jaꞌa wajhacxuy jaduhṉ y høxyógäp jaꞌa vino jaduhṉ. Haagä tägóyyäp jaꞌa wajhacxuy jaduhṉ møødä vino. Pero jiibiä jem̱yvyino hajxy quiudemøꞌøy maa jaꞌa wajhacxuy jem̱ybiän. Jaduhṉ ni mädyii quiaꞌa tägóyyät.
23466  MAT 9:18  Cajnä jaꞌa Jesús hänajty miädiaacpädøꞌøy, mänitä tsajtøjcwiindsǿṉ tuꞌug miejch. Mänitä Jesús wyiingoꞌnaaguiädaacä. Mänit ñämaayyä: ―Naam̱hóꞌogyhøc̈hä nhuung jaꞌa toꞌoxypä. Coo miic̈h cxy mnähdoṉ̃, mänit jiujypiøjtägátsät.
23468  MAT 9:20  Jim̱ä tajjäyaꞌay hänajty tuꞌug høx̱haam pianøcxy. Paꞌammøød hänajty jeꞌe. Majmetscjumøjt jaꞌa ñøꞌty hänajty tøø wyiꞌi xieeꞌxy, weenjaty weenjaty. Jaduhṉä tajjäyaꞌay hänajty miädiaꞌagy quiopcooty: “Nägóoyyøch jaꞌa wyitpaꞌa nnähdóoṉät, mänítøch nmøcpǿgät.” Coo jaꞌa Jesús jaꞌa tajjäyaꞌay jiäguyohdiägǿøyyä, mänitä wyitpaꞌa ñähdóoṉäxä.
23472  MAT 9:24  Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Pädsøm̱ hajxy jiiby. Cab yøꞌø tøø yhoꞌogy, näꞌä maab yøꞌøduhṉ. Mänitä Jesús ñäxiicä.
23473  MAT 9:25  Cøjx hajxy jaduhṉ piädsøm̱y. Mänitä Jesús tiøjtägøøyy. Mänitä toꞌoxyhänaꞌc quiøꞌømajch. Mänitä toꞌoxyhänaꞌc yhäñaayyøꞌcy.