Wildebeest analysis examples for:   mir-mirNT   N    February 11, 2023 at 19:07    Script wb_pprint_html.py   by Ulf Hermjakob

23217  MAT 1:4  Jaꞌa Aram yhuung, Aminadab jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Aminadab yhuung, Naasón jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Naasón yhuung, Salmón jeꞌe xiøhajty.
23230  MAT 1:17  Nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedynajty miøødä, møødä Abraham møødä David. Y jaac nämajmacts jaꞌa yhap jaꞌa tieedynajty miøødä, møødä Salomón møødä Jeconías. nitä judíoshajxy yajnøcxä Babilonia‑naaxooty. Y jaac nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedynajty miøødä, møødä Salatiel møødä José.nitä Cristo myiiṉ̃guiahy.
23246  MAT 2:8  Coo jaꞌa Herodes tøyhajt miooyyä,nitä miänáaṉgumbä: Nøcx jaꞌa pigänaꞌc hajxy jim̱ yajtøw̱ Belén. Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ yajtǿwät. Coo mbáadät,nítøch hajxy miṉ xyhawaaṉä, nébiøch jim̱ nøcxy nwiingudsähgøøbiä.
23251  MAT 2:13  Coo jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxynajty tøø wyiimbijnä, nitä José jaꞌa Diosmoontuꞌug wyiinhijxy cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä.nitä José ñämaayyä: ―José, pädøꞌøg. Nøcx hajxy jim̱ Egiptonaaxooty møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä nhawáaṉämät coo hajxy mwiimbídät. Paady hajxy mbäyǿꞌøgät neby yøꞌø mhuung xquiaꞌa yaghóꞌcät. Jaꞌa Herodes, xyhøxtaꞌawáaṉäp yøꞌø mhuung jaduhṉ; xyajyaghoꞌogáaṉäp jaduhṉ.
23253  MAT 2:15  Jim̱ hajxynajty miähmøꞌøwaꞌañ Egipto. Høxtä jaꞌa Herodes hóꞌogäp,nit hajxynajty wyiimbijtägatsaꞌañ. Jequiän jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpänajty tuꞌug tøø quiujaay nebiä Dios miänaaṉ̃än: Nhøxyaax̱pädsøm̱áam̱biøch jaꞌa nhuung jiiby Egiptonaaxooty.” Y coo jaꞌa Joséhajxy jim̱ jiaanc̈h nøcxy Egipto, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ.
23258  MAT 2:20  ―Pädøꞌøg, wiimbit hajxy møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Nøcx hajxy Israelnaaxooty. Tøø jäyaꞌayhajxy yhoꞌnä, jaꞌa mhuung hajxy hijty xyaghoꞌogáaṉäbä.
23261  MAT 2:23  Coo hajxy jim̱ miejch Galileanaaxooty, nit hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Nazaret. Coo hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ maa jaduhṉ myiṉ̃än cujaay coo jaꞌa Jesúsnajty ñämaꞌawaꞌañii coo jim̱ chooñ Nazaret. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jaduhṉ jecy cujahy.
23263  MAT 3:2  nitä Juan tiägøøyy mädiaacpä.nit miänaaṉ̃: Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy; habaadáaṉnäp jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23264  MAT 3:3  Jaꞌa Isaías, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä, jeꞌenajty jaduhṉ jecy tøø quiujaay: Jim̱ä jäyaꞌay tuꞌug yaax̱wädity pactuum:Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy, nebiä mwiindsǿṉ hajxy hoy mjøbhíxät; hoy hajxy jaduhṉ mwiingudsähgǿꞌøwät.” Jaꞌa Juan jaduhṉ nänøøm̱ä.
23266  MAT 3:5  Majiäyaꞌay jaꞌa Juan najty ñämec̈hii. Jerusalén hajxynajty näjeꞌe chooñ. Näjeꞌe hajxynajty chohm̱bä Judeanaaxooty møødä Jordánmøjnøøbaha. Yhamädoow̱hidáaṉäp jaꞌa Juan miädiaꞌagy hajxynajty.
23274  MAT 3:13  nitä Jesús miejch maa jaꞌa Juan najty miäyajnäbetiän jim̱ maa jaꞌa Jordánmøjnøøjän. Galilea jaꞌa Jesúsnajty tøø chooñ. Näbetaam̱b najty jeꞌebä.
23278  MAT 3:17  nitä Dios jim̱ quiapxy tsajpootyp: ―Høøc̈h nHuung yøꞌø. Njaanc̈h tehm̱ chójpiøch jaduhṉ. Jaanc̈h tehm̱ jiootcújc‑høch nnijiäwøꞌøyii jaꞌa nHuungcǿxpøch.
23280  MAT 4:2  Juxychäguiꞌxxøø jaꞌa Jesúsnajty jim̱ tøø yhity jaguiay. Ni xøøm ni coodsnajty tøø quiaꞌa cay.nit yähoꞌpøjcä.
23291  MAT 4:13  nitä Jesús jim̱ ñaxøøyy maa jaꞌa Nazaretcajptän, pero cab jim̱ miähmøøyy.nit jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Capernaum. Jím̱äts jeꞌe Galileamejypiaꞌa maa jaꞌa Zabulón yhap yhoc‑hajxy chänaꞌayän. Jim̱ä Neftalí jaꞌa yhap yhoc‑hajxy chänaabiä.
23293  MAT 4:15  Jaꞌa naax̱ maa jaꞌa Zabulón yhap yhoc‑hajxy chänaꞌayän, maa jaꞌa Neftalí yhap yhoc‑hajxy chänaabiän, jim̱ä tuꞌu ñaxøꞌøy mejypiaꞌa, jim̱ Galilea, jim̱ maa jaꞌa caꞌa judíoshajxy chänaꞌayän.
23295  MAT 4:17  nitä Jesús tiägøøyy yajwiingapxøøbiä jaꞌa Diosmädiaꞌagy.nit miänaaṉ̃: Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy. Habaadáaṉnäp jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23297  MAT 4:19  nitä Simónhajxy ñämaayyä jaꞌa Jesúsäm: ―Jam̱ hajxy wädíjtäm. Jueꞌe mijts mduuṉghajpy, hacxmats; wiingtuuṉg mijts nmoꞌowaam̱by. Nyajnähixøꞌøwaam̱by mijts nebiä jäyaꞌay hajxy myajwiingapxǿꞌøwät jaꞌa Diosmädiaꞌagy.
23303  MAT 4:25  nitä Jesús piaduꞌubøjcä jaꞌa majiäyaꞌay. Jim̱ Galilea hajxynajty näjeꞌe chooñ. Näjeꞌe hajxynajty chooñ maa jaꞌa majc‑hagajptän, näjeꞌe Jerusalén, møødä Judea møødä Jordánmøjnøøꞌawiimb.
23352  MAT 6:1  Näjeꞌe jaꞌa jäyaꞌayhajxy jia wiꞌi yajcumayaꞌañ, paady hajxy jaduhṉ ñibiädaꞌagyii nebiä hojiäyaꞌayän. Pero cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy jaduhṉ yajcumáyät. Cab hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät. Coo hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät, cabä Dios hajxy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ tsajpootypä.
23354  MAT 6:3  Pero mijts, coo jaꞌa häyoobäyaꞌay xädøꞌøñ hajxynajty tøø mmoꞌoy, cab hajxy waam̱b mmänáꞌanät. Ni pøṉ hajxy mgaꞌa hawáaṉät, ni jaꞌa mmäguꞌughajpähajxy.
23356  MAT 6:5  ’Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌebä, naꞌa jaꞌa Dios hajxy nax̱y piaꞌyaꞌaxy jiiby tsajtøgooty møød jim̱ maa jaꞌa tuꞌuxeṉ̃än. Pero cabä Dios hajxy tuꞌjoot piaꞌyaꞌaxy. Näꞌä yajcumayaam̱b hajxy jaduhṉ maa jaꞌa cuꞌugän. Pero cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumayaꞌañíijäm. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts, hameeꞌch jaꞌa Dios hajxy mbaꞌyáꞌaxät. Xyhíxäp xmiädów̱äp hajxy jeꞌeduhṉ;nit hajxy xyhuunghádät.
23378  MAT 6:27  Ni pøṉ jaduhṉ hamdsoo quiaꞌa yajnijiugyhadǿøjät.
23400  MAT 7:15  ’Mnigwieendähadǿøjäp hajxy maa jaꞌa jäyaꞌayhajxy tyijy Diosquex̱ypän. Näꞌä høhṉdaacp hajxy jaduhṉ. Jaduhṉ hajxy ñibiädaꞌagyii nebiä mäbøjpän, pero cab hajxy tiehm̱ miäbøcy; jaanc̈h tehm̱ quiaꞌawiindøy hajxy jaduhṉ.
23406  MAT 7:21  Nämáyhøch jaꞌa jäyaꞌayhajxy xjia nämaꞌay: “Wiindsǿṉ.” Pero cab hajxy nägøx̱iä jim̱ tiägøꞌøwaꞌañ Dioswiinduum jim̱ tsajpootyp.njátyhøch jaꞌa nDeedy jaꞌa miädiaꞌagy xquiudiúuṉäp, jeꞌeds jim̱ tägøꞌøwaam̱b.
23418  MAT 8:4  nitä Jesús miänaaṉ̃: ―Huuc mädow̱, caꞌa pøṉ mnäꞌägädä hawaaṉä. Nøcx jim̱ Jerusalén maa jaꞌa teediän. Jim̱ myajcähxǿꞌøgät coo tøø mnähwaꞌac̈h coo tøø mguhwaꞌac̈h. Jim̱ä xädøꞌøñ mguyoxǿꞌøwät nebiä Moisés jecy yhanehm̱iän. Jaduhṉä hijxtahṉd myajcähxǿꞌøgät coo tøø mnähwaꞌac̈h coo tøø mguhwaꞌac̈h.
23421  MAT 8:7  nitä Jesús miänaaṉ̃: Nøcxy nhuuc yaghoyøꞌøy.
23422  MAT 8:8  nitä soldadowiindsǿṉ yhadsooyy: ―Pero Wiindsǿṉ, cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo miic̈h jiiby mdägǿꞌøwät maac̈h ndøgootiän, jeꞌeguiøxpä coo miic̈h mmøjjä mjaanc̈hä. Nägooyyä miic̈h jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nmoonyhoyǿꞌøwät, pues hoyǿꞌøwäp.
23427  MAT 8:13  nitä Jesús jaꞌa soldadowiindsǿṉ ñämaayy:Nøcx maa jaꞌa mdøjcän. Tøø jaduhṉ mmäbøcy, tøø jaꞌa mmoonjaduhṉ yhoyøꞌøy.nitä jaꞌa mioonjiaanc̈h hoyøøyy.
23441  MAT 8:27  nitä miäguꞌughajpähajxy yagjuøøyy.nit hajxy ñiñämaayyä:Nebiädaꞌa jaduhṉ coo miädiaꞌagy miäbǿjcäxä høxtä jaꞌa poj møødä mejy.
23442  MAT 8:28  nitä Jesúshajxy jim̱ miejch mejyhawiimb maa jaꞌa naax̱ najty xiøhatiän Gadara. Jim̱ä cabäsannajty tuꞌug.nitä Jesús jäyaꞌay nämetsc ñämejtsä. Jim̱ hajxynajty tøø chooñ maa jaꞌa cabäsann. Tøø hajxynajty miac̈hii jaꞌa møjcúꞌujäm. Jaanc̈h tehm̱ quiaꞌawiindøy hajxynajty ñibiädaꞌagyii. Ni pøṉ hajxynajty quiaꞌa yajnaxaꞌañ maa jaꞌa tuꞌujän.
23446  MAT 8:32  nitä Jesús miänaaṉ̃: Nøcx hajxy jiiby tägøꞌøw.nitä møjcuꞌuhajxy ñähwaach jaꞌa jäyaꞌay nämetspä. nitä hädsøm̱ hajxy ñämejch. Cøjx jaꞌa hädsøm̱hajxy wyiinnacpäyøꞌøgy. Cøjx hajxy quiuhcahnax̱y naaxøjpcøxp. Mejjiooty hajxy hoy quiugaꞌawøꞌøy. Cøjx hajxy jiiby yhoꞌogy mejjiooty.
23454  MAT 9:6  Nyajcähxøꞌøgáam̱biøch cooc̈hä cuhdujt jaduhṉ nmøødä hädaa yaabä naax̱wiin cooc̈hä pojpä cädieey nyajnähwáꞌadsät, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä.nitä Jesús jaꞌa tecymiucypiä ñämaayy: ―Tänaayyøꞌøg, widsøꞌøg yøꞌø mdsaay, nøcxnä maa jaꞌa mdøjcän.
23460  MAT 9:12  Miädoow̱ jaꞌa Jesús jaduhṉ.nit miänaaṉ̃: ―Pøṉ jaduhṉ møc, caj yajtsooyøꞌøy; pøṉ jaduhṉ paꞌammøød, jeꞌeds jaduhṉ yajtsooyøøby. Jaduhṉ mäwíinøch høøc̈h nebiä mädsooyøøbiän. Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech, nébiøch jaꞌa cubojpä cugädieeybähajxy nnämáꞌawät coo jaꞌa yhaxøøgwiinmahñdy hajxy ween ñajtshixøꞌøy. Jaꞌa hojiäyaꞌayhajxy, cábøch hajxy jeꞌe waam̱b nnämaꞌawaꞌañ. Nøcx hajxy habøc tii jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ ñänøøm̱by: “Chójpiøch jaꞌa njoot jaduhṉ coo hojioot hajxy mmøødhádät; cábøch jaduhṉ nnaaṉnä coo animal hajxy myóxät maa jaꞌa høøc̈hcøxpän.”
23462  MAT 9:14  nitä Jesús ñämejtsä jaꞌa Juan mäyajnäbejpä miäguꞌughajpähajxy.nitä Jesús miäyajtøøw̱ä: ―Tii miic̈h mmäguꞌughajpähajxy jaguiay quiaꞌa näꞌägädä hidaꞌañ. Nax̱y højts jaguiay tuꞌxøøjaty nhity tähoocjaty; jaduhṉ højts jaꞌa Dios nwiingudsähgøꞌøy. Jaanä jaduhṉä fariseoshajxy yhijpä jaguiay.
23466  MAT 9:18  Cajnä jaꞌa Jesúsnajty miädiaacpädøꞌøy,nitä tsajtøjcwiindsǿṉ tuꞌug miejch.nitä Jesús wyiingoꞌnaaguiädaacä. nit ñämaayyä:Naam̱hóꞌogyhøc̈hä nhuung jaꞌa toꞌoxypä. Coo miic̈h nøcxy mnähdoṉ̃, nit jiujypiøjtägátsät.
23468  MAT 9:20  Jim̱ä tajjäyaꞌaynajty tuꞌug høx̱haam pianøcxy. Paꞌammøødnajty jeꞌe. Majmetscjumøjt jaꞌa ñøꞌtynajty tøø wyiꞌi xieeꞌxy, weenjaty weenjaty. Jaduhṉä tajjäyaꞌaynajty miädiaꞌagy quiopcooty:Nägóoyyøch jaꞌa wyitpaꞌa nnähdóoṉät, nítøch nmøcpǿgät.” Coo jaꞌa Jesús jaꞌa tajjäyaꞌay jiäguyohdiägǿøyyä,nitä wyitpaꞌa ñähdóoṉäxä.
23476  MAT 9:28  Coo jaꞌa Jesús tiøjtägøøyy,nitä wiindshajxy miäwiingooṉ̃. nitä Jesús miänaaṉ̃: Nej, mmäbøjpy hajxy jaduhṉä cooc̈hä mäjaa nmøødä coo hajxy nyaghijxǿꞌøgädä. nit hajxy miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, nmäbøjpy højts.
23481  MAT 9:33  nitä Jesús jaꞌa møjcuꞌu jiiby yajpäyøꞌcy.nitiä jaꞌa huum quiapxøꞌcy. Yagjuøøyy jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ.nit hajxy miänaaṉ̃: Ni naa jaduhṉ pøṉ tii quiaꞌa yagjadyii nebiä hädaajän yaa Israelnaaxooty.
23484  MAT 9:36  Ñäxuuꞌchp jaꞌa Jesús jaꞌa majiäyaꞌaynajty. Jaduhṉ mäwíinäts hajxynajty nebiä meegän, jaꞌa cajpä wyiindsǿṉ. Nebiä tägowiädijpän hajxynajty jeꞌe. Nebiä jootmayhajpän hajxynajty jeꞌe.
23494  MAT 10:8  Myajnáxäp hajxy homiädyii paꞌamä møødä haxøøgpaꞌam. Myagjujypiǿgäp jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌay hajxy. Myajpäyǿꞌøgäp jaꞌa møjcuꞌu hajxy. Nnäꞌä móobiøch mijts hädaa cuhdujt; cábøch mijts nyagjuyaꞌañ; jaduhṉ mijtspä, cab hajxy myagjúubiät.
23512  MAT 10:26  ’Cabä cuꞌug hajxy mdsähgǿꞌøwät. Nebiaty hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøy hameeꞌch, cähxøꞌøgaam̱b jaduhṉ.
23531  MAT 11:3  nitä Jesús hajxy miäyajtøøyy:Nej, miic̈h jaꞌa Crístojä, jaꞌa Dios jaduhṉ quiexaam̱biä, tøgä wiinghänaꞌc jeꞌejä.
23532  MAT 11:4  nitä Jesús yhadsooyy:Nøcx jaꞌa Juan hajxy hawaaṉä neby hajxy xii mhix̱ mmädoyy.
23533  MAT 11:5  Nøcx hajxy yajmøødmädiaꞌag coo jaꞌa wiindshajxy tøø yhijxøꞌøgy, coo jaꞌa tecymiaꞌadpähajxy tøø yoꞌoyøꞌøgy, coo jaꞌa haxøøgpaꞌammøødpähajxy tøø ñähwaꞌac̈h, coo jaꞌa cuhnatpähajxy tøø miädoow̱øꞌøgy, coo jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌayhajxy tøø jiujypiøcy, coo jaꞌa häyoobäyaꞌayhajxy tøø yajmøødmädiaꞌagyii jaꞌa Diosmädiaꞌagy.
23538  MAT 11:10  Jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy mädiáacäbä, Juan jeꞌe. Nøm̱ä Dios jecy miänaaṉ̃ coo jaꞌa quiuguex̱ynajty jayøjp quiexaꞌañ maa jaꞌa cuꞌugän, ween yajwiinxiic yajwiingapxøꞌøy coo jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy ñajtshixǿꞌøwät. Høx̱háamhøchnajty ngädaꞌagaꞌañ. Jayøjp jaꞌa Juan jiaanc̈h quejxä; høx̱háamhøch njaanc̈h cädaacy.
23539  MAT 11:11  Ni pøṉ jaduhṉ jädaꞌahaty quiaꞌa mäbaady hädaa yaabä naax̱wiin nebiä Juan mäyajnäbejpä jaꞌa cuhdujt miøødän. Tøyhajt jaduhṉ. Pero cooc̈hnajty tøø nhoꞌnä, cooc̈hnajty tøø nnøcxtägach maac̈h nhuuc tsohm̱bän, njaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøgaam̱b jaꞌa høøc̈hcøxpä, maas mayyä cuhdujt hajxynajty miøødhadaꞌañ quejee jaꞌa Juan miøødä, hoy jaꞌa møjcuhdujt hajxynajty quiaꞌa ja møødä.
23555  MAT 11:27  nitä Jesús miänáaṉgumbä: ―Tøøc̈hä nDeedy jaꞌa tøyhajt xquiøx̱y yajcøꞌødägøꞌøy. Cábøch pøṉ xyhix̱yhaty, høøc̈h jaꞌa Dioshuung. Tøyhajt jaduhṉ. Jagóoyyøc̈h nDeedy xyhix̱iä. Y cábøch jaꞌa nDeedy pøṉ xyhix̱yhajtä. Jagóoyyøc̈h jaduhṉ nhix̱iä, høøc̈h jaꞌa Dioshuung. Nyajnähdíjäbøch njátyhøch nDeedy hix̱yhádäp.
23561  MAT 12:3  nitä Jesús miänaaṉ̃: Nej, cahnä jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mgapxiä. Jim̱ jaduhṉ myiṉ̃ cujaay coo jaꞌa Davidhajxy yähoꞌpøjcä.
23568  MAT 12:10  Jiibiä mähdiøjcnajty tuꞌug; cøꞌødøꞌødsnajty tuꞌnax̱. Jiibiä fariseoshajxynajty näjeꞌe tiänaabiä. nitä Jesús miäyajtøøw̱ä:Nej, hoy jaduhṉ coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌay myajmøcpǿgät jaꞌa pooꞌxxiøøjootiä. Paadiä fariseoshajxy jaduhṉ miänaaṉ̃, yhøxtaaby jaꞌa wiinmahñdy hajxynajty nebiä Jesús hajxy yajtsumǿøjät. Coo jaꞌa Jesús jaꞌa paꞌamjäyaꞌay yajmøcpǿgät jaꞌa pooꞌxxiøøjooty,nitä Jesús hajxynajty yajtsumaꞌañii.
23576  MAT 12:18  Høøc̈hä nmoonhädaa, jaꞌac̈h tøø nwiimbíyyäbä. Ndsójpiøch jaduhṉ. Jootcújc‑høch nnijiäwøꞌøyii yøꞌøgøxpä. Nbädaꞌagáam̱biøch jaꞌa nhEspíritu maa yøꞌøjän. Høøc̈h nguhdujt jaduhṉ xyajwiingapxøꞌøwáaṉäp maa jaꞌa jäyaꞌayhajxy nägøx̱iän.
23581  MAT 12:23  nitä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yagjuøøyy.nit hajxy ñiñämaayyä:Nej, David yhap yhocädaꞌa yøꞌøduhṉä.
23599  MAT 12:41  Coo jaꞌa Jonás jaduhṉ piädsøøm̱y ballenajoodooty, nitä Diosmädiaꞌagy hoy yajwaꞌxy maa jaꞌa cajptnajty xiøhatiän Nínive. Coo hajxy jim̱ miädooyy,nit hajxy miäbøjcy.nitä yhaxøøgwiinmahñdy hajxy ñajtshixøøyy. Y cabä Jonás møjtuuṉg hijty jaduhṉ jiaty møødä. Maas møjtúuṉghøch nmøødä høøc̈h. Pero cábøch nmädiaꞌagy hajxy xmiädow̱aaṉä, jaꞌa jäyaꞌayhajxy jädaꞌahatypä. Coo jaduhṉ yhabáadät coo hajxynajty yajnähdijaꞌañii, nit hajxy ñämaꞌawaꞌañii coo hajxy jaduhṉ piädaꞌagǿøjät haxøøgtuum. Jaꞌa jecyjiäyaꞌayhajxy jaduhṉnaꞌanaam̱b, jaꞌa hajxy hijty jegyhajty tsänaabiä Nínive.
23627  MAT 13:19  Näjeꞌe jaꞌa jäyaꞌayhajxy, coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy miädoy nebiä Dios yhaneꞌemiän, cab hajxy wyiinjuøꞌøy. nitä Diosmädiaꞌagy hajxy piǿjcäxä jaꞌa møjcuꞌugong. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä tøømd quiahyyän tuꞌhaam.
23628  MAT 13:20  Näjeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot yhuuc ja mäbøcy. Pero coo hajxy chaac̈htiuñii jaꞌa Diosmädiaꞌagyquiøxpä,nit hajxy piädsøøm̱nä. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä tøømd quiahyyän tsaanähgøxp. Paquiä jaduhṉ tiøꞌøc̈h jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa tyicts quiaꞌa hity.
23630  MAT 13:22  Näjeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy yhuuc ja mädoy. Pero jiaanc̈h tehm̱ jiahmiejchp hajxy jaduhṉ hädaa yaabä naax̱wiimbä. Jiaanc̈h tehm̱ yhadsojpy jaꞌa xädøꞌøñ hajxy, paadiä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy quiaꞌa panøcxaꞌañ. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä tøømd quiahyyän haptiooty.
23631  MAT 13:23  Näjeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy wyiinjuøꞌøy. Hoy hajxy jaduhṉ pianøcxy hamuumduꞌjoot. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä tøømd quiahyyän hoñaaxooty.
23636  MAT 13:28  nitä wyiindsǿṉ miänaaṉ̃: Nmädsiphøc̈hädaꞌa jaduhṉ tøø jiatcøꞌøy.”nitä mioonmiänaaṉ̃: Nej, nǿcxäp højts yøꞌø cizañahujts nwix̱iä.”
23643  MAT 13:35  Jaduhṉds tiøjiajty nebiä Diosquex̱ypä jecy quiujahyyän: Mäbaadyháamhøch nmädiaꞌagaꞌañ. Nyajcähxøꞌøgáam̱biøch mädyiijatynajty yuꞌuc̈htiuum hijpnaa hädaa yaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän; cahnä quiähxøꞌøgyñä.
23659  MAT 13:51  nitä Jesús miänaaṉ̃: Nej, mwiinjuøøby hajxy jaduhṉä.nit hajxy yhadsooyy: ―Wiindsǿṉ, nwiinjuøøby højts jaduhṉ.
23662  MAT 13:54  nit miejch maa jaꞌa yhamdsoo cajptän. nit tiägøøyy yajnähixøøbiä tsajtøgooty.nitä jäyaꞌayhajxy jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy.nit hajxy miänaaṉ̃: ―Maa yøꞌø wiinmahñdiädaꞌa tøø yhabøcy. Nebiä hoy‑yagjuøøñäjatypä jaduhṉ yajcähxøꞌøgy.
23686  MAT 14:20  Nägøx̱iä hajxy jaduhṉ quiaayy cuꞌuxiä.nitä Jesús miäguꞌughajpä tsajcaagyhaguijc hajxy yajpädøꞌcy majmejtscach.
23687  MAT 14:21  Nämägoox̱mil hajxy quiaayy haagä yaꞌadiøjc. Hawiintoꞌoxiøjc‑hajxy møødä pigänaꞌc‑hajxy.
23710  MAT 15:8  Näꞌä naam̱b hajxy jaduhṉ cooc tyijy hajxy xwyiingudsähgøꞌøy hamuumduꞌjoot.
23716  MAT 15:14  Weends yøꞌø fariseoshajxy yhity. Jaduhṉds hajxy wiädity nebiä haagä wiindspän coo hajxy ñibiawoyii. Nämetsc hajxy nøcxy wioccaꞌay.
23718  MAT 15:16  nitä Jesús miänaaṉ̃: Nej, ni mijts tii mgaꞌa wiinjuøꞌøyñä.
23734  MAT 15:32  nitä Jesús miøjyaax̱y jaꞌa miäguꞌughajpä.nit miänaaṉ̃: Nnäxúuꞌchpøch yøꞌøyaꞌayhajxy. Tägøøgxǿøjøch hajxy tøø xpiawädity, y cabä caayyøøc hajxy miøødä. Cábøch hajxy nguejxwiimbidaꞌañ jaguiay maa tiøjcän coo hajxy maa tiuꞌugädáw̱ät.
23736  MAT 15:34  nitä Jesús miäyajtøøyy jaꞌa miäguꞌughajpähajxy:Naag tsajcaagy hajxy jii mmøødä.nit hajxy yhadsooyy: ―Juxtujc, chaadsä hacxhuung mejtstägøøg.
23740  MAT 15:38  Nämädaax̱mil jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy quiaayy. Pagaayy jaꞌa toꞌoxiøjc‑hajxypä møødä pigänaꞌc‑hajxy. Pero cab jaduhṉ yajnajuøꞌøy nänaagä hajxynajty jeꞌebä.
23751  MAT 16:10  Ni jaduhṉ hajxy mgaꞌa jahmiejtsnä nébiøch jaꞌa juxtujpä tsajcaagy nyajnäwaꞌxøøyyän jaꞌa nämädaax̱milpä jäyaꞌay, y coo hajxy maguiach myajpädǿꞌcumbä.
23755  MAT 16:14  nit hajxy yhadsooyy:Näjeꞌe jaꞌa cuꞌughajxy miänaꞌañ cooc miic̈h mJuan mäyajnäbejpä; näjeꞌe hajxy miänaam̱bä cooc miic̈h mhElíasä; näjeꞌe hajxy miänaam̱bä cooc miich mJeremíasä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä; näjeꞌe hajxy miänaam̱bä cooc miic̈h mDiosquex̱iä.
23760  MAT 16:19  Nmoꞌowáam̱biøch miic̈h cuhdujt cooc̈h miic̈h nmädiaꞌagy xyajwáꞌxät nébiøch jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa nmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ xmiäbǿjcät. Dios jaduhṉ xñajtscapxøꞌøwáaṉäp nebiaty jaꞌa jäyaꞌayhajxy mhanéꞌemät coo hajxy jaduhṉ ween quiudiuṉ̃, coo jaꞌa yhaxøøgwiinmahñdy hajxy ñajtshixǿꞌøwät.
23764  MAT 16:23  nitä Jesús wiaꞌwiimbijty.nitä Pedro yhojjä: ―Juaꞌads jim̱, møjcuꞌu. Náx̱yhøch miic̈h xjiøjcapxøꞌøy. Jaduhṉ miic̈h mwiinmahñdy nebiä jäyaꞌayhajxy wyiinmahñdyhatiän. Caj miic̈h mwiinmahñdy tiuhṉä nebiä Dios wyiinmahñdiän.
23770  MAT 17:1  Cudädujxøø jaꞌa Jesús jaꞌa Pedro wioonøcxy tuṉnähgøxp møødä Jacobo møødä Jacobo yhuch Juan. Nämädaax̱c hajxy jaduhṉ ñøcxy møødä Jesús.
23784  MAT 17:15  ―Wiindsǿṉ, høøc̈h nhuung näxúuꞌtsäc. Mayhooc jaduhṉ tøø quiäday pojmøød. Hanax̱iä jaduhṉ chaac̈hpøcy. Nax̱y jiøøngädaw̱øꞌøy; nax̱y ñøøgädaw̱øꞌøy.
23793  MAT 17:24  nitä Jesúshajxy miejch Capernaum. nitä Pedro miäyajtøøw̱ä jaꞌa yajnähjuudiuutpädøjc: Nej, cabä mwiindsøṉhajxy ñähjuudiuꞌudy maa jaꞌa tsajtǿjcänä.
23796  MAT 17:27  Pero cábøch pøṉ nyagjootmaꞌadaꞌañ. Nøcx mejypiaꞌa. Jiibiä xuhñdy mnøøwobǿꞌøwät. Coo hacx mxúyät,nit myajpädsǿm̱ät. Jiibiä xädøꞌøñ mbaadaꞌañ hacxhaawjooty. Mädøyhadaam̱b jaduhṉ coo nämetsc nyajniñähjuudiúutämät. nítäts nøcxy mnähjuudiuꞌudy.
23817  MAT 18:21  nitä Pedro jaꞌa Jesús ñämaayy: ―Wiindsǿṉ, cooc̈h nmäjøøn cooc̈h nmädøjc jaduhṉ xmiägädiéeyät, naaghóoc‑høch jaduhṉ nmäméeꞌxät. Nej, mädøyyä jaduhṉ cooc̈h juxtujc‑hooc nmäméeꞌxädä.
23819  MAT 18:23  Neby hajxy hoy mwiinjuǿꞌøwät nebiä Dios yhaneꞌemiän. Tsøc yajmäbáatäm nebiä rey tuꞌugän. nitä rey wyiinmahñdyhajty coo jaꞌa mioonsähajxy ñuuꞌxycápxät.
23820  MAT 18:24  Naam̱nä najty ñuuꞌxycapxtsooñ coo jaꞌa mioontuꞌug miejch. Mamyillón najty miänuuꞌxyhadyii.
23834  MAT 19:3  nitä Jesús ñämejtsä jaꞌa fariseoshajxy näjeꞌebä. nitä Jesús hajxy miäyajtøøyy:Nej, hoy jaduhṉ coo jäyaꞌay jaꞌa tioꞌoxiøjc näꞌä nägoobä yhøxmádsädä. Paady hajxy jaduhṉ miänaaṉ̃, jia jøjcapxøꞌøwaaṉ jaꞌa Jesús hajxy jaduhṉ.
23835  MAT 19:4  nitä Jesús yhadsooyy:Nej, cajnä jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mgapxyñä. Jiiby jaduhṉ myiṉ̃ coo jaꞌa Dios jäyaꞌay jecy quiunuuꞌxy yaꞌadioꞌoxy.
23836  MAT 19:5  Paadiä yaꞌadiøjc jaꞌa tiaj jaꞌa tieedy hajxy ñähgueecnä, coo jaꞌa toꞌoxiøjc hajxy wyiingpøjnä. Nämetsc hajxy jaduhṉ ñimiøødtsänaꞌawáaṉänä.
23840  MAT 19:9  Cab jaduhṉ yhoyyä coo wiingtoꞌoxiøjc mwiingpøjtägátsät, näꞌä nägoobä jaꞌa mdoꞌoxiøjcnajty tøø mhøxmach. Ni jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo høxmachtioꞌoxiøjc mwiingpǿgät.
23843  MAT 19:12  Näjeꞌe jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy maꞌad myiṉ̃guiaꞌay; paady hajxy quiaꞌa ñibiøgyii. Näjeꞌe hajxy yajtsucy. Coo jaꞌa Dios hajxy wyiingudsähgøꞌøwaꞌañ, paady hajxy näjeꞌe quiaꞌa nibiøgyii. Pøṉ jaduhṉ meeꞌxtugaam̱b, ween mieeꞌxtucy.
23854  MAT 19:23  nitä Jesús ñämaayy jaꞌa miäguꞌughajpähajxy:Näꞌägä tøyhajt mijts nnämaꞌay, tsip jaduhṉ coo mäyøøhänaꞌc jim̱ ñǿcxät tsajpootyp.
23859  MAT 19:28  nitä Jesús yhadsooyy:Näꞌägä tøyhajt mijts nnämaꞌay, coo jaꞌa xøøwiimbä naax̱wiimbä cøx̱iä jieem̱dägátsät,nítøch jim̱ nøcxy nhøxtaꞌagaꞌañ maa jaꞌa Dios wyiinduumän, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä. Jím̱høch nhaneꞌemaꞌañ. Y mijts, jim̱ hajxy jaduhṉ nøcxy mhøxtaꞌagaam̱bänjátyhøch yaa tøø xpiawädity. Cøduꞌug häñaabiejt hajxy jim̱ mbaadaꞌañ, majmetspä. Jim̱ mijts jaꞌa judíoshajxy mhaneꞌemaꞌañ, jaꞌa majmetsc‑hagajptpä.
23864  MAT 20:3  Møjpetyxiøø jaꞌa cudsaatypcam̱ tiuꞌubǿjcumbä moonsähøxtaabiä. nitä jäyaꞌay jim̱ yhijxy maa halaplaazän. Nämetsc nädägøøghajxy najty jim̱ tiänaꞌay. Cabä tuuṉg hajxynajty miøødä.
23865  MAT 20:4  nit hajxy ñämaayyä: “Jam̱ hajxy cudúṉ maac̈h ndsaatypcam̱än. Näꞌä mädøyyäjuǿøbyhøch jaduhṉ njuyaꞌañ.” nit hajxy ñøcxy cuduum̱bä.
23868  MAT 20:7  nit hajxy miänaaṉ̃: “Cab højts pøṉ waam̱b tøø xñämaꞌay.”nit hajxy ñämaayyä: “Jam̱ hajxy cudúṉ maac̈h nnaaxootiän. Näꞌä mädøyyäjuǿøbyhøch jaduhṉ njuyaꞌañ.”
23875  MAT 20:14  Chaadsä mmäjuhñdy. Nøcxnä. Chójpiøch njoot jaduhṉ cooc̈h yøꞌø craa nmóꞌowät nébiøch miic̈h tøø nmoꞌoyän, yøꞌø craa høx̱haam tøø jiaac tägǿꞌøyäbä.
23876  MAT 20:15  Nej, cábøch jaꞌa cuhdujt jaduhṉ nmøødä cooc̈h nxädøꞌøñ jaduhṉ nyajwáꞌxät nébiøch njoot choquiän. Tøgä paady jaduhṉ mjootmaꞌadiä, cooc̈h hojioot nmøødä.”
23877  MAT 20:16  njaty høx̱haam tägøøby, copc‑hadaam̱b jeꞌe.njaty jawyiin tägøøby, høx̱haamøꞌøwaam̱b jeꞌebä. Nämay hajxy jaduhṉ tøø jia møjyaꞌaxyii, pero näweeṉ̃tiä hajxy tøø wyiimbiyii.
23878  MAT 20:17  nitä Jesúshajxy jim̱ chohṉ̃, ñøcxy hajxy Jerusalén. Nämay jaꞌa cuꞌughajxynajty ñøcxy. Tuꞌhaamnøcxpä jaꞌa Jesúshajxy yohwiaꞌxy møødä miäguꞌughajpädøjc‑hajxy nämajmetspä. nitä Jesús miänaaṉ̃:
23883  MAT 20:22  nitä Jesús jaꞌa nämajmetspä ñämaayy: ―Cab hajxy jaduhṉ mnajuøꞌøy tii hajxy jaduhṉ myujwaam̱by. Nej, hoy hajxy jaduhṉ mjadaꞌañ mhabetaꞌañä nébiøch jaduhṉ njadaꞌañ nhabetaꞌañän. nit hajxy yhadsooyy: ―Hoy pues.
23884  MAT 20:23  nitä Jesús miänaaṉ̃: Näꞌägä tøyhajt jaduhṉ coo mijts jaduhṉ mjadaam̱bä mhabetaam̱bä nébiøch njadaꞌañ nhabetaꞌaṉ̃än. Pero cábøch cuhdujt jaduhṉ nmøødä coo hajxy jim̱ mhøxtáꞌagät maac̈h nwiinduumän, hahooyhaampiä møødä hanajtyhaampiä. njátyhøch jaꞌa nDeedy jaduhṉ tøø yajnähdijy, jeꞌeds jaduhṉ jim̱ høxtaꞌagaam̱b maac̈h nwiinduumän.
23897  MAT 21:2  nitä Jesús jaꞌa miäguꞌughajpä nämetsc ñämaayy:Nøcx hajxy maa yøꞌø cajpt xim̱haampiän. Jim̱ä burrataj hajxy mbaadaꞌañ cuxoch møødä yhuung. Mmäguejǿꞌøwäp hajxy jaduhṉ.nit hajxy yaa mwitsmínät.