23214	MAT 1:1	Yaa jaduhṉ myiṉ̃ cujaay nebiaty jaꞌa Jesús yhap tieedyhajxy jecy xiøhajty. Abraham xiøhajty jaꞌa jawyiinhájtäbä. David xiøhajty jaꞌa cujecy jaac míiṉäbä.
23215	MAT 1:2	Jaꞌa Abraham yhuung, Isaac jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Isaac yhuung, Jacob jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Jacob yhuung tuꞌug, Judá jeꞌe xiøhajty. May jaꞌa Judá jaꞌa piuhyaꞌay hänajty miøødä.
23216	MAT 1:3	Jaꞌa Judá yhuunghajxy, Fares hajxy xiøhajty møødä Zara. Jaꞌa Fares tiajhajxy, Tamar jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Fares yhuung, Esrom jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Esrom yhuung, Aram jeꞌe xiøhajty.
23228	MAT 1:15	Jaꞌa Eliud yhuung, Eleazar jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Eleazar yhuung, Matán jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Matán yhuung, Jacob jeꞌe xiøhajty.
23232	MAT 1:19	Jaduhṉ jaꞌa judíoshajxy hänajty quiuhdujthaty, coo jaꞌa toꞌoxiøjc yhuungpáadät jabiøcy, mänit jaduhṉ yhøxmájtsänät. Pero miøød jaꞌa José hojioot hänajty; cabä María hänajty ñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ. Mänitä José wyiinmahñdyhajty coo jaꞌa María yhøxmádsät hameeꞌch, nebiä María jaduhṉ quiaꞌa yajtsähdiúnät.
23235	MAT 1:22	Coo jaꞌa José miaꞌabiädøꞌcy, mänit quiudiuuṉ̃ neby hänajty tøø ñämaꞌayíijäm jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä María wyiingpøjcy. Pero cab hajxy ñimiøødmaaw̱ä høxtä coonä jaꞌa María jaꞌa Jesús yajmiṉ̃ñä. Jaꞌa coobhuung, jeꞌeds jaduhṉ miiṉgahw̱. Jesús jaduhṉ xiøhajty. Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ myiiṉ̃guiahy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jecy quiujahyyän: Huungpaadaam̱b jaꞌa cäxyiihänaꞌc tuꞌug. Yaꞌayhänaꞌc yhuunghadaam̱by. Jueꞌe xiøhataꞌañ, Emanuel. Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by coo jaꞌa Dios hajxy xmiøødhájtäm.
23240	MAT 2:2	Mänit hajxy yajtøøyy: ―Maa jaꞌa judíos guiobiernähajxy, jaꞌa tøø myiṉ̃ tøø quiáꞌayäbä. Jäguem̱ højts jaꞌa miadsaꞌa tøø nnäheebøøyyä, jim̱ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Paady højts yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech neby højts jaduhṉ nwiingudsähgǿꞌøwät.
23244	MAT 2:6	Jaꞌa cajpt jaduhṉ xøhajpä Belén, jim̱ Judeanaaxooty, jim̱ä wiindsǿṉ tuꞌug myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ; jeꞌec̈h jaꞌa nguꞌug xyhaneꞌemáaṉäp, jaꞌa judíoshajxy; paadiä Beléncajpt jaduhṉ yajmäbaadaꞌañii nebiä møjcajptän.
23246	MAT 2:8	Coo jaꞌa Herodes tøyhajt miooyyä, mänitä miänáaṉgumbä: ―Nøcx jaꞌa pigänaꞌc hajxy jim̱ yajtøw̱ Belén. Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ yajtǿwät. Coo mbáadät, mänítøch hajxy miṉ xyhawaaṉä, nébiøch jim̱ nøcxy nwiingudsähgøøbiä.
23250	MAT 2:12	Mänit hajxy wyiimbijnä. Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa quiajpthajxiän. Wiingtuum hajxy ñøcxøøñä; cab hajxy jim̱ ñaxøøñä maa jaꞌa Heródesän. Hix̱, tøø hajxy hänajty yhawáaṉäxä cumaꞌayhaam coo hajxy jim̱ quiaꞌa naxǿøñät.
23251	MAT 2:13	Coo jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxy hänajty tøø wyiimbijnä, mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhijxy cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä: ―José, pädøꞌøg. Nøcx hajxy jim̱ Egiptonaaxooty møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä nhawáaṉämät coo hajxy mwiimbídät. Paady hajxy mbäyǿꞌøgät neby yøꞌø mhuung xquiaꞌa yaghóꞌcät. Jaꞌa Herodes, xyhøxtaꞌawáaṉäp yøꞌø mhuung jaduhṉ; xyajyaghoꞌogáaṉäp jaduhṉ.
23253	MAT 2:15	Jim̱ hajxy hänajty miähmøꞌøwaꞌañ Egipto. Høxtä jaꞌa Herodes hóꞌogäp, mänit hajxy hänajty wyiimbijtägatsaꞌañ. Jequiän jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä hänajty tuꞌug tøø quiujaay nebiä Dios miänaaṉ̃än: “Nhøxyaax̱pädsøm̱áam̱biøch jaꞌa nhuung jiiby Egiptonaaxooty.” Y coo jaꞌa Joséhajxy jim̱ jiaanc̈h nøcxy Egipto, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ.
23255	MAT 2:17	Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiøjiájcumbä nebiä Jeremías hänajty jecy tøø quiujaayän: Jim̱ maa xiøhatiän Ramá, jim̱ä Raquel jaꞌa yhuung ñäjøøyy ñaxuuꞌch. Coo jaꞌa yhuung yaghóꞌcäxä, paady quiaꞌa jootcapxmøcpøgaaṉä. Jaꞌa Jeremías, jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwaꞌx.
23258	MAT 2:20	―Pädøꞌøg, wiimbit hajxy møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Nøcx hajxy Israelnaaxooty. Tøø jäyaꞌayhajxy yhoꞌnä, jaꞌa mhuung hajxy hijty xyaghoꞌogáaṉäbä.
23260	MAT 2:22	Mänitä José miädoyhajty coo Arquelao hänajty guiobiernähajnä jim̱ Judeanaaxooty maa jaꞌa tieedy Herodes hänajty tøø guiobiernähatiän. Mänitä José chähgøøyy. Cab hänajty jim̱ ñøcxaaṉnä Judeanaaxooty. Wiingtuum hajxy ñøcxy Galileanaaxooty, nebiä José hänajty tøø yhawáaṉäxän cumaꞌayhaam.
23263	MAT 3:2	Mänitä Juan tiägøøyy mädiaacpä. Mänit miänaaṉ̃: ―Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy; habaadáaṉnäp jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23264	MAT 3:3	Jaꞌa Isaías, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä, jeꞌe hänajty jaduhṉ jecy tøø quiujaay: Jim̱ä jäyaꞌay tuꞌug yaax̱wädity pactuum: “Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy, nebiä mwiindsǿṉ hajxy hoy mjøbhíxät; hoy hajxy jaduhṉ mwiingudsähgǿꞌøwät.” Jaꞌa Juan jaduhṉ nänøøm̱ä.
23266	MAT 3:5	Majiäyaꞌay jaꞌa Juan hänajty ñämec̈hii. Jerusalén hajxy hänajty näjeꞌe chooñ. Näjeꞌe hajxy hänajty chohm̱bä Judeanaaxooty møødä Jordánmøjnøøbaha. Yhamädoow̱hidáaṉäp jaꞌa Juan miädiaꞌagy hajxy hänajty.
23267	MAT 3:6	Mänitä piojpä quiädieey hajxy ñägapxy. Mänitä hajxy jim̱ yajnäbejtä jaꞌa Juángäm maa jaꞌa Jordánmøjnøøjän.
23270	MAT 3:9	Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät: “Abrahámhøch hijty nhaphajpy ndeedyhajpy, páadyhøch jaꞌa Dios jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädow̱aꞌañ.” Mänitä Dios jaduhṉ xyajnähwáꞌadsät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty.
23272	MAT 3:11	Tøyhajt mijts nyajnäbety nøøhaam neby hajxy jaduhṉ myajcähxǿꞌøgät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy tøø mnajtshixøꞌøy. Pero xii jäyaꞌay tuꞌug jiaac miṉ̃ høx̱haam; jeꞌeds mäbǿjnäbä jaꞌa Dioshespíritu hajxy xmioꞌowaam̱b. Xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsaam̱b hajxy jaduhṉ. Maas møcä cuhdujt jeꞌe miøødä quejeec̈h høøc̈h. Cábøch cuhdujt nnäꞌägä møødä ni weeṉ̃tiä maa jaayaꞌaguiøxpän.
23274	MAT 3:13	Mänitä Jesús miejch maa jaꞌa Juan hänajty miäyajnäbetiän jim̱ maa jaꞌa Jordánmøjnøøjän. Galilea jaꞌa Jesús hänajty tøø chooñ. Näbetaam̱b hänajty jeꞌebä.
23281	MAT 4:3	Mänitä Jesús ñämejtsä jaꞌa møjcuꞌugóngäm. Ja wiꞌi yagjatcøꞌøwáaṉäp jaꞌa Jesús hänajty haxøøg. Mänitä møjcuꞌugong miänaaṉ̃: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, nämaꞌaw yøꞌø tsaa coo ween chajcaagyquiojy.
23284	MAT 4:6	Mänit ñämaayyä: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, cuhdøpxnax̱ jii. Caj miic̈h nej mjádät. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: Jaꞌa Dios jaꞌa mioonsä haneꞌemaam̱b, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä coo miic̈h xcwieendähádät. Xchehṉhidaam̱b miic̈h hajxy nej miic̈h tsaajooty jaduhṉ mgaꞌa cuhnébät.
23292	MAT 4:14	Coo Jaꞌa Jesús jim̱ chänaadiaacpøjcy Capernaum, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Isaías hänajty jecy tøø quiujaayän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä:
23294	MAT 4:16	Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty haxøøgwädijpä, tøø jaꞌa piojpä quiädieey hajxy yajnähwáatsäxä. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty hagoodstuum caꞌawaam̱bä, nøcxaam̱b hajxy jeꞌe jim̱ tsajpootyp, coo jaꞌa piojpä quiädieey hajxy tøø yajnähwáatsäxäbä.
23295	MAT 4:17	Mänitä Jesús tiägøøyy yajwiingapxøøbiä jaꞌa Diosmädiaꞌagy. Mänit miänaaṉ̃: ―Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy. Habaadáaṉnäp jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23303	MAT 4:25	Mänitä Jesús piaduꞌubøjcä jaꞌa majiäyaꞌay. Jim̱ Galilea hajxy hänajty näjeꞌe chooñ. Näjeꞌe hajxy hänajty chooñ maa jaꞌa majc‑hagajptän, näjeꞌe Jerusalén, møødä Judea møødä Jordánmøjnøøꞌawiimb.
23309	MAT 5:6	’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jaꞌa jioot tsojp coo hajxy hoy quiudiúnät. Puhbedáaṉäp hajxy jaduhṉ Diósäm.
23315	MAT 5:12	’Jaanä jaduhṉ hajxy jecy tøø chaac̈hpøjpä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jecy yajwáꞌxäbä. Pero xooṉdaꞌag hajxy, jootcugøꞌøw hajxy; jim̱ä hoybä weenbä hajxy mjaanc̈h tehm̱ piaadaꞌañ jim̱ tsajpootyp.
23316	MAT 5:13	’Jaꞌa caan, coo jaꞌa tiaamdspä tiägóyyät, cab jaduhṉ mänaa tiaamdsǿøñät. Tøø jaduhṉ miaꞌady. Mänitä jäyaꞌayhajxy yhøxwøjy, mänit hajxy yajteeñ. Jaduhṉ mäwíinäts mijts nebiä caanän hädaa yaabä naax̱wiin; coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, mmáꞌadäp hajxy jaduhṉ.
23317	MAT 5:14	’Jaꞌa cajpt, jaꞌa tuṉguhduum hijpä, caj mänaa yhijxtägoyyii. Y coo jaꞌa cera hajxy ñoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ ñähjujpety cachpaꞌc. Caj pues. Jiiby hajxy jaduhṉ piädaꞌagy cøxp maa jaꞌa ceratoyøhñdiän, nebiä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä quiudøøꞌxǿøjät jiiby tøgooty. Jaduhṉ mäwíinäts mijts, hoy hajxy mwädítät nebiä jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíxät coo hajxy hänajty hoy mwädity. Mänitä jäyaꞌayhajxy wyiingudsähgǿꞌøwät jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootyp.
23320	MAT 5:17	’Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa Diosmoonsähajxy yajwáꞌxäbä, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajcuhdägoyyaꞌañ. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nyajcuhdägoyyaꞌañ.
23321	MAT 5:18	Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, mäduhṉ̃tiä jaꞌa tsajtwiing miähmøꞌøwaꞌañ, mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin miähmøꞌøwaꞌañ, cabä Diosmädiaꞌagy quiuhdägoyyaꞌañ, ni weeṉ̃tiä, ni tuꞌlíiꞌxytiädä, høxtä coonä hänajty tøø quiøx̱y habejnä.
23322	MAT 5:19	Pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc jaduhṉ yajnähixøøby coo hajxy quiudiúum̱bät, jeꞌeds hajxy møj jaanc̈h pädaꞌagáaṉäp coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Pero pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy ni weeṉ̃tiä caꞌa cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc yajnähixøøby coo hajxy quiaꞌa cudiúnät, cab hajxy jeꞌe møj jaanc̈h piädaꞌagaꞌañii coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23327	MAT 5:24	jim̱ hajxy mnajtsconǿꞌøwät altarwiinduum, tijaty hajxy hänajty myoxaam̱by. Mänit hajxy jim̱ mnǿcxät maa jaꞌa mmäjøønän maa jaꞌa mmädøjcän, neby hajxy jaduhṉ myajtødiägǿꞌøwät. Mänit hajxy mwiimbídät. Mänit hajxy mnøcxtägátsät maa jaꞌa altarän. Mänit hajxy myójxnät.
23334	MAT 5:31	’Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Coo pøṉ jaꞌa tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, mänitä hagujpøjnocy quiǿøꞌtsnät.”
23335	MAT 5:32	Pero høøc̈h mijts jaduhṉ nnämaaby, coo pøṉ tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, y cabä tioꞌoxiøjc hänajty nej tøø jiatcøꞌøy, coo jaꞌa toꞌoxiøjc wiingyaꞌadiøjc jiøjpøgǿꞌøwät, pues tuꞌudägóyyäp jaꞌa toꞌoxiøjc jaduhṉ. Jaꞌa yaꞌadiøjc, jaꞌa hänajty jawyiin tøøbä yhøxmáchäbä, jeꞌedsä pojpä møød. Y jaꞌa yaꞌadiøjc tøø jiaac jøjpøgǿꞌøyäbä, jaanä tuꞌudägooby jeꞌebä.
23337	MAT 5:34	Pero høøc̈h mijts nnämaaby coo hajxy tii mgaꞌa yajwiinwaaṉǿꞌøwät näꞌä nägoobä. Coo hajxy hänajty tii myajwiinwaaṉøꞌøwaꞌañ, cabä tsajpootypä hajxy mgapxpáadät, ni jaꞌa naax̱wiimbä, ni jaꞌa Jerusalén, ni jaꞌa mgopc‑hajxy. Hix̱, paadiä tsajpootypä hajxy mgaꞌa capxpáadät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios jim̱ yhäñaꞌay. Møød hädaa yaabä naax̱wiin hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios yajtänaabiety. Møødä Jerusalén hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jeꞌe Dyioscajptä. Møødä mhamdsoo copc hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa mguhwaay hajxy hoy mgaꞌa yajpóꞌowät, ni hajxy hoy mgaꞌa yagjiṉ̃ǿꞌøwät.
23340	MAT 5:37	Jaduhyyä hajxy mmänáꞌanät pø tøyhajt, pø caj. Coo hajxy waam̱b mjaac mänáꞌanät, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xyajmänaam̱b.
23346	MAT 5:43	’Tøø hajxy hijty mmädoyhajpä nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Hoy jaꞌa mmäguꞌughajpä mdsoc mbaꞌhäyówät; pero jaꞌa mmädsip, mmähaṉhádäp jeꞌe.”
23348	MAT 5:45	Jaduhṉä Dios hajxy hoy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ hijpä tsajpootyp. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajxøøhaam̱b maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajtuub maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän.
23349	MAT 5:46	Cab hajxy tii mbáadät näꞌä tägøꞌøbä coo jaꞌa mmäguꞌughajpähajtiä mmøødnijiootpaadǿøjät. Høxtä jaꞌa yajnähjuudiuutpädøjc‑hajxy nic̈hojc nibiaꞌhäyóow̱äp. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, mänitä Dios hajxy xyhuunghádät.
23351	MAT 5:48	Jaꞌa nDeedyhájtäm, jaꞌa jim̱ tsajpootypä, jaanc̈h tehm̱ ñäꞌägä hoy jeꞌeduhṉ yhity. Hoy hajxy jaduhṉ mbahíjxpät.
23352	MAT 6:1	’Näjeꞌe jaꞌa jäyaꞌayhajxy jia wiꞌi yajcumayaꞌañ, paady hajxy jaduhṉ ñibiädaꞌagyii nebiä hojiäyaꞌayän. Pero cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy jaduhṉ yajcumáyät. Cab hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät. Coo hajxy jaduhṉ mbahix̱ mbadúnät, cabä Dios hajxy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ tsajpootypä.
23354	MAT 6:3	Pero mijts, coo jaꞌa häyoobäyaꞌay xädøꞌøñ hajxy hänajty tøø mmoꞌoy, cab hajxy waam̱b mmänáꞌanät. Ni pøṉ hajxy mgaꞌa hawáaṉät, ni jaꞌa mmäguꞌughajpähajxy.
23355	MAT 6:4	Hameeꞌch jaꞌa xädøꞌøñ hajxy jaduhṉ myégät. Dios hajxy jaduhṉ xyhíxäp; mänit hajxy jaduhṉ xyhuunghádät.
23356	MAT 6:5	’Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌebä, tänaꞌa jaꞌa Dios hajxy nax̱y piaꞌyaꞌaxy jiiby tsajtøgooty møød jim̱ maa jaꞌa tuꞌuxeṉ̃än. Pero cabä Dios hajxy tuꞌjoot piaꞌyaꞌaxy. Näꞌä yajcumayaam̱b hajxy jaduhṉ maa jaꞌa cuꞌugän. Pero cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumayaꞌañíijäm. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts, hameeꞌch jaꞌa Dios hajxy mbaꞌyáꞌaxät. Xyhíxäp xmiädów̱äp hajxy jeꞌeduhṉ; mänit hajxy xyhuunghádät.
23360	MAT 6:9	Jaduhṉä Dios hajxy mbaꞌyáꞌaxät: Teedy, jim̱ miic̈h mdsänaꞌay tsajpootyp; ween miic̈h jaꞌa cuꞌughajxy xwyiingudsähgøꞌøy.
23364	MAT 6:13	Caꞌa højts xyajcädieey; pero pädáacäc højts hodiuum neby højts jaduhṉ ngaꞌa cädiéeyät. Miic̈h hanehm̱b; miic̈h jaꞌa mäjaa mmøød; miic̈h møj jaanc̈h homiänaajä. Amén.
23365	MAT 6:14	’Coo mijts jaduhṉ mmäméeꞌxät jaꞌa hajxy tøø xñägädieeyǿꞌøyäbä, mänitä Dios hajxy jaduhṉ xmiéeꞌxpät, jaꞌa nDeedyhájtäm jaꞌa jim̱ tsänaabiä tsajpootyp.
23367	MAT 6:16	’Jii jäyaꞌayhajxy näjeꞌe, coo hajxy hänajty yhayuuhadaꞌañ, jaduhṉ hajxy ñibiädaꞌagyii nebiä jootmayhajpän. Paady hajxy jaduhṉ ñibiädaꞌagyii, jaduhṉ hajxy quiähxøꞌøgaꞌañ jäyaꞌawyiinduum coo hajxy hänajty yhayuuhaty. Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, cab hajxy jaduhṉ tii piaadaꞌañ.
23370	MAT 6:19	’Cabä mjoot hajxy yaa mbädáꞌagät tijaty yaabä naax̱wiin. Haagä maꞌadaam̱b jaduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin. Y jaanc̈h tehm̱ wiädijp jaꞌa meeꞌtspähajxy.
23371	MAT 6:20	Pero jaduhṉ hajxy mwiinmahñdyhádät neby hajxy hoy mwädítät. Jaduhṉ hajxy jootcujc mhídät jim̱ tsajpootyp; caj pøṉ jim̱ xyagjootmayhádät.
23375	MAT 6:24	’Cabä wiindsǿṉ hoy metsc mmøødtúnät. Mxøøghadaam̱by tuꞌug; jatuꞌugpä jaduhṉ mdsogaam̱by. Hoy jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ mgudiunaaṉä. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo jaꞌa mjoot mbädáꞌagät maa jaꞌa xädøꞌøñän, cabä Dios jaduhṉ hoy mwiingudsähgǿꞌøwät.
23376	MAT 6:25	’Jadúhṉäts mijts nnämaꞌay, caꞌa hajxy mwiꞌi tiajy mwiꞌi miay tijaty hajxy mnäjugyhádäp, tii hajxy mwithádäp. Maas tsoobaatp jaꞌa jugyhajt jaduhṉ quejee jaꞌa cay, y maas tsoobaatp jaꞌa niꞌx jaduhṉ quejee jaꞌa wit.
23377	MAT 6:26	Høxtahm̱dsä muuxyhajxy, cab hajxy ñiꞌiby tiuṉ̃, cab hajxy tii piädaꞌagy tsehx̱jooty. Pero jaꞌa nDeedyhájtäm jaꞌa jim̱ tsajpootypä, jeꞌeds jaduhṉ yagjøøꞌxp yajpøjp. Y mmaas tsoobaatp mijts quejee jaꞌa muuxyhajxy.
23379	MAT 6:28	’Cabä wit hajxy mnädaj mnämáyät. Høxtahm̱dsä pøjy hujts, cab tii tiuṉ̃.
23382	MAT 6:31	Caꞌads hajxy mdajy mmay; caꞌa hajxy mwiꞌi miänaꞌañ: “Tii ngáayyämb, tii nhúucämb, tii mwithájtämb.”
23383	MAT 6:32	Yøꞌøduhm̱bä hajxy yhøxtaaby jaꞌa Dios hajxy caꞌa wiingudsähgøøbiä. Pero jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootypä, ñajuøøby jeꞌeduhṉ coo mijts myajmaajiaty.
23384	MAT 6:33	Mhøxtáꞌawäp hajxy jayøjp neby hajxy hoy mwädítät, neby hajxy jaduhṉ jim̱ mnǿcxät maa jaꞌa Diosän. Jaduhṉä Dios chocy. Mänit hajxy jaduhṉ cøx̱iä xmióꞌowät.
23388	MAT 7:3	Coo jaꞌa mmäguꞌughajpä weeṉ̃tiä quiädiéeyät, y coo miic̈h hänajty maas hanax̱iä tøø mgädieey, cab jaduhṉ yhawiinmatsä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä waam̱b mnämáꞌawät.
23391	MAT 7:6	’Cabä jäyaꞌay hajxy hadsip mnämáꞌawät coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy miäbǿgät. Pø cab hajxy jaduhṉ miädow̱aꞌañ, caꞌa hajxy hadsijpc mduṉ̃, coo hajxy jaduhṉ ñäꞌä jootmáꞌadät.
23392	MAT 7:7	’Coo jaꞌa Dios hajxy tii mmäyujwáꞌanät, mänit hajxy jaduhṉ xmióꞌowät; coo hajxy mmänuuꞌxtáꞌagät, mänit hajxy jaduhṉ xpiuhbédät.
23396	MAT 7:11	Hoorä, jeꞌedsä mhuung hajxy mmooby jaꞌa hoybä, hoy mijts mja haxøøgjäyaꞌayä. Pero jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootypä, hojiäyaꞌay jeꞌe. Xmioꞌowaam̱b jaꞌa hoyhajt hajxy jaduhṉ coo hajxy mmäyujwáꞌanät.
23397	MAT 7:12	’Jadúhṉäts mijts jaꞌa jäyaꞌayhajxy mnäxúuꞌtspät nej mijts myajnäxuudsaꞌañän. Jaduhṉä Moisés jecy miänaaṉ̃ coo hajxy ngudiúuṉämät. Jaduhṉ hajxy jecy miänaam̱bä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jecy yajwáꞌxäbä.
23398	MAT 7:13	’Hamäjaa jim̱ mnǿcxät Dioswiinduum. Jaduhṉ mäwíinäts jim̱ nebiä xuꞌudstuꞌujän; cab hajxy jaduhṉ nämay piaady. Pero coo jiiby mhädáꞌagät haxøøgtuum, cab jaduhṉ yhamäjaajä. Jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä møjtuꞌujän; nämay hajxy jiiby yhädaꞌagy.
23401	MAT 7:16	Haxøøg hajxy jiatcøꞌøy; jaduhṉ hajxy mhøxcábät coo haxøøgwiinmahñdy hajxy miøødä. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä hujts nebiä haptiän. Jaꞌa wädsats, cab jaduhṉ tiøømhaty nebiä tsaatypän. Jaꞌa hapty, cab jaduhṉ tiøømhaty nebiä piidsän.