23222	MAT 1:9	Jaꞌa Uzías yhuung, Jotam jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Jotam yhuung, Acaz jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Acaz yhuung, Ezequías jeꞌe xiøhajty.
23223	MAT 1:10	Jaꞌa Ezequías yhuung, Manasés jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Manasés yhuung, Amón jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Amón yhuung, Josías jeꞌe xiøhajty.
23226	MAT 1:13	Jaꞌa Zorobabel yhuung, Abiud jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Abiud yhuung, Eliaquim jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Eliaquim yhuung, Azor jeꞌe xiøhajty.
23227	MAT 1:14	Jaꞌa Azor yhuung, Sadoc jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Sadoc yhuung, Aquim jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Aquim yhuung, Eliud jeꞌe xiøhajty.
23229	MAT 1:16	Jaꞌa Jacob yhuung, José jeꞌe xiøhajty. Coo jaꞌa María yhuung hänajty tøø myiṉ̃ tøø quiaꞌay, jaꞌa Jesúshajpä, mänitä José jaꞌa María wyiingpøjcy. Jaꞌa Jesús, Cristo jeꞌe xiøhajty; paady yaa quiejxä hädaa yaabä naax̱wiin maa højtscøxpän.
23231	MAT 1:18	Yaa jaduhṉ myiṉ̃ cujaay nebiä Jesucristo myiiṉ̃guiahyyän. Jaꞌa Jesucristo tiaj, María hänajty jeꞌe xiøhaty. Tøø hänajty tiødiägøꞌøy coo jaꞌa Maríahajxy hänajty piøgaꞌañ møødä José. Pero cajnä hajxy hänajty piøcyñä, mänitä María quiähxøꞌcy coo hänajty yhuungmøødä. Jaꞌa Dioshespírituhaam hänajty tøø yhuungpaady.
23232	MAT 1:19	Jaduhṉ jaꞌa judíoshajxy hänajty quiuhdujthaty, coo jaꞌa toꞌoxiøjc yhuungpáadät jabiøcy, mänit jaduhṉ yhøxmájtsänät. Pero miøød jaꞌa José hojioot hänajty; cabä María hänajty ñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ. Mänitä José wyiinmahñdyhajty coo jaꞌa María yhøxmádsät hameeꞌch, nebiä María jaduhṉ quiaꞌa yajtsähdiúnät.
23234	MAT 1:21	Yaꞌayhänaꞌc jaduhṉ yhuunghadaam̱by, jaꞌa Jesúshajpä. Coo jaꞌa quiuꞌug jaꞌa piojpä quiädieey yajnähwaꞌadsaaṉä, paady jaduhṉ xiøhataꞌañ Jesús.
23235	MAT 1:22	Coo jaꞌa José miaꞌabiädøꞌcy, mänit quiudiuuṉ̃ neby hänajty tøø ñämaꞌayíijäm jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä María wyiingpøjcy. Pero cab hajxy ñimiøødmaaw̱ä høxtä coonä jaꞌa María jaꞌa Jesús yajmiṉ̃ñä. Jaꞌa coobhuung, jeꞌeds jaduhṉ miiṉgahw̱. Jesús jaduhṉ xiøhajty. Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ myiiṉ̃guiahy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jecy quiujahyyän: Huungpaadaam̱b jaꞌa cäxyiihänaꞌc tuꞌug. Yaꞌayhänaꞌc yhuunghadaam̱by. Jueꞌe xiøhataꞌañ, Emanuel. Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by coo jaꞌa Dios hajxy xmiøødhájtäm.
23240	MAT 2:2	Mänit hajxy yajtøøyy: ―Maa jaꞌa judíos guiobiernähajxy, jaꞌa tøø myiṉ̃ tøø quiáꞌayäbä. Jäguem̱ højts jaꞌa miadsaꞌa tøø nnäheebøøyyä, jim̱ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Paady højts yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech neby højts jaduhṉ nwiingudsähgǿꞌøwät.
23242	MAT 2:4	Mänitä Herodes miøjyaax̱y jaꞌa teedywiindsøṉhajxy møødä ley‑yajnahixøøbiähajxy. Mänitä Herodes yajtøøyy: ―Maa jaꞌa Cristo myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ, jaꞌa Dios quiexaam̱biä.
23243	MAT 2:5	Mänit hajxy yhadsooyy: ―Beléncajptóotiäc jaduhṉ myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ yaa Judeanaaxooty. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä jecy cujahy nebiä Dios miänaaṉ̃än:
23244	MAT 2:6	Jaꞌa cajpt jaduhṉ xøhajpä Belén, jim̱ Judeanaaxooty, jim̱ä wiindsǿṉ tuꞌug myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ; jeꞌec̈h jaꞌa nguꞌug xyhaneꞌemáaṉäp, jaꞌa judíoshajxy; paadiä Beléncajpt jaduhṉ yajmäbaadaꞌañii nebiä møjcajptän.
23245	MAT 2:7	Mänitä Herodes miøjyaax̱y hameeꞌch jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxy. Mänitä Herodes yajtøøyy: ―Mäduhnajtä jaꞌa madsaꞌa quiähxøꞌtsohṉ̃.
23247	MAT 2:9	Mänitä madsaꞌahøxtaabiähajxy tiuꞌubøjcy. Jim̱ hajxy ñøcxy Belén nebiä Herodes hänajty tøø miänaꞌañän. Mänitä madsaꞌa hajxy jadähooc yhíjxcumbä, jaꞌa hajxy hänajty tøø yhuug hijxpä jäguem̱ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Mänit hajxy jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacy. Mänitä madsaꞌa hajxy piaduꞌubøjcy. Mänitä madsaꞌa jim̱ tøyyä tiänaaxiøjpy maa jaꞌa pigänaꞌc‑huung hänajty yhitiän naax̱yp. Tøyyä jaꞌa madsaꞌa hänajty quiuhjajnax̱y maa hänajty quioꞌnaꞌayän.
23249	MAT 2:11	Mänitä madsaꞌahøxtaabiähajxy tiøjtägøøyy. Jim̱ä regalo hajxy hänajty miøødä caajäjooty. Mänitä pigänaꞌc‑huung hajxy yhijxy møødä tiaj María. Mänitä pigänaꞌc hajxy wyiinjijcädaacy; wyiingudsähgøøyy hajxy jaduhṉ. Mänitä quiaajä hajxy yaghawaach. Mänitä oro hajxy yajpädsøøm̱y møødä poom møødä mirraperfume. Paꞌagxuuꞌp jeꞌe; tsow̱ ñøcxy. Mänitä pigänaꞌc hajxy jaduhṉ ñäꞌä mooyy.
23250	MAT 2:12	Mänit hajxy wyiimbijnä. Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa quiajpthajxiän. Wiingtuum hajxy ñøcxøøñä; cab hajxy jim̱ ñaxøøñä maa jaꞌa Heródesän. Hix̱, tøø hajxy hänajty yhawáaṉäxä cumaꞌayhaam coo hajxy jim̱ quiaꞌa naxǿøñät.
23251	MAT 2:13	Coo jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxy hänajty tøø wyiimbijnä, mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhijxy cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä: ―José, pädøꞌøg. Nøcx hajxy jim̱ Egiptonaaxooty møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä nhawáaṉämät coo hajxy mwiimbídät. Paady hajxy mbäyǿꞌøgät neby yøꞌø mhuung xquiaꞌa yaghóꞌcät. Jaꞌa Herodes, xyhøxtaꞌawáaṉäp yøꞌø mhuung jaduhṉ; xyajyaghoꞌogáaṉäp jaduhṉ.
23253	MAT 2:15	Jim̱ hajxy hänajty miähmøꞌøwaꞌañ Egipto. Høxtä jaꞌa Herodes hóꞌogäp, mänit hajxy hänajty wyiimbijtägatsaꞌañ. Jequiän jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä hänajty tuꞌug tøø quiujaay nebiä Dios miänaaṉ̃än: “Nhøxyaax̱pädsøm̱áam̱biøch jaꞌa nhuung jiiby Egiptonaaxooty.” Y coo jaꞌa Joséhajxy jim̱ jiaanc̈h nøcxy Egipto, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ.
23254	MAT 2:16	Coo jaꞌa Herodes ñajuøøyy coo hänajty tøø wyiinhøøñii jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc, mänitä Herodes jiootmaꞌty. Mänitä Herodes jaꞌa pigänaꞌc yajyaghoꞌcä nägøx̱iä, pønjaty jaꞌa mejtsjumøjtpä hänajty caꞌa yaghabejpnä, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä Belén møødä Belén mäwiingóṉ. Hix̱, tøø hänajty mejtsjumøjt yhijnä coo jaꞌa madsaꞌa quiähxøꞌtsohṉ̃, jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc‑hajxy hänajty tøø yhíx̱iäbä.
23255	MAT 2:17	Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiøjiájcumbä nebiä Jeremías hänajty jecy tøø quiujaayän: Jim̱ maa xiøhatiän Ramá, jim̱ä Raquel jaꞌa yhuung ñäjøøyy ñaxuuꞌch. Coo jaꞌa yhuung yaghóꞌcäxä, paady quiaꞌa jootcapxmøcpøgaaṉä. Jaꞌa Jeremías, jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwaꞌx.
23260	MAT 2:22	Mänitä José miädoyhajty coo Arquelao hänajty guiobiernähajnä jim̱ Judeanaaxooty maa jaꞌa tieedy Herodes hänajty tøø guiobiernähatiän. Mänitä José chähgøøyy. Cab hänajty jim̱ ñøcxaaṉnä Judeanaaxooty. Wiingtuum hajxy ñøcxy Galileanaaxooty, nebiä José hänajty tøø yhawáaṉäxän cumaꞌayhaam.
23264	MAT 3:3	Jaꞌa Isaías, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä, jeꞌe hänajty jaduhṉ jecy tøø quiujaay: Jim̱ä jäyaꞌay tuꞌug yaax̱wädity pactuum: “Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy, nebiä mwiindsǿṉ hajxy hoy mjøbhíxät; hoy hajxy jaduhṉ mwiingudsähgǿꞌøwät.” Jaꞌa Juan jaduhṉ nänøøm̱ä.
23267	MAT 3:6	Mänitä piojpä quiädieey hajxy ñägapxy. Mänitä hajxy jim̱ yajnäbejtä jaꞌa Juángäm maa jaꞌa Jordánmøjnøøjän.
23268	MAT 3:7	Mänitä Juan yhijxy coo hänajty ñämec̈hii jaꞌa fariseoshajxy nämay møødä saduceoshajxy. Ja wiꞌi ñäbetaam̱b hajxy hänajty jeꞌebä. Jaꞌa fariseoshajxy, hoy hajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ quiudiuṉ̃ jaꞌa Moisés miädiaꞌagy. Jaꞌa saduceoshajxy, wiingä cuhdujt hajxy hänajty miøødä; cab hajxy hänajty miänaꞌañ coo hajxy jiujypiøjtägatsaꞌañ. Mänitä Juan miänaaṉ̃: ―Hay, møjcuꞌu, caj mijts hoguiuhdujt mnäꞌägädä møødä. Paady hajxy mja wiꞌi ñäbetaam̱bä nebiä Dios hajxy jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädów̱ät, túhm̱äts.
23270	MAT 3:9	Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät: “Abrahámhøch hijty nhaphajpy ndeedyhajpy, páadyhøch jaꞌa Dios jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädow̱aꞌañ.” Mänitä Dios jaduhṉ xyajnähwáꞌadsät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty.
23271	MAT 3:10	Pøṉ hoy caꞌa wädijp, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä quepychaajän, jaꞌa caꞌa tøømhajpä. Piuxaam̱by hajxy jeꞌe; mänit hajxy ñoꞌogaꞌañ. Paady hajxy hoy mwädítät nebiä Dios hajxy jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädów̱ät.
23272	MAT 3:11	Tøyhajt mijts nyajnäbety nøøhaam neby hajxy jaduhṉ myajcähxǿꞌøgät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy tøø mnajtshixøꞌøy. Pero xii jäyaꞌay tuꞌug jiaac miṉ̃ høx̱haam; jeꞌeds mäbǿjnäbä jaꞌa Dioshespíritu hajxy xmioꞌowaam̱b. Xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsaam̱b hajxy jaduhṉ. Maas møcä cuhdujt jeꞌe miøødä quejeec̈h høøc̈h. Cábøch cuhdujt nnäꞌägä møødä ni weeṉ̃tiä maa jaayaꞌaguiøxpän.
23273	MAT 3:12	Jaꞌa jäyaꞌayhajxy, coo jaꞌa trigo hajxy hänajty tøø tiex̱y, tøgooty hajxy nøcxy piädaꞌagy. Pero jaꞌa trigohac, naax̱wiin jeꞌe quiaꞌay. Jaduhṉ mäwíinäts jäyaꞌayhajxy quiaꞌawaꞌañ haxøøgtuum, jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy caꞌa najtshixøꞌøwaam̱bä. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jiiby chaac̈hpøgaꞌañ.
23277	MAT 3:16	Mänitä Jesús ñäbejty. Mänit jeꞌe tiøꞌødspädsøøm̱y. Mänitä tsajt yhawaach. Mänitä Jesús jaꞌa Dioshespíritu yhijxy coo hänajty miänacy nebiä palomän, coo hoy yhäñaaguiädaꞌagy jaꞌa Jesús quiuhduum.
23278	MAT 3:17	Mänitä Dios jim̱ quiapxy tsajpootyp: ―Høøc̈h nHuung yøꞌø. Njaanc̈h tehm̱ chójpiøch jaduhṉ. Jaanc̈h tehm̱ jiootcújc‑høch nnijiäwøꞌøyii jaꞌa nHuungcǿxpøch.
23280	MAT 4:2	Juxychäguiꞌxxøø jaꞌa Jesús hänajty jim̱ tøø yhity jaguiay. Ni xøøm ni coods hänajty tøø quiaꞌa cay. Mänit yähoꞌpøjcä.
23281	MAT 4:3	Mänitä Jesús ñämejtsä jaꞌa møjcuꞌugóngäm. Ja wiꞌi yagjatcøꞌøwáaṉäp jaꞌa Jesús hänajty haxøøg. Mänitä møjcuꞌugong miänaaṉ̃: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, nämaꞌaw yøꞌø tsaa coo ween chajcaagyquiojy.
23282	MAT 4:4	Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Caꞌa quiaaguiähajtiä jaꞌa jäyaꞌayhajxy miädsänaaby hädaa yaabä naax̱wiin; møødä Diosmädiaꞌagy hajxy miädsänaꞌay.”
23286	MAT 4:8	Mänitä møjcuꞌugong jaꞌa Jesús wioonǿcxcumbä maa jaꞌa tuṉän, jaꞌa jaanc̈h tehm̱ quiøxpä. Mänitä Jesús yajnähixøøyyä jaꞌa naax̱ jaꞌa cajpt cøx̱iä hädaa yaabä naax̱wiin, coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy miøjjä jiaanc̈hä.
23287	MAT 4:9	Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Høøc̈h njeꞌe yøꞌøduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä jii quiähxøꞌøgy. Cooc̈h miic̈h jijnaꞌa xwyiingudsähgǿꞌøwät, mänítäts yøꞌø ngøx̱y móꞌowät.
23292	MAT 4:14	Coo Jaꞌa Jesús jim̱ chänaadiaacpøjcy Capernaum, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Isaías hänajty jecy tøø quiujaayän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä:
23294	MAT 4:16	Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty haxøøgwädijpä, tøø jaꞌa piojpä quiädieey hajxy yajnähwáatsäxä. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty hagoodstuum caꞌawaam̱bä, nøcxaam̱b hajxy jeꞌe jim̱ tsajpootyp, coo jaꞌa piojpä quiädieey hajxy tøø yajnähwáatsäxäbä.
23302	MAT 4:24	Mänitä mädiaꞌagy jaduhṉ wiädijty jaꞌa Jesúscøxpä jim̱ maa jaduhṉ xiøhatiän Siria. Mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy yajmejtsä maa jaꞌa Jesúsän, pønjaty jaꞌa møjcuꞌu møød, møød pønjaty jaꞌa pojpaꞌam møød. Mänitä Jesús jaꞌa paꞌamjäyaꞌay quiøx̱y yajmøcpøjcy.
23307	MAT 5:4	’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jootmayhajp. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy quiapxmøcpøgaꞌañíijäm.
23309	MAT 5:6	’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jaꞌa jioot tsojp coo hajxy hoy quiudiúnät. Puhbedáaṉäp hajxy jaduhṉ Diósäm.
23317	MAT 5:14	’Jaꞌa cajpt, jaꞌa tuṉguhduum hijpä, caj mänaa yhijxtägoyyii. Y coo jaꞌa cera hajxy ñoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ ñähjujpety cachpaꞌc. Caj pues. Jiiby hajxy jaduhṉ piädaꞌagy cøxp maa jaꞌa ceratoyøhñdiän, nebiä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä quiudøøꞌxǿøjät jiiby tøgooty. Jaduhṉ mäwíinäts mijts, hoy hajxy mwädítät nebiä jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíxät coo hajxy hänajty hoy mwädity. Mänitä jäyaꞌayhajxy wyiingudsähgǿꞌøwät jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootyp.
23320	MAT 5:17	’Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa Diosmoonsähajxy yajwáꞌxäbä, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajcuhdägoyyaꞌañ. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nyajcuhdägoyyaꞌañ.
23321	MAT 5:18	Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, mäduhṉ̃tiä jaꞌa tsajtwiing miähmøꞌøwaꞌañ, mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin miähmøꞌøwaꞌañ, cabä Diosmädiaꞌagy quiuhdägoyyaꞌañ, ni weeṉ̃tiä, ni tuꞌlíiꞌxytiädä, høxtä coonä hänajty tøø quiøx̱y habejnä.
23322	MAT 5:19	Pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc jaduhṉ yajnähixøøby coo hajxy quiudiúum̱bät, jeꞌeds hajxy møj jaanc̈h pädaꞌagáaṉäp coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Pero pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy ni weeṉ̃tiä caꞌa cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc yajnähixøøby coo hajxy quiaꞌa cudiúnät, cab hajxy jeꞌe møj jaanc̈h piädaꞌagaꞌañii coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23325	MAT 5:22	Pero høøc̈h mijts nnämaaby, pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc mäjootmaꞌp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa cuduuṉgän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nähwaam̱bejp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa gobiernän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nämaaby coo jeꞌe quiuhmañøꞌøy, jeꞌeds jiiby caꞌawaam̱b haxøøgtuum, maa jaꞌa jøøn mänaa quiaꞌa piꞌic̈hän.
23334	MAT 5:31	’Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Coo pøṉ jaꞌa tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, mänitä hagujpøjnocy quiǿøꞌtsnät.”
23350	MAT 5:47	Cab jaduhṉ ñejpiä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä hajxy mmøødnijiootpaadyii. Hopiøṉä ñijiootpaadyii, hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa ja mäbøcy. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, hoy hajxy mgudiuṉ̃.
23353	MAT 6:2	Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌebä, coo jaꞌa häyoobäyaꞌay jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty tøø mioꞌoy, mänit hajxy tiägøꞌøy mädiaacpä jiiby tsajtøgooty møød jim̱ tuꞌhaam. Paady hajxy jaduhṉ miädiaꞌagy, yajcumayaam̱b hajxy jaduhṉ maa jaꞌa cuꞌugän. Pero cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumayíijäm, jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty jim̱ tøø yajcumay maa jaꞌa cuꞌugän.
23356	MAT 6:5	’Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌebä, tänaꞌa jaꞌa Dios hajxy nax̱y piaꞌyaꞌaxy jiiby tsajtøgooty møød jim̱ maa jaꞌa tuꞌuxeṉ̃än. Pero cabä Dios hajxy tuꞌjoot piaꞌyaꞌaxy. Näꞌä yajcumayaam̱b hajxy jaduhṉ maa jaꞌa cuꞌugän. Pero cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumayaꞌañíijäm. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts, hameeꞌch jaꞌa Dios hajxy mbaꞌyáꞌaxät. Xyhíxäp xmiädów̱äp hajxy jeꞌeduhṉ; mänit hajxy xyhuunghádät.
23361	MAT 6:10	Ween jaꞌa mmäjaa miṉ yaa myajcähxøꞌøgy hädaa yaabä naax̱wiin. Ween jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa mmädiaꞌagy hajxy yaa xquiudiuuṉä hädaa yaabä naax̱wiin, neby jim̱ xquiudiuuṉän tsajpootyp.
23367	MAT 6:16	’Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌe, coo hajxy hänajty yhayuuhadaꞌañ, jaduhṉ hajxy ñibiädaꞌagyii nebiä jootmayhajpän. Paady hajxy jaduhṉ ñibiädaꞌagyii, jaduhṉ hajxy quiähxøꞌøgaꞌañ jäyaꞌawyiinduum coo hajxy hänajty yhayuuhaty. Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, cab hajxy jaduhṉ tii piaadaꞌañ.
23373	MAT 6:22	’Pø mmøødä howyiinmahñdy hajxy, mänit hajxy hoy mwädítät nebiä Dios choquiän.
23374	MAT 6:23	Pero pø cabä mwiinmahñdyhajxy yhoyyä, cab hajxy hoy mwädítät nebiä Dios jia tsoquiän.
23376	MAT 6:25	’Jadúhṉäts mijts nnämaꞌay, caꞌa hajxy mwiꞌi tiajy mwiꞌi miay tijaty hajxy mnäjugyhádäp, tii hajxy mwithádäp. Maas tsoobaatp jaꞌa jugyhajt jaduhṉ quejee jaꞌa cay, y maas tsoobaatp jaꞌa niꞌx jaduhṉ quejee jaꞌa wit.
23377	MAT 6:26	Høxtahm̱dsä muuxyhajxy, cab hajxy ñiꞌiby tiuṉ̃, cab hajxy tii piädaꞌagy tsehx̱jooty. Pero jaꞌa nDeedyhájtäm jaꞌa jim̱ tsajpootypä, jeꞌeds jaduhṉ yagjøøꞌxp yajpøjp. Y mmaas tsoobaatp mijts quejee jaꞌa muuxyhajxy.
23378	MAT 6:27	Ni pøṉ jaduhṉ hamdsoo quiaꞌa yajnijiugyhadǿøjät.
23380	MAT 6:29	Pero maas yajxóṉ jeꞌe quejee jaꞌa rey Salomón hijty; jaanc̈h tehm̱ yajxóṉ jaꞌa Salomón hijty jegyhajty ñibiädaꞌagyii.
23381	MAT 6:30	Jaꞌa pøjy hujts, yajxóṉ jaꞌa Dios jaduhṉ tøø quiunuuꞌxy. Y häyaa jaboom hajxy jaduhṉ ñoꞌogaꞌañ. Y mijts, xmiaas cunuuꞌxaam̱b mijts jaꞌa Dios, hoy hajxy mgaꞌa ja mäbøcy.
23388	MAT 7:3	Coo jaꞌa mmäguꞌughajpä weeṉ̃tiä quiädiéeyät, y coo miic̈h hänajty maas hanax̱iä tøø mgädieey, cab jaduhṉ yhawiinmatsä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä waam̱b mnämáꞌawät.
23400	MAT 7:15	’Mnigwieendähadǿøjäp hajxy maa jaꞌa jäyaꞌayhajxy tyijy Diosquex̱ypän. Näꞌä høhṉdaacp hajxy jaduhṉ. Jaduhṉ hajxy ñibiädaꞌagyii nebiä mäbøjpän, pero cab hajxy tiehm̱ miäbøcy; jaanc̈h tehm̱ quiaꞌawiindøy hajxy jaduhṉ.
23402	MAT 7:17	Mädyii quepychaa hoy, hoy tiøømhaty; mädyii caꞌa hoy, cab hoy tiøømhaty.
23404	MAT 7:19	Mädyii quepychaa jaduhṉ hoy caꞌa tøømhajp, piujxyp hajxy jaduhṉ; mänit hajxy ñoꞌogy.
23405	MAT 7:20	Jaꞌa jäyaꞌayhajxy haxøøg jatcøøbiä, jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä quepychaa hoy caꞌa tøømhajpän. Jaduhṉ hajxy mhøxcábät coo haxøøgwiinmahñdy hajxy miøødä.
23406	MAT 7:21	’Nämáyhøch jaꞌa jäyaꞌayhajxy xjia nämaꞌay: “Wiindsǿṉ.” Pero cab hajxy nägøx̱iä jim̱ tiägøꞌøwaꞌañ Dioswiinduum jim̱ tsajpootyp. Pønjátyhøch jaꞌa nDeedy jaꞌa miädiaꞌagy xquiudiúuṉäp, jeꞌeds jim̱ tägøꞌøwaam̱b.
23409	MAT 7:24	’Pǿṉhøch nmädiaꞌagy xmiädóow̱äp, coo jaduhṉ quiudiúnät nébiøch nhaneꞌemiän, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä jäyaꞌay jaꞌa tiøjc tøø quiojjiän tsaawiing.
23410	MAT 7:25	Mänit com̱ tiuuyy. Mänitä møjnøø quiom̱gädaacy. Mänitä tøjc møc miøjpojpejty. Pero cabä tøjc ñäꞌä jijty, jeꞌeguiøxpä coo tsaawiing quiojjiä.
23411	MAT 7:26	Pero pǿṉhøch nmädiaꞌagy tøø xquiaꞌa cudiuuṉä nébiøch nhaneꞌemiän, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä jäyaꞌay caꞌa jajpän. Jiibiä tiøjc quiojy tsabiuꞌujooty.
23412	MAT 7:27	Mänit com̱ tiuuyy. Mänitä møjnøø quiom̱gädaacy. Mänitä tøjc miøjpojpejty møc. Mänit piuum̱y.
23419	MAT 8:5	Mänitä Jesús miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Capernaum. Coo quiajptägøøyy, mänit jaꞌa Jesús jaꞌa soldadowiindsǿṉ ñämejch.
23420	MAT 8:6	Mänit Jesús ñämaayyä: ―Jím̱høch jaꞌa nmoonsä tuꞌug quioꞌnaꞌay tøgooty. Tøø jaꞌa tiecy miucy. Hanax̱iä jaduhṉ chaac̈hpøcy tehṉgajnä.
23423	MAT 8:9	Hanéꞌemyhøch nhity; jím̱høch nwiindsøṉbä, y jím̱høch nsoldado. Cooc̈hä nsoldado tuꞌug nnämáꞌawät coo homiaajä ñǿcxät, nǿcxäp jaduhṉ; y cooc̈h nnämáꞌawät coo myínät, mínäp jaduhṉ. Y cooc̈hä nmoonsä waam̱b nnämáꞌawät, quiudiúnäp jaduhṉ.
23424	MAT 8:10	Mänitä Jesús jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy. Mänit ñämaayy jaꞌa hajxy hänajty pawädijpä: ―Cábøc̈hä nmägunaax̱hajxy jaduhṉ miäbøcy neby yøꞌø craa miäbøquiän, y jäguem̱ yøꞌø chooñ. Tøyhajt jaduhṉ.
23426	MAT 8:12	Pero jaꞌa judíoshajxy caꞌa mäbøjpä, cab hajxy hänajty jim̱ quioodaꞌañ Dioswiinduum. Jiiby hajxy jaduhṉ quiuhjuijpnaxaꞌañii møjcuꞌuhaam maa yhagoodsän. Jiiby hajxy jaduhṉ chaac̈hpøgaꞌañ tehṉgajnä.
23428	MAT 8:14	Mänitä Jesús ñøcxy maa jaꞌa Pedro tiøjcän. Jiibiä Pedro miøꞌødhoc hänajty quioꞌnaꞌay tomiøød.
23429	MAT 8:15	Mänitä Jesús jaꞌa tajjäyaꞌay jaꞌa quiøꞌø ñahdooṉä. Mänitä tioy tiøjch. Mänitä tajjäyaꞌay piädøꞌcy. Mänit tiägøøyy mayhajtuum̱bä jaꞌa Jesúscøxpä.
23430	MAT 8:16	Coo quioodsøøyy, mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy may yajmejtsä maa jaꞌa Jesúsän. Tøø hajxy hänajty näjeꞌe miac̈hii jaꞌa møjcúꞌujäm. Mänitä Jesús quiapxy. Manityä hajxy yhøxmajtsä jaꞌa møjcúꞌujäm. Jaduhṉä paꞌamjäyaꞌayhajxy quiøx̱y yajmøcpøjcä; jaꞌa Jesús jaduhṉ yajmøcpøjc.