Wildebeest analysis examples for:   mir-mirNT   Word,    February 11, 2023 at 19:07    Script wb_pprint_html.py   by Ulf Hermjakob

23215  MAT 1:2  Jaꞌa Abraham yhuung, Isaac jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Isaac yhuung, Jacob jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Jacob yhuung tuꞌug, Judá jeꞌe xiøhajty. May jaꞌa Judá jaꞌa piuhyaꞌay hänajty miøødä.
23216  MAT 1:3  Jaꞌa Judá yhuunghajxy, Fares hajxy xiøhajty møødä Zara. Jaꞌa Fares tiajhajxy, Tamar jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Fares yhuung, Esrom jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Esrom yhuung, Aram jeꞌe xiøhajty.
23217  MAT 1:4  Jaꞌa Aram yhuung, Aminadab jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Aminadab yhuung, Naasón jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Naasón yhuung, Salmón jeꞌe xiøhajty.
23218  MAT 1:5  Jaꞌa Salmón yhuung, Booz jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Booz tiaj, Rahab jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Booz yhuung, Obed jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Obed tiaj, Rut jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Obed yhuung, Isaí jeꞌe xiøhajty.
23219  MAT 1:6  Jaꞌa Isaí yhuung, David jeꞌe xiøhajty. Mänitä David tiägøøyy gobiernähajpä. Mänitä Urías yajyaghoꞌcä mänaa jaꞌa tsip jiadyiijän. Coo jaꞌa Urías yhoꞌcy, mänitä David jaꞌa Urías tioꞌoxiøjc wyiingpøjcä. Mänitä David yaghuungpaaty. Salomón jaꞌa yhuung hajxy yajxøhajty.
23220  MAT 1:7  Jaꞌa Salomón yhuung, Roboam jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Roboam yhuung, Abías jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Abías yhuung, Asa jeꞌe xiøhajty.
23221  MAT 1:8  Jaꞌa Asa yhuung, Josafat jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Josafat yhuung, Joram jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Joram yhuung, Uzías jeꞌe xiøhajty.
23222  MAT 1:9  Jaꞌa Uzías yhuung, Jotam jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Jotam yhuung, Acaz jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Acaz yhuung, Ezequías jeꞌe xiøhajty.
23223  MAT 1:10  Jaꞌa Ezequías yhuung, Manasés jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Manasés yhuung, Amón jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Amón yhuung, Josías jeꞌe xiøhajty.
23224  MAT 1:11  Jaꞌa Josías yhuung tuꞌug, Jeconías jeꞌe xiøhajty. Jim̱ä Jeconías jaꞌa piuhyaꞌay hänajty miøødä. Mänitä judíoshajxy hadsip yajnøcxä jäguem̱ Babilonia‑naaxooty.
23225  MAT 1:12  Jim̱ hajxy chänaadiaacpøjcy Babilonia. Jim̱ä Jeconías jaꞌa yhuung yajxøhajty Salatiel. Jaꞌa Salatiel yhuung, Zorobabel jeꞌe xiøhajty.
23226  MAT 1:13  Jaꞌa Zorobabel yhuung, Abiud jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Abiud yhuung, Eliaquim jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Eliaquim yhuung, Azor jeꞌe xiøhajty.
23227  MAT 1:14  Jaꞌa Azor yhuung, Sadoc jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Sadoc yhuung, Aquim jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Aquim yhuung, Eliud jeꞌe xiøhajty.
23228  MAT 1:15  Jaꞌa Eliud yhuung, Eleazar jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Eleazar yhuung, Matán jeꞌe xiøhajty. Jaꞌa Matán yhuung, Jacob jeꞌe xiøhajty.
23229  MAT 1:16  Jaꞌa Jacob yhuung, José jeꞌe xiøhajty. Coo jaꞌa María yhuung hänajty tøø myiṉ̃ tøø quiaꞌay, jaꞌa Jesúshajpä, mänitä José jaꞌa María wyiingpøjcy. Jaꞌa Jesús, Cristo jeꞌe xiøhajty; paady yaa quiejxä hädaa yaabä naax̱wiin maa højtscøxpän.
23230  MAT 1:17  Nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Abraham møødä David. Y jaac nämajmacts jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Salomón møødä Jeconías. Mänitä judíoshajxy yajnøcxä Babilonia‑naaxooty. Y jaac nämajmacts jaꞌa Jesús jaꞌa yhap jaꞌa tieedy hänajty miøødä, møødä Salatiel møødä José. Mänitä Cristo myiiṉ̃guiahy.
23231  MAT 1:18  Yaa jaduhṉ myiṉ̃ cujaay nebiä Jesucristo myiiṉ̃guiahyyän. Jaꞌa Jesucristo tiaj, María hänajty jeꞌe xiøhaty. Tøø hänajty tiødiägøꞌøy coo jaꞌa Maríahajxy hänajty piøgaꞌañ møødä José. Pero cajnä hajxy hänajty piøcyñä, mänitä María quiähxøꞌcy coo hänajty yhuungmøødä. Jaꞌa Dioshespírituhaam hänajty tøø yhuungpaady.
23232  MAT 1:19  Jaduhṉ jaꞌa judíoshajxy hänajty quiuhdujthaty, coo jaꞌa toꞌoxiøjc yhuungpáadät jabiøcy, mänit jaduhṉ yhøxmájtsänät. Pero miøød jaꞌa José hojioot hänajty; cabä María hänajty ñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ. Mänitä José wyiinmahñdyhajty coo jaꞌa María yhøxmádsät hameeꞌch, nebiä María jaduhṉ quiaꞌa yajtsähdiúnät.
23233  MAT 1:20  Yhuuc wiinmahñdyhajpy jaꞌa José hänajty, mänit miaahoꞌcy. Mänitä Diosmoonsä wyiinhijxy cumaꞌayhaam. Tsajpootyp hänajty chooñ. Mänitä José ñämaayyä: ―José, David miic̈h hijty mhaphajpy mdeedyhajpy. Caꞌa mdajy caꞌa mmay. Hoy jaduhṉ coo jaꞌa María mwiingpǿgät. Dioshespírituhaam jaduhṉ tøø yhuungpaady.
23234  MAT 1:21  Yaꞌayhänaꞌc jaduhṉ yhuunghadaam̱by, jaꞌa Jesúshajpä. Coo jaꞌa quiuꞌug jaꞌa piojpä quiädieey yajnähwaꞌadsaaṉä, paady jaduhṉ xiøhataꞌañ Jesús.
23235  MAT 1:22  Coo jaꞌa José miaꞌabiädøꞌcy, mänit quiudiuuṉ̃ neby hänajty tøø ñämaꞌayíijäm jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä María wyiingpøjcy. Pero cab hajxy ñimiøødmaaw̱ä høxtä coonä jaꞌa María jaꞌa Jesús yajmiṉ̃ñä. Jaꞌa coobhuung, jeꞌeds jaduhṉ miiṉgahw̱. Jesús jaduhṉ xiøhajty. Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ myiiṉ̃guiahy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jecy quiujahyyän: Huungpaadaam̱b jaꞌa cäxyiihänaꞌc tuꞌug. Yaꞌayhänaꞌc yhuunghadaam̱by. Jueꞌe xiøhataꞌañ, Emanuel. Jeꞌeduhṉ ñänøøm̱by coo jaꞌa Dios hajxy xmiøødhájtäm.
23239  MAT 2:1  Jaꞌa Jesús, jim̱ jaduhṉ myiiṉ̃guiahy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Belén, jim̱ Judeanaaxooty. Jaꞌa Herodes, jeꞌe hänajty tuum̱b gobiernä. Jim̱ jeꞌe hänajty chänaꞌay maa jaꞌa møjcajptän Jerusalén. Mänitä jäyaꞌayhajxy jim̱ näjeꞌe miejch maa jaꞌa Heródesän. Jäguem̱ hajxy hänajty tøø chooñ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Madsaꞌahøxtaabiä hajxy hänajty wiädity.
23240  MAT 2:2  Mänit hajxy yajtøøyy: ―Maa jaꞌa judíos guiobiernähajxy, jaꞌa tøø myiṉ̃ tøø quiáꞌayäbä. Jäguem̱ højts jaꞌa miadsaꞌa tøø nnäheebøøyyä, jim̱ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Paady højts yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech neby højts jaduhṉ nwiingudsähgǿꞌøwät.
23241  MAT 2:3  Coo jaꞌa gobiernä Herodes jaduhṉ miädoyhajty møødä Jerusalénpä‑jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä, mänit hajxy tiägøøyy tajpä maabiä.
23242  MAT 2:4  Mänitä Herodes miøjyaax̱y jaꞌa teedywiindsøṉhajxy møødä ley‑yajnahixøøbiähajxy. Mänitä Herodes yajtøøyy: ―Maa jaꞌa Cristo myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ, jaꞌa Dios quiexaam̱biä.
23244  MAT 2:6  Jaꞌa cajpt jaduhṉ xøhajpä Belén, jim̱ Judeanaaxooty, jim̱ä wiindsǿṉ tuꞌug myinaꞌañ quiaꞌawaꞌañ; jeꞌec̈h jaꞌa nguꞌug xyhaneꞌemáaṉäp, jaꞌa judíoshajxy; paadiä Beléncajpt jaduhṉ yajmäbaadaꞌañii nebiä møjcajptän.
23246  MAT 2:8  Coo jaꞌa Herodes tøyhajt miooyyä, mänitä miänáaṉgumbä: ―Nøcx jaꞌa pigänaꞌc hajxy jim̱ yajtøw̱ Belén. Nax̱y hajxy hoy mdehm̱ yajtǿwät. Coo mbáadät, mänítøch hajxy miṉ xyhawaaṉä, nébiøch jim̱ nøcxy nwiingudsähgøøbiä.
23247  MAT 2:9  Mänitä madsaꞌahøxtaabiähajxy tiuꞌubøjcy. Jim̱ hajxy ñøcxy Belén nebiä Herodes hänajty tøø miänaꞌañän. Mänitä madsaꞌa hajxy jadähooc yhíjxcumbä, jaꞌa hajxy hänajty tøø yhuug hijxpä jäguem̱ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän. Mänit hajxy jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacy. Mänitä madsaꞌa hajxy piaduꞌubøjcy. Mänitä madsaꞌa jim̱ tøyyä tiänaaxiøjpy maa jaꞌa pigänaꞌc‑huung hänajty yhitiän naax̱yp. Tøyyä jaꞌa madsaꞌa hänajty quiuhjajnax̱y maa hänajty quioꞌnaꞌayän.
23250  MAT 2:12  Mänit hajxy wyiimbijnä. Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa quiajpthajxiän. Wiingtuum hajxy ñøcxøøñä; cab hajxy jim̱ ñaxøøñä maa jaꞌa Heródesän. Hix̱, tøø hajxy hänajty yhawáaṉäxä cumaꞌayhaam coo hajxy jim̱ quiaꞌa naxǿøñät.
23251  MAT 2:13  Coo jaꞌa madsaꞌahøxtaabiähajxy hänajty tøø wyiimbijnä, mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhijxy cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä: ―José, pädøꞌøg. Nøcx hajxy jim̱ Egiptonaaxooty møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Jim̱ hajxy mmähmǿꞌøwät høxtä coonä nhawáaṉämät coo hajxy mwiimbídät. Paady hajxy mbäyǿꞌøgät neby yøꞌø mhuung xquiaꞌa yaghóꞌcät. Jaꞌa Herodes, xyhøxtaꞌawáaṉäp yøꞌø mhuung jaduhṉ; xyajyaghoꞌogáaṉäp jaduhṉ.
23253  MAT 2:15  Jim̱ hajxy hänajty miähmøꞌøwaꞌañ Egipto. Høxtä jaꞌa Herodes hóꞌogäp, mänit hajxy hänajty wyiimbijtägatsaꞌañ. Jequiän jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä hänajty tuꞌug tøø quiujaay nebiä Dios miänaaṉ̃än: “Nhøxyaax̱pädsøm̱áam̱biøch jaꞌa nhuung jiiby Egiptonaaxooty.” Y coo jaꞌa Joséhajxy jim̱ jiaanc̈h nøcxy Egipto, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ.
23254  MAT 2:16  Coo jaꞌa Herodes ñajuøøyy coo hänajty tøø wyiinhøøñii jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc, mänitä Herodes jiootmaꞌty. Mänitä Herodes jaꞌa pigänaꞌc yajyaghoꞌcä nägøx̱iä, pønjaty jaꞌa mejtsjumøjtpä hänajty caꞌa yaghabejpnä, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä Belén møødä Belén mäwiingóṉ. Hix̱, tøø hänajty mejtsjumøjt yhijnä coo jaꞌa madsaꞌa quiähxøꞌtsohṉ̃, jaꞌa madsaꞌahøxtaabiädøjc‑hajxy hänajty tøø yhíx̱iäbä.
23255  MAT 2:17  Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiøjiájcumbä nebiä Jeremías hänajty jecy tøø quiujaayän: Jim̱ maa xiøhatiän Ramá, jim̱ä Raquel jaꞌa yhuung ñäjøøyy ñaxuuꞌch. Coo jaꞌa yhuung yaghóꞌcäxä, paady quiaꞌa jootcapxmøcpøgaaṉä. Jaꞌa Jeremías, jeꞌe jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwaꞌx.
23257  MAT 2:19  Coo jaꞌa Herodes yhoꞌnä, jim̱nä jaꞌa Joséhajxy hänajty Egiptonaaxooty. Mänitä José jaꞌa Diosmoonsä tuꞌug wyiinhíjxcumbä cumaꞌayhaam, jaꞌa tsajpootypä. Mänitä José ñämaayyä:
23258  MAT 2:20  ―Pädøꞌøg, wiimbit hajxy møødä mhuung møødä mdoꞌoxy. Nøcx hajxy Israelnaaxooty. Tøø jäyaꞌayhajxy yhoꞌnä, jaꞌa mhuung hajxy hijty xyaghoꞌogáaṉäbä.
23260  MAT 2:22  Mänitä José miädoyhajty coo Arquelao hänajty guiobiernähajnä jim̱ Judeanaaxooty maa jaꞌa tieedy Herodes hänajty tøø guiobiernähatiän. Mänitä José chähgøøyy. Cab hänajty jim̱ ñøcxaaṉnä Judeanaaxooty. Wiingtuum hajxy ñøcxy Galileanaaxooty, nebiä José hänajty tøø yhawáaṉäxän cumaꞌayhaam.
23261  MAT 2:23  Coo hajxy jim̱ miejch Galileanaaxooty, mänit hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Nazaret. Coo hajxy jim̱ chänaadiaacpøjcy, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ maa jaduhṉ myiṉ̃än cujaay coo jaꞌa Jesús hänajty ñämaꞌawaꞌañii coo jim̱ chooñ Nazaret. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpähajxy jaduhṉ jecy cujahy.
23264  MAT 3:3  Jaꞌa Isaías, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä, jeꞌe hänajty jaduhṉ jecy tøø quiujaay: Jim̱ä jäyaꞌay tuꞌug yaax̱wädity pactuum: “Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy, nebiä mwiindsǿṉ hajxy hoy mjøbhíxät; hoy hajxy jaduhṉ mwiingudsähgǿꞌøwät.” Jaꞌa Juan jaduhṉ nänøøm̱ä.
23265  MAT 3:4  Jaꞌa Juan, camellopøjt hänajty wyithajpy; wajhac hänajty wiøønhajpy. Chuꞌchp muꞌu hänajty jeꞌe; yhuucypy cunaax̱møjtsiinnøø hänajty.
23268  MAT 3:7  Mänitä Juan yhijxy coo hänajty ñämec̈hii jaꞌa fariseoshajxy nämay møødä saduceoshajxy. Ja wiꞌi ñäbetaam̱b hajxy hänajty jeꞌebä. Jaꞌa fariseoshajxy, hoy hajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ quiudiuṉ̃ jaꞌa Moisés miädiaꞌagy. Jaꞌa saduceoshajxy, wiingä cuhdujt hajxy hänajty miøødä; cab hajxy hänajty miänaꞌañ coo hajxy jiujypiøjtägatsaꞌañ. Mänitä Juan miänaaṉ̃: ―Hay, møjcuꞌu, caj mijts hoguiuhdujt mnäꞌägädä møødä. Paady hajxy mja wiꞌi ñäbetaam̱bä nebiä Dios hajxy jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädów̱ät, túhm̱äts.
23270  MAT 3:9  Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät: “Abrahámhøch hijty nhaphajpy ndeedyhajpy, páadyhøch jaꞌa Dios jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädow̱aꞌañ.” Mänitä Dios jaduhṉ xyajnähwáꞌadsät coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy mnajtshixǿꞌøwät, caꞌa jieꞌeguiøxpä coo jaꞌa Abraham hajxy hijty mhaphaty mdeedyhaty.
23271  MAT 3:10  Pøṉ hoy caꞌa wädijp, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä quepychaajän, jaꞌa caꞌa tøømhajpä. Piuxaam̱by hajxy jeꞌe; mänit hajxy ñoꞌogaꞌañ. Paady hajxy hoy mwädítät nebiä Dios hajxy jaduhṉ xquiaꞌa yajcumädów̱ät.
23273  MAT 3:12  Jaꞌa jäyaꞌayhajxy, coo jaꞌa trigo hajxy hänajty tøø tiex̱y, tøgooty hajxy nøcxy piädaꞌagy. Pero jaꞌa trigohac, naax̱wiin jeꞌe quiaꞌay. Jaduhṉ mäwíinäts jäyaꞌayhajxy quiaꞌawaꞌañ haxøøgtuum, jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy caꞌa najtshixøꞌøwaam̱bä. Cøjxtaꞌaxiøø hajxy jiiby chaac̈hpøgaꞌañ.
23277  MAT 3:16  Mänitä Jesús ñäbejty. Mänit jeꞌe tiøꞌødspädsøøm̱y. Mänitä tsajt yhawaach. Mänitä Jesús jaꞌa Dioshespíritu yhijxy coo hänajty miänacy nebiä palomän, coo hoy yhäñaaguiädaꞌagy jaꞌa Jesús quiuhduum.
23281  MAT 4:3  Mänitä Jesús ñämejtsä jaꞌa møjcuꞌugóngäm. Ja wiꞌi yagjatcøꞌøwáaṉäp jaꞌa Jesús hänajty haxøøg. Mänitä møjcuꞌugong miänaaṉ̃: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, nämaꞌaw yøꞌø tsaa coo ween chajcaagyquiojy.
23284  MAT 4:6  Mänit ñämaayyä: ―Pø miic̈h jaꞌa Dios tøyhajt xyHuunghajp, cuhdøpxnax̱ jii. Caj miic̈h nej mjádät. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: Jaꞌa Dios jaꞌa mioonsä haneꞌemaam̱b, jaꞌa hajxy jim̱ tsajpootypä coo miic̈h xcwieendähádät. Xchehṉhidaam̱b miic̈h hajxy nej miic̈h tsaajooty jaduhṉ mgaꞌa cuhnébät.
23286  MAT 4:8  Mänitä møjcuꞌugong jaꞌa Jesús wioonǿcxcumbä maa jaꞌa tuṉän, jaꞌa jaanc̈h tehm̱ quiøxpä. Mänitä Jesús yajnähixøøyyä jaꞌa naax̱ jaꞌa cajpt cøx̱iä hädaa yaabä naax̱wiin, coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy miøjjä jiaanc̈hä.
23287  MAT 4:9  Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Høøc̈h njeꞌe yøꞌøduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä jii quiähxøꞌøgy. Cooc̈h miic̈h jijnaꞌa xwyiingudsähgǿꞌøwät, mänítäts yøꞌø ngøx̱y móꞌowät.
23288  MAT 4:10  Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jäwaꞌads miic̈h jim̱, møjcuꞌu. Jaduhṉ jaꞌa Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Dios hajxy mwiingudsähgǿꞌøwäp, jaꞌa hajxy mWiindsøṉhajpiä. Cab jaduhṉ wiingpä mwiingudsähgǿꞌøwät.”
23290  MAT 4:12  Coo jaꞌa Jesús miädoyhajty coo jaꞌa Juan hänajty tøø chumyii, mänit jim̱ ñøcxy Galileanaaxooty.
23291  MAT 4:13  Mänitä Jesús jim̱ ñaxøøyy maa jaꞌa Nazaretcajptän, pero cab jim̱ miähmøøyy. Mänit jim̱ chänaadiaacpøjcy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Capernaum. Jím̱äts jeꞌe Galileamejypiaꞌa maa jaꞌa Zabulón yhap yhoc‑hajxy chänaꞌayän. Jim̱ä Neftalí jaꞌa yhap yhoc‑hajxy chänaabiä.
23292  MAT 4:14  Coo Jaꞌa Jesús jim̱ chänaadiaacpøjcy Capernaum, tøjiajt jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ nebiä Isaías hänajty jecy tøø quiujaayän, jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy yajwáꞌxäbä:
23293  MAT 4:15  Jaꞌa naax̱ maa jaꞌa Zabulón yhap yhoc‑hajxy chänaꞌayän, maa jaꞌa Neftalí yhap yhoc‑hajxy chänaabiän, jim̱ä tuꞌu ñaxøꞌøy mejypiaꞌa, jim̱ Galilea, jim̱ maa jaꞌa caꞌa judíoshajxy chänaꞌayän.
23294  MAT 4:16  Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty haxøøgwädijpä, tøø jaꞌa piojpä quiädieey hajxy yajnähwáatsäxä. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hijty hagoodstuum caꞌawaam̱bä, nøcxaam̱b hajxy jeꞌe jim̱ tsajpootyp, coo jaꞌa piojpä quiädieey hajxy tøø yajnähwáatsäxäbä.
23296  MAT 4:18  Jim̱ä Jesús hänajty miejypiaꞌayoꞌoy maa jaꞌa Galileamejjiän. Mänitä jäyaꞌay metsc yhijxy, jaꞌa Simón, jaꞌa xøhajpä Pedro, møødä piuhyaꞌay Andrés. Hacxmats hajxy hänajty tiuuṉghajpy. Jim̱ä yhacxjohm̱d hajxy hänajty miejypiädaꞌagaꞌañ.
23297  MAT 4:19  Mänitä Simónhajxy ñämaayyä jaꞌa Jesúsäm: ―Jam̱ hajxy wädíjtäm. Jueꞌe mijts mduuṉghajpy, hacxmats; wiingtuuṉg mijts nmoꞌowaam̱by. Nyajnähixøꞌøwaam̱by mijts nebiä jäyaꞌay hajxy myajwiingapxǿꞌøwät jaꞌa Diosmädiaꞌagy.
23298  MAT 4:20  Tuuṉä jeꞌeduhṉ ñäꞌä mänaaṉ̃, mänitiä jaꞌa yhacxjohm̱d hajxy ñajtswidsøøyy; mänit jaꞌa Jesús hajxy piaduꞌubøjcy.
23299  MAT 4:21  Mänitä Jesús jiaag hädaacy mejypiaꞌa. Mänitä Zebedeo yhijxy møødä yhuunghajxy, jaꞌa Jacobo møødä Juan. Jiiby hajxy hänajty yhäñaꞌay barcojooty. Yhacxjohm̱d hajxy hänajty yhaxodsøøby. Mänitä Jesús jaꞌa Jacobo miøjyaax̱y møødä Juan.
23300  MAT 4:22  Tuuṉä hajxy jaduhṉ ñäꞌä mädooyy, mänitiä hajxy piädsøøm̱y barcojooty; mänit jaꞌa Jesús hajxy piaduꞌubøjcy; yajmähmøøyy jaꞌa tieedy hajxy jiiby barcojooty.
23301  MAT 4:23  Mänitä Jesús tiägøøyy wädijpä cajpt‑cajpt jim̱ Galilea. Mädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä jaduhṉ wiädijty coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Homiädyii cajptä hänajty ñøcxy, jiiby hänajty yajnähixøꞌøy maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. May jaꞌa jäyaꞌay yajmøcpøjcy. Homiädyii paꞌamä jaduhṉ yajnajxy.
23302  MAT 4:24  Mänitä mädiaꞌagy jaduhṉ wiädijty jaꞌa Jesúscøxpä jim̱ maa jaduhṉ xiøhatiän Siria. Mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy yajmejtsä maa jaꞌa Jesúsän, pønjaty jaꞌa møjcuꞌu møød, møød pønjaty jaꞌa pojpaꞌam møød. Mänitä Jesús jaꞌa paꞌamjäyaꞌay quiøx̱y yajmøcpøjcy.
23303  MAT 4:25  Mänitä Jesús piaduꞌubøjcä jaꞌa majiäyaꞌay. Jim̱ Galilea hajxy hänajty näjeꞌe chooñ. Näjeꞌe hajxy hänajty chooñ maa jaꞌa majc‑hagajptän, näjeꞌe Jerusalén, møødä Judea møødä Jordánmøjnøøꞌawiimb.
23304  MAT 5:1  Coo jaꞌa Jesús jaꞌa majiäyaꞌay yhijxy, mänit ñøcxy tuṉguhduum. Mänit yhøxtaacy naax̱wiin. Mänit ñämejtsä jaꞌa jiamiøødhajxy.
23306  MAT 5:3  ―Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jaduhṉ yajpejxp. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo hajxy jim̱ ñøcxaꞌañ maa jaꞌa Diosän.
23307  MAT 5:4  ’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jootmayhajp. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy quiapxmøcpøgaꞌañíijäm.
23308  MAT 5:5  ’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty meeꞌxxieemy hidaam̱b. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy mioꞌowaꞌañíijäm nebiaty jaꞌa Dios tøø yajwiinwaaṉøꞌøy.
23310  MAT 5:7  ’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty hojioot møød. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy ñäxuudsaꞌañíijäm.
23311  MAT 5:8  ’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty haxøøgwiinmahñdy caꞌa møød. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy yhixaꞌañ.
23312  MAT 5:9  ’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty capxcuhgädaacp maa jaꞌa tsip piädøꞌøguiän. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy yhuunghadaꞌañíijäm.
23313  MAT 5:10  ’Tsaac̈hpøjp jaꞌa jäyaꞌayhajxy näjeꞌe coo hoguiuhdujt hajxy miøødä; pero jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo hajxy jim̱ ñøcxaꞌañ maa jaꞌa Diosän.
23314  MAT 5:11  ’Jootcujc hajxy mhidaꞌañ, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia nämaꞌay haxøøg, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia tunaꞌañ haxøøg, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia nähøønøꞌøwaꞌañ hoñejpiä jaꞌa høøc̈hcøxpä.
23315  MAT 5:12  ’Jaanä jaduhṉ hajxy jecy tøø chaac̈hpøjpä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jecy yajwáꞌxäbä. Pero xooṉdaꞌag hajxy, jootcugøꞌøw hajxy; jim̱ä hoybä weenbä hajxy mjaanc̈h tehm̱ piaadaꞌañ jim̱ tsajpootyp.
23316  MAT 5:13  ’Jaꞌa caan, coo jaꞌa tiaamdspä tiägóyyät, cab jaduhṉ mänaa tiaamdsǿøñät. Tøø jaduhṉ miaꞌady. Mänitä jäyaꞌayhajxy yhøxwøjy, mänit hajxy yajteeñ. Jaduhṉ mäwíinäts mijts nebiä caanän hädaa yaabä naax̱wiin; coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, mmáꞌadäp hajxy jaduhṉ.
23317  MAT 5:14  ’Jaꞌa cajpt, jaꞌa tuṉguhduum hijpä, caj mänaa yhijxtägoyyii. Y coo jaꞌa cera hajxy ñoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ ñähjujpety cachpaꞌc. Caj pues. Jiiby hajxy jaduhṉ piädaꞌagy cøxp maa jaꞌa ceratoyøhñdiän, nebiä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä quiudøøꞌxǿøjät jiiby tøgooty. Jaduhṉ mäwíinäts mijts, hoy hajxy mwädítät nebiä jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíxät coo hajxy hänajty hoy mwädity. Mänitä jäyaꞌayhajxy wyiingudsähgǿꞌøwät jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootyp.
23320  MAT 5:17  ’Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa Diosmoonsähajxy yajwáꞌxäbä, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajcuhdägoyyaꞌañ. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nyajcuhdägoyyaꞌañ.
23321  MAT 5:18  Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, mäduhṉ̃tiä jaꞌa tsajtwiing miähmøꞌøwaꞌañ, mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin miähmøꞌøwaꞌañ, cabä Diosmädiaꞌagy quiuhdägoyyaꞌañ, ni weeṉ̃tiä, ni tuꞌlíiꞌxytiädä, høxtä coonä hänajty tøø quiøx̱y habejnä.
23322  MAT 5:19  Pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc jaduhṉ yajnähixøøby coo hajxy quiudiúum̱bät, jeꞌeds hajxy møj jaanc̈h pädaꞌagáaṉäp coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Pero pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy ni weeṉ̃tiä caꞌa cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc yajnähixøøby coo hajxy quiaꞌa cudiúnät, cab hajxy jeꞌe møj jaanc̈h piädaꞌagaꞌañii coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ.
23323  MAT 5:20  Míjtshøch jaduhṉ nnämaaby, cabä ley‑yajnähixøøbiädøjc‑hajxy hoy wiädity ni jaꞌa fariseodøjc‑hajxy. Coo mijts maas hoy mwädítät, mänit hajxy jim̱ mnǿcxät cøxp maa jaꞌa Diosän. Pø cab hajxy hoy mwäditaꞌañ, cab hajxy jim̱ mnǿcxät.
23325  MAT 5:22  Pero høøc̈h mijts nnämaaby, pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc mäjootmaꞌp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa cuduuṉgän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nähwaam̱bejp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa gobiernän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nämaaby coo jeꞌe quiuhmañøꞌøy, jeꞌeds jiiby caꞌawaam̱b haxøøgtuum, maa jaꞌa jøøn mänaa quiaꞌa piꞌic̈hän.
23326  MAT 5:23  ’Entonces, coo hajxy hänajty tii mänaa myoxaꞌañ jiiby tsajtøgooty maa jaꞌa altarän, y coo hajxy mänit mjahmiédsät coo jaꞌa mmäjøøn mmädøjc hajxy hänajty tøø xmiädsibøꞌøy hotyiiguiøxpä,
23327  MAT 5:24  jim̱ hajxy mnajtsconǿꞌøwät altarwiinduum, tijaty hajxy hänajty myoxaam̱by. Mänit hajxy jim̱ mnǿcxät maa jaꞌa mmäjøønän maa jaꞌa mmädøjcän, neby hajxy jaduhṉ myajtødiägǿꞌøwät. Mänit hajxy mwiimbídät. Mänit hajxy mnøcxtägátsät maa jaꞌa altarän. Mänit hajxy myójxnät.
23328  MAT 5:25  ’Coo pøṉ hänajty mänaa xñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa cuduuṉgän, jayøjp myajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä. Coo jim̱ mgaꞌa yajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä, mänit hajxy xyajmédsät cuduuṉgwiinduum. Mänitä cuduuṉg xyajcøꞌødägǿꞌøwät jaꞌa policíahajxy. Mänit hajxy xchúmät.
23331  MAT 5:28  Pero høøc̈h mijts jaduhṉ nnämaaby, coo pøṉ wiingtoꞌoxiøjc mänaa yhadsocy, näꞌägädä tuꞌudägooby jeꞌeduhṉ.
23332  MAT 5:29  ’Coo tii hoyhadsojnä mhíxät, cab jim̱ mmøjhéeꞌpnät ni mgaꞌa nähdónät. Jaduhṉ mnibiädaꞌagǿøjät nebiä wiindspän nebiä cøꞌøducpän. Pø caj, jiiby hajxy mgaꞌawaꞌañ haxøøgtuum.
23334  MAT 5:31  ’Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Coo pøṉ jaꞌa tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, mänitä hagujpøjnocy quiǿøꞌtsnät.”
23335  MAT 5:32  Pero høøc̈h mijts jaduhṉ nnämaaby, coo pøṉ tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, y cabä tioꞌoxiøjc hänajty nej tøø jiatcøꞌøy, coo jaꞌa toꞌoxiøjc wiingyaꞌadiøjc jiøjpøgǿꞌøwät, pues tuꞌudägóyyäp jaꞌa toꞌoxiøjc jaduhṉ. Jaꞌa yaꞌadiøjc, jaꞌa hänajty jawyiin tøøbä yhøxmáchäbä, jeꞌedsä pojpä møød. Y jaꞌa yaꞌadiøjc tøø jiaac jøjpøgǿꞌøyäbä, jaanä tuꞌudägooby jeꞌebä.
23336  MAT 5:33  ’Jaduhṉä jecyjiäyaꞌayhajxy hijty ñämaꞌayii: “Pø tøø jaꞌa Dios hajxy mnämaꞌay hamuumduꞌjoot coo hajxy hotyiijä mgudiunaꞌañ, tsipcøxp hajxy jaduhṉ mgudiúnät.”
23337  MAT 5:34  Pero høøc̈h mijts nnämaaby coo hajxy tii mgaꞌa yajwiinwaaṉǿꞌøwät näꞌä nägoobä. Coo hajxy hänajty tii myajwiinwaaṉøꞌøwaꞌañ, cabä tsajpootypä hajxy mgapxpáadät, ni jaꞌa naax̱wiimbä, ni jaꞌa Jerusalén, ni jaꞌa mgopc‑hajxy. Hix̱, paadiä tsajpootypä hajxy mgaꞌa capxpáadät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios jim̱ yhäñaꞌay. Møød hädaa yaabä naax̱wiin hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios yajtänaabiety. Møødä Jerusalén hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jeꞌe Dyioscajptä. Møødä mhamdsoo copc hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa mguhwaay hajxy hoy mgaꞌa yajpóꞌowät, ni hajxy hoy mgaꞌa yagjiṉ̃ǿꞌøwät.
23340  MAT 5:37  Jaduhyyä hajxy mmänáꞌanät pø tøyhajt, pø caj. Coo hajxy waam̱b mjaac mänáꞌanät, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xyajmänaam̱b.
23341  MAT 5:38  ’Tøø hajxy hijty mmädoyhaty nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaꞌañ: “Coo pøṉ cøx̱ypänejpiä xñäꞌä túnät, myaghawiimbídäp jaduhṉ.”
23342  MAT 5:39  Pero høøc̈h mijts nnämaaby: cab jaduhṉ myaghawiimbídät; coo pøṉ xyhalaꞌpǿꞌøgät tuꞌnax̱, mjaac yégäp jaduhṉ jaꞌa tuꞌnax̱pä, ween xjiaac halaꞌpøꞌøgy.
23343  MAT 5:40  Coo pøṉ mänaa xñäxøꞌøwǿꞌøwät, coo jaꞌa mgamiixy hänajty xpiøgaaṉä, myégäp jaduhṉ møødä mnähgäjéṉ.
23344  MAT 5:41  Coo pøṉ hänajty tii xyajtsøm̱nøcxaꞌañ tuꞌkilómetro hadsip, mejtskilómetro mnäꞌägä tsøm̱nǿcxät.
23345  MAT 5:42  Coo pøṉ hänajty tii xmiäyujwaꞌanaꞌañ, mmóꞌowäp jaduhṉ. Tsipcøxp jaduhṉ hotyiijä mmóꞌowät.
23346  MAT 5:43  ’Tøø hajxy hijty mmädoyhajpä nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Hoy jaꞌa mmäguꞌughajpä mdsoc mbaꞌhäyówät; pero jaꞌa mmädsip, mmähaṉhádäp jeꞌe.”
23347  MAT 5:44  Pero høøc̈h mijts nnämaaby: caꞌa mmähaṉhaty pønjaty jaduhṉ xmiädsiphajp. Hoy hajxy mnänǿmät pønjaty haxøøg xñänøøm̱b. Mnäxúudsäp hajxy pønjaty xmiähaṉhajp. Mänuuꞌxtaꞌag jaꞌa Dios hajxy coo ween mioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt pønjaty xwyiinwohm̱b xyhawohm̱b, pønjaty xyhäyoow̱hijxp.
23348  MAT 5:45  Jaduhṉä Dios hajxy hoy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ hijpä tsajpootyp. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajxøøhaam̱b maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajtuub maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän.
23349  MAT 5:46  Cab hajxy tii mbáadät näꞌä tägøꞌøbä coo jaꞌa mmäguꞌughajpähajtiä mmøødnijiootpaadǿøjät. Høxtä jaꞌa yajnähjuudiuutpädøjc‑hajxy nic̈hojc nibiaꞌhäyóow̱äp. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, mänitä Dios hajxy xyhuunghádät.
23350  MAT 5:47  Cab jaduhṉ ñejpiä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä hajxy mmøødnijiootpaadyii. Hopiøṉä ñijiootpaadyii, hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa ja mäbøcy. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, hoy hajxy mgudiuṉ̃.
23351  MAT 5:48  Jaꞌa nDeedyhájtäm, jaꞌa jim̱ tsajpootypä, jaanc̈h tehm̱ ñäꞌägä hoy jeꞌeduhṉ yhity. Hoy hajxy jaduhṉ mbahíjxpät.